Ero sivun ”Saima Harmaja” versioiden välillä

777 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
lisätään uusi elämäkertaa; lisää Aholan Hs-jutusta
(aukt.)
(lisätään uusi elämäkertaa; lisää Aholan Hs-jutusta)
| liike =
| tuotannon kieli =
| debyyttiteokset = ''Huhtikuu'' (1932)
| sivusto =
| palkinnot =
| huomioita =
}}
'''Saima Rauha Maria Harmaja''' ([[8. toukokuuta]] [[1913]] [[Helsinki]] &ndash; [[21. huhtikuuta]] [[1937]] Helsinki)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Calamnius-sukuseuraTunnetut rysukuun | Tekijä =kuuluvat | TiedostomuotoJulkaisija = |Calamnius-sukuseura Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =ry | Viitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Harmaja muistetaantunnetaan traagisesta elämäntarinastaanelämää ja varhaisestakuolemaa kuolemastaankuvaavista sekätunteikkaista elämäärunoistaan, jatraagisesta kuolemaaelämäntarinastaan kuvaavistaja tunteikkaistavarhaisesta runoistaankuolemastaan.
 
== Elämä ja ura ==
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949<ref>{{Kansallisbiografia|id = 7371|nimi = Harmaja, Leo (1880 - 1949)|tekijä = Heinonen, Visa|vapaa=|ajankohta = 4.5.2001}}</ref>) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954<ref>{{Kansallisbiografia|id = 8346|nimi = Harmaja, Laura (1881 - 1954)|tekijä = Löyttyniemi, Leena|vapaa=|ajankohta = 12.1.2010}}</ref>).<ref name="ahola">Ahola. ''Kansallisbiografia-verkkojulkaisu''.</ref> Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].<ref name="perhe">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saimaharmaja.fi/perhe-ja-elamaa/| Nimeke = Perhe ja elämää| Julkaisija = Saima Harmaja-seura| Viitattu = 10.10.2017}}</ref> Sisar Kirsti Toppari on toimittanut Harmajan päiväkirjat, joista hän on sensuroinut seurusteluun ja ihastuksiin liittyviä kohtia<ref name=ahola2/>.
 
Saima Harmajan ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat vuodelta 1922. Hän avusti 1920-luvulla lastenlehti ''[[Pääskynen (lehti)|Pääskysessä]]''. Hänen vanhempansa arvelivat liiallisen kirjoittelun aiheuttavan psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja eivätkä tukeneet kirjoittamisharrastusta.<ref name="ahola"/>
 
SaimaHarmaja kävi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Suomalaista yhteiskoulua]].<ref name="perhe"/> Neljä-viisitoistavuotiaana alkoivat hänen masennuskautensa.<ref name="ahola"/> Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.{{Lähde}}
 
Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen [[maailmantuska]], myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Hänellä todettiin keväällä 1931 [[keuhkotuberkuloosi]], ja syksyllä hän joutui kuukausiksi [[Nummelan parantola]]an. Kirjoittamiseen sairaudella ei ollut vaikutusta, ja Harmajan esikoisteos, runokokoelma ''[[Huhtikuu (runokokoelma)|Huhtikuu]]'' julkaistiin keväällä 1932.<ref name="ahola"/>
Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva oli kuitenkin ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman ''[[Hunnutettu]]''. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937.<ref name="ahola"/> Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]].
 
Harmajan teoksista ensimmäinen sai hyvät arvostelut, mutta seuraavat kolme melko heikot. Hänen neljäs kokoelmansa ''[[Kaukainen maa (runokokoelma)|Kaukainen maa]]'' julkaistiin 1937 postuumisti. Se oli taas arvostelumenestys, mutta hänen maineensa syntyi erityisesti teoksesta ''[[Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa]]'' (1938). Teoksen toimittion Saimantoimittanut Harmajan äiti Laura Harmaja.<ref name="ahola"/> ''Kootuista runoista'' ilmestyi useita laitoksia, joita jokaista harmajan äiti Laura Harmaja laajensi päiväkirja- ja kirjeosuuksien osalta. [[Ritva Ylönen|Ritva Ylösen]]n mukaan Harmaja-legendan loi juuri äiti.<ref name=ahola2>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvi Ahola | Otsikko = Legenda heti kuoltuaan | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 17.3.2019 | Sivut = C 3 }}</ref>.
 
== Tyyli ja teemat ==
Harmajaa on verrattu usein [[Edith Södergran]]iin, joka olikin hänen esikuvansa. Yhteistä molemmille olivat syvä kutsumus, eksoottiset kuvat, luonnontunne ja naisellinen erotiikka. Harmajan rakkausrunot julkaistiin vasta postuumisti, sillä niitä pidettiin hänen elinaikanaan liian henkilökohtaisina.<ref name="ahola"/>
 
[[Viljo Tarkiainen|Viljo Tarkiaisen]] ''Finsk litteraturhistorian'' mukaan Harmaja kuului [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajiin]], joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa [[Mika Waltari]] ja [[Olavi Paavolainen]]. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan ''Tulenkantajat'' ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten [[Uuno Kailas|Uuno Kailaalta]], myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveltä]] ja [[Dante]]lta.{{Lähde|Epämääräisesti tekstissä ilmitettu lähde ei riitä.}}
 
Saima Harmaja sai [[Valtion kirjallisuuspalkinto|Valtion kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.
 
==Tuotanto==
* Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
* Valikoima runoja, 1958
* Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim. Kirsti Toppari, 1977
* {{Kirjaviite | Nimeke=Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä | Selite=Toimittanut Kirsti Toppari | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 (3. painos 1998) | Tunniste=ISBN = 951-0-12881-3}}
* Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
* Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
* Läheisyys, 1994
 
===Saima Harmajasta kertovat teokset===
* Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978
* {{Kirjaviite | Tekijä=Istala, Päivi | Nimeke=Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 2007). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-40156-9}}
 
== Lähteet ==
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
* [[Kaarina Helakisa]], ''Saima Harmaja: legenda jo eläessään''. WSOY 1978 ISBN 978-951-0-39760-2 (2013 p.)
* {{Kirjaviite | Tekijä=Istala, [[Päivi Istala]] | Nimeke=Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 2007). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN = 978-951-0-40156-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=[[Ritva Ylönen]]| Nimeke=Saima Harmaja : sydänten runoilija 1913-1937| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2019 | ISBN = 978-951-858-045-7}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikisitaatit-rivi}}
{{commonscat-rivi}}
*[http://www.saimaharmaja.fi/ Saima Harmaja -seura].
* [http://www.doria.fi/handle/10024/88083/browse?value=Harmaja%2C+Saima&type=author Saima Harmajan tuotanto digitoituna]
58 490

muokkausta