Ero sivun ”Aurinkokunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aurinkokunnan synty: tiiviimpi tarina Ursan sivuilta, entinen lähteetön sisältö siirretty artikkeliin Aurinkokunnan muodostuminen |
otetaan osat ja kappaleet suomenkielisistä lähteistä, johdannosta tiivistys artikkelin tärkeimmästä sisällöstä |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Solar sys2.png|pienoiskuva|
'''Aurinkokunta''' on [[Aurinko|Auringon]] ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten [[Planeetta|planeettojen]], [[Kuu (yleisnimi)|kuiden]], [[Kääpiöplaneetta|kääpiöplaneettojen]], [[asteroidi]]en, [[meteoroidi]]en, [[Komeetta|komeettojen]] ja [[Transneptuninen kohde|transneptunisten kohteiden]] muodostama järjestelmä.
[[Tiedosto:2 Solar System (blank).png|pienoiskuva|Planeettojen ja kääpiöplaneettojen radat.]]▼
Aurinkokunnan iäksi on arvioitu noin 4,6 miljardia vuotta. Myös muilla [[Tähti|tähdillä]] on havaittu omia [[Eksoplaneetta|eksoplaneettojen]] muodostamia [[planeettakunta|planeettakuntia]].
== Koko ja sijainti ==
Rivi 15 ⟶ 16:
Aurinkokunta sijaitsee noin 25 000–28 000 [[Valovuosi|valovuoden]] päässä kotigalaksimme [[Linnunrata|Linnunradan]] keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä. Aurinkokunta kiertää Linnunradan keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi galaktinen kierros kestää 226 miljoonaa vuotta. Kiertorata Linnunradan keskuksen ympäri on poikkeuksellinen, sillä se on lähes ympyrän muotoinen ja sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta. Siten Aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella jopa useita miljardeja vuosia välttyen [[Supernova|supernovien]] säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja estää siten muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla.{{lähde}}
==Osat==
===Aurinko===
Planeettojen etäisyyksien arvioimiseksi on kehitetty [[Titiuksen–Boden laki]]. Todellisuudessa kaikki planeetat eivät noudata kaavan antamia etäisyyksiä aivan täsmällisesti.▼
Aurinkokunnan keskuskappale on [[Aurinko]]. Se on [[tähti]], joka koostuu pääasiassa ionisoituneesta vety- ja heliumkaasusta eli [[plasma]]sta. Auringon ytimessä plasman paine on korkeimmillaan, ja lämpötila on lähes 14 miljoonaa celsiusastetta. Näin korkeassa lämpötilassa tapahtuu [[Ydinfuusio|fuusio]]ta, jossa vety muuttuu heliumiksi tuottaen energiaa, joka säteilee Auringon pinnasta avaruuteen pääasiassa näkyvänä [[valo]]na, [[infrapunasäteily]]nä ja [[ultraviolettisäteily]]nä. Aurinko vaikuttaa planeettoihin energiansa lisäksi myös magneettisen aktiivisuutensa kautta.<ref name=aurinkokuntamme />
===Planeetat===
[[Tiedosto:Size_planets_comparison.jpg|pienoiskuva|Aurinkokuntannan planeettojen koon vertailu. Suurimmasta pienimpään kuvassa vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: [[Jupiter]], [[Saturnus]], [[Uranus]], [[Neptunus]], [[Maa]], [[Venus]], [[Mars]], [[Merkurius]].]]
Aurinkokunnan planeetat ovat sisimmästä uloimpaan Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Näistä neljä sisintä ovat kiviplaneettoja ja neljä ulointa kaasuplaneettoja. Suurin planeetta on Jupiter ja pienin Merkurius. Planeetan pinnan kuumuus riippuu sen läheisyydestä Aurinkoon. Kiviplaneetoista vain Maalla ja Venuksella on merkittävän paksut [[kaasukehä]]t.<ref name=aurinkokuntamme /> Kaasuplaneettojen kaasukehät koostuvat pääosin kevyistä alkuaineista. Kaasuplaneetoilla on voimakkaat sisäiset [[Magneettikenttä|magneettikentät]], mutta kiviplaneetoista ainoastaan Maalla on voimakas sisäsyntyinen magneettikenttä.<ref name=itl>{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinkokunta | Nimeke = Aurinkokunta | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 17.3.2019 }}</ref>
▲* kahdeksan [[planeetta|planeettaa]], jotka ovat Auringosta poispäin lukien [[Merkurius]], [[Venus]], [[Maa]], [[Mars]], [[Jupiter]], [[Saturnus]], [[Uranus]] ja [[Neptunus]].
