Ero sivun ”Koira” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.11.156 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
olen lisännyt oikeaa tietoa |
||
Rivi 31:
== Alkuperä ==
Koiraa on pitkään pidetty suden alalajina, sillä nämä kaksi kykenevät saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Susien luita on löytynyt ihmisten esivanhempien luiden läheisyydestä jo
Koirien kesyyntyminen on ilmeisesti tapahtunut samoihin aikoihin, kun ihmiset alkoivat viljellä maata ja asutuksista tuli pysyviä. Ihmisten jätteet ja jätökset houkuttelivat paikalle erilaisia eläimiä: torakoita, rottia ja susia. Rohkeimmat ja vähiten ihmisiä arastelevat sudet saivat parhaat ruokapalat tunkioilta, jolloin populaatio muuttui pikkuhiljaa kesymmäksi. Samalla suden rakenne muuttui: se ei tarvinnut enää suurta kokoa ja isoja aivoja suurriistan metsästämiseen tai suuria hampaita saaliin paloitteluun. Noin 14000 eaa. ihmisten lähellä eläneiden koiraeläinten rakenteessa alkoi näkyä merkkejä muutoksista.<ref>Musil, R. 1984. The first know domestication of wolves in central Europe. Pages 23–25 in Animals and Archaeology: 4. Husbandry in Europe; B.A.R. International Series, no. 227 (C. Grigson and J. Clutton-Brock, eds.). British Archaeological Society, Oxford, England.</ref><ref>Olsen SJ (1985). Origins of the Domestic Dog. University of Arizona Press: Tucson, Arizona.</ref> Selviä merkkejä kesyyntymisestä on jo yli 10 000 vuoden takaa, ja läheistä vuorovaikutusta koiran ja ihmisen välillä on ollut jo 40 000 vuotta sitten.<ref>Clutton-Brock, J. 1984. Dog. In Evolution of domestic animals. 198–211, ed. I. Mason. Longman, London.</ref> Mitokondrio-DNA-vertailussa on käynyt ilmi, että koirat ja sudet erkanivat ensimmäisen kerran toisistaan jo yli 100 000 vuotta sitten. Tutkimuksissa selvisi myös, että erillisiä koiralinjoja on erkaantunut luonnon koiraeläimistä neljään eri otteeseen, mikä saattaa selittää nykykoirarotujen suuresti vaihtelevan ulkomuodon ja käyttäytymisen. Jos kesykoirat olisivat erkaantuneet muista koiraeläimistä yhdellä kertaa, koiran lajinsisäiset geneettiset vaihtelut olisivat paljon nykyistä pienempiä.<ref>Vilà, C., P. Savolainen, J. Maldonado, I. Amorim, J. E. Rice, R. L. Honeycutt, K. A. Crandall, J. Lundberg, and R. K. Wayne. 1997. Multiple and ancient origins of the domestic dog. Science 276: 1687–1689.</ref><ref>Vilà C; Maldonado J E; Wayne R K. Phylogenetic relationships, evolution, and genetic diversity of the domestic dog. The Journal of heredity 1999;90(1):71-7.</ref><ref>http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Canis_lupus.html</ref>
Rivi 58:
=== Aistit ===
[[Kuva:Close up of dog's whiskers.jpg|thumb|Koiralla on kuonossaan [[Tuntokarva|
Koira on perinyt tarkat aistinsa sudelta, mutta jalostus on entisestään terävöittänyt koiran aisteja. Koiran tärkein aisti on sen hajuaisti, joka on noin miljoona kertaa ihmisen hajuaistia tarkempi. Myös koiran kuulo on ihmisen kuuloa kehittyneempi. Koira pystyy paikantamaan äänilähteen vain sekunnin kuudesosassa ja kuulemaan paljon korkeampia ja matalampia taajuuksia kuin ihminen. Koiran makuaisti on suhteellisen kehno. Koiran tuntoaisti on tarkka, ja sillä on [[Tuntokarva|tuntokarvoja]] kuonossa, leuassa ja silmien yläpuolella.<ref name=fogle-34>Fogle 2010, s. 34–35.</ref>
|