Ero sivun ”Vankeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vankeuden vaikutukset |
|||
Rivi 2:
[[Kuva:Vantaan_vankila.jpg|thumb|250px|right|[[Vantaan vankila]] on Suomen moderneimpia suljettuja vankiloita.]]
'''Vankeus''' on [[rikos|rikoksesta]] tuomitulle määrättävä [[vapausrangaistus]]. Vankeus tuomitaan joko ehdollisena tai ehdottomana. Näistä rikoksentekijä joutuu [[vankila]]an vain ehdottoman vankeuden tapauksessa.
Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista, kun vankiloissa rikoksentekijät tapaavat muita rikollisia ja muodostavat verkostoja. Näin ollen vankeus ei yleensä edistä rikollisten paluuta takaisin normaaliyhteiskuntaan. Sen sijaan tapahtuu sitoutumista rikolliseen [[alakulttuuri]]in, ja rikoksettoman elämäntavan ylläpitämistä edistävät sosiaaliset sidokset heikkenevät.<ref>Papp, G. [http://www.ksh.hu/statszemle_archive/2012/2012_K16/2012_K16_046.pdf Prisonization and/or Criminalization? Some Theoretical Considerations and Empirical Findings.] Hungarian statistical review, special number 16. Viitattu 45.4.2016</ref> Lisäksi vankilassa pito on kallista (vuonna 2011 keskimäärin 205 €/päivä/vanki<ref>[http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteetjauutiset/2012_0/03/yhdyskuntapalveluuntuomituistakolmasosa-vangeistaallepuolettekeeuudenrikoksen.html Rikosseuraamuslaitos: Yhdyskuntapalveluun tuomituista kolmasosa - vangeista alle puolet tekee uuden rikoksen]</ref>).▼
Vankeutta ei ole ongelmistaan huolimatta voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina{{milloin}} painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä syy, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja [[Huumausainerikos Suomessa|huumausainerikoksista]] tuomittuja rangaistuksia. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin 2 800) oli yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla. Vuoden 2000 jälkeen vankiluku on kasvanut voimakkaasti; vuonna 2005 saavutettiin jo 4 000 vangin raja. [[Valvontarangaistus]] otettiin Suomessa käyttöön 2011.<ref name="OMVR">{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Seuraamusjarjestelma/Valvontarangaistus | Nimike = Valvontarangaistus Oikeusministeriön selventämänä | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 20.11.2011 | Viitattu = 29.8.2014 }}</ref>▼
[[Tutkintavankeus]] on turvaamistoimi, joka toteutetaan ennen oikeudenkäyntiä ja sen aikana. Tutkintavanki muuttuu vankeusvangiksi, kun ehdoton vankeusrangaistus tulee mahdollisen muutoksenhaun jälkeen täytäntöönpanokelpoiseksi eli rangaistuksen suorittaminen alkaa.
Rivi 7 ⟶ 11:
Suomen rangaistuskäytäntö keskittyy lähinnä vapaus- ja varallisuusrangaistuksiin. Vapausrangaistuksista käytössä ovat vankeus ja sakon [[muuntorangaistus]]. [[Yhdyskuntapalvelu]] ja [[nuorisorangaistus]] ovat vapaudessa suoritettavia rangaistusseuraamuksia.
== Vankeuden vaikutukset ==
▲Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista, kun vankiloissa rikoksentekijät tapaavat muita rikollisia ja muodostavat verkostoja. Näin ollen vankeus ei yleensä edistä rikollisten paluuta takaisin normaaliyhteiskuntaan. Sen sijaan tapahtuu sitoutumista rikolliseen [[alakulttuuri]]in, ja rikoksettoman elämäntavan ylläpitämistä edistävät sosiaaliset sidokset heikkenevät.<ref>Papp, G. [http://www.ksh.hu/statszemle_archive/2012/2012_K16/2012_K16_046.pdf Prisonization and/or Criminalization? Some Theoretical Considerations and Empirical Findings.] Hungarian statistical review, special number 16. Viitattu 45.4.2016</ref> Lisäksi vankilassa pito on kallista (vuonna 2011 keskimäärin 205 €/päivä/vanki<ref>[http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteetjauutiset/2012_0/03/yhdyskuntapalveluuntuomituistakolmasosa-vangeistaallepuolettekeeuudenrikoksen.html Rikosseuraamuslaitos: Yhdyskuntapalveluun tuomituista kolmasosa - vangeista alle puolet tekee uuden rikoksen]</ref>).
Vankeuden tarkoituksena on rikosten estäminen. Sen ehkäisevä vaikutus kohdistuu yksilöön ja yhteiskuntaan. Yksilön vankeus eristää muusta yhteiskunnasta, jolloin tämä yksilö ei valvottuna tehdä rikoksia. Yhteiskunnan kannalta vankeus toimii ennaltaehkäisevästi, koska sillä osoitetaan, että tietyistä teoista seuraa rangaistus eli ne ovat epäsuotavia.
Vankeuden vaikutuksia selittävät eri näkökulmista muun muassa [[Rehabilitatiivinen rangaistusteoria|rehabilitatiivinen]] ja [[Retributiivinen rangaistusteoria|retributiivinen rangaistusteoria]]. On monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla on pyritty vähentämään vankien epäoikeudenmukaista kohtelua. Tällaisia ovat muun muassa YK:n [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus|KP-sopimus]] ja Euroopan ihmisoikeusjulistus.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Anne Hartoneva et al|Nimeke=Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus|Vuosi=2015|Sivu=100–102|Julkaisija=Tietosanoma|Isbn=978-951-885-381-0}}</ref>
▲Vankeutta ei ole ongelmistaan huolimatta voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina{{milloin}} painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä syy, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja [[Huumausainerikos Suomessa|huumausainerikoksista]] tuomittuja rangaistuksia. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin 2 800) oli yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla. Vuoden 2000 jälkeen vankiluku on kasvanut voimakkaasti; vuonna 2005 saavutettiin jo 4 000 vangin raja. [[Valvontarangaistus]] otettiin Suomessa käyttöön 2011.<ref name="OMVR">{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Seuraamusjarjestelma/Valvontarangaistus | Nimike = Valvontarangaistus Oikeusministeriön selventämänä | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 20.11.2011 | Viitattu = 29.8.2014 }}</ref>
== Määräaikaisen vankeusrangaistuksen pituus ==
Vankeusrangaistuksen pituudet vaihtelevat maittain. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen (yksittäisen rikoksen rangaistuksen) pituus on 14 päivän ja 12 vuoden välillä. Useista samalla kertaa tuomittavista rikoksista voidaan antaa yhdistetty rangaistus, enintään 15 vuotta vankeutta. Useista eri kerroilla tuomituista vankeusrangaistuksista yhteen laskettava jäljellä oleva [[vapaudenmenetysaika]] voi olla enintään 20 vuotta.
== Elinkautinen vankeusrangaistus ==
| |||