▲Planeettojen etäisyyksien arvioimiseksi on kehitetty [[Titiuksen–Boden laki]]
===Kääpiöplaneetat, asteroidit, komeetat ja kuut===
▲[[Tiedosto:2 Solar System (blank).png|pienoiskuva|Planeettojen ja kääpiöplaneettojen radat.]]
[[Kääpiöplaneetta|Kääpiöplaneetoiksi]] määritellään kappaleet, jotka ovat riittävän isoja muotoutumaan pallomaisiksi mutta eivät riittävän massiivisia hallitsemaan painovoimallaan koko kiertoratansa ympäristöä. Tunnetuimpia kääpiöplaneettoja ovat [[Ceres]] ja [[Pluto]].<ref name=itl /> Ceresiä lukuunottamatta kaikki kääpiöplaneetat kiertävät ulommassa aurinkokunnassa Neptunuksen radan ulkopuolella.<ref name=aurinkokuntamme />
[[Asteroidi]]t eli pikkuplaneetat ovat epäsäännöllisen muotoisia kappaleita, jotka kiertävät usein soikeammilla radoilla kuin planeetat. Asteroideja törmäilee joskus planeettoihin.<ref name=itl />
Marsin ja Jupiterin välissä olevalla [[Asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeellä]] on arvioitu olevan 700 000–1,7 miljoonaa yli kilometrin kokoista asteroidia. Asteroidivyöhykkeen suurin kappale on Ceres, joka luokitellaan asteroidiksi ja kääpiöplaneetaksi. Ceresin jälkeen asteroidivyöhykkeen suurimmat asteroidit ovat Vesta, Pallas ja Hygiea. Asteroideja on myös Maan radalla.<ref name=aurinkokuntamme />
[[Komeetta|Komeetat]] eli pyrstötähdet ovat aurinkokunnan ulko-osista tulleita kappaleita, jotka sisältävät tyypillisesti kiviainesta ja jäätä. Lähestyessään Aurinkoa ne lämpeenevät ja saavat taakseen näyttävän pyrstön.<ref name=itl />
[[Kuu (yleisnimi)|Kuu]]t ovat kappaleita, jotka kiertävät jotakin Aurinkoa kiertävää kappaletta. Kaikilla planeetoilla Merkuriusta ja Venusta lukuun ottamatta on yksi tai useampi kuu. Myös joillain kääpiöplaneetoilla ja asteroideilla on kuunsa. Aurinkokunnan suurin kuu on Jupiterin [[Ganymedes]]; Maan [[Kuu]] on aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.<ref name=itl />
* Toistaiseksi (tilanne 2015) etäisin havaittu kappale on 15 miljardin kilometrin päässä Auringosta oleva 500–1 000 kilometrin halkaisijainen kappale [[V774104]]. Sen kiertorata ei ole toistaiseksi selvillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8449098 | Nimeke = Aurinkokunnasta löytyi tähän mennessä kaukaisin kappale | Tekijä = Nieminen, Iiro-Matti | Ajankohta = 12.11.2015 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 5.10.2018}}</ref>▼
===Ulompi aurinkokunta===
Neptunuksen takaa alkaa [[Kuiperin vyöhyke]], joka koostuu pääasiassa jäisistä kappaleista. Kuiperin vyöhyke on 20 kertaa leveämpi ja 20–200 kertaa massiivisempi kuin asteroidivyöhyke. Sen tunnetuin kappale on Pluto, jota pidettiin planeettana vuoteen 2006 asti, kunnes se luokiteltiin kääpiöplaneetaksi.<ref name=aurinkokuntamme />
Kuiperin vyöhykkeen takana alkaa trumpettimaisesti leviävä [[hajanainen kiekko]], joka sisältää samanlaisia jäisiä kappaleita kuin Kuiperin vyöhyke.<ref name=aurinkokuntamme />
Aurinkokuntaa ympäröi luultavasti noin 50–000 [[Astronominen yksikkö|AU:n]] etäisyydellä pallonkuorimainen pilvi komeetanytimiä, jota kutsutaan [[Oortin pilvi|Oortin pilveksi]].<ref name=aurinkokuntamme />
▲
Muita aurinkokunnan pieniä kappaleita ovat [[asteroidikuu]]t ja [[meteoroidi]]t. Planeettoja kiertää lisäksi pölyä ja muuta pientä materiaalia, josta muodostuvat kaasuplaneettojen [[renkaat (planeetan)|renkaat]]. Planeettainvälinen pöly näkyy [[eläinratavalo]]na.
▲{{Pääartikkeli|[[:Luokka:Aurinkokunnan hypoteettiset kohteet]]}}
== Aurinkokunnan synty ==
| |||