Ero sivun ”Korean sota” versioiden välillä

33 merkkiä poistettu ,  10 kuukautta sitten
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Merkkaus:  2017 source edit 
== Kiinan ja Pohjois-Korean kalusto ==
 
Kansanarmeijan maksimivahvuus oli lähes miljoona sotilasta sekä toinen miljoona kuljetustehtävissä.<ref name="lappi143">Lappi 2003, s. 143.</ref> Ilmavoimien rungoksi muodostettiin syksyllä 1950 Neuvostoliiton 64.&nbsp;hävittäjälentoarmeijakunta. Hävittäjätoiminnan johtaja oli Neuvostoliiton ansioitunein hävittäjälentäjä ”Suuressa isänmaallisessa sodassa” (62 ilmavoittoa) ''Ivan Kožedub'', joka ei itse saanut osallistua taistelutehtäviin. Monet muutkin hävittäjälentäjät olivat maailmansodan kokeneita veteraaneja. Venäläiset pilotit esiintyivät Kiinan ilmavoimien univormuissa ja myös koneissa oli kiinalaiset tunnukset. Neuvostoliitto halusi näin peitellä suoraa osallistumistaan sotatoimiin.<ref name="lappi143" /> <ref>Torkunov 2000, s. 83, 97, 100.</ref><ref>Manninen 2001</ref><ref name="Nordberg_298">Nordberg 2003, s. 298.</ref>
 
[[Tiedosto:T-34-85-korea.jpg|pienoiskuva|Yhdysvaltalaiset sotilaat tutkivat pohjoiskorealaisilta vallattua [[T-34]]/85 panssarivaunua Waegwanissa, Koreassa]]
 
Kun ilmahyökkäykset Pohjois-Korean kohteita vastaan kiihtyivät, Neuvostoliitto lisäsi tukeaan Pohjois-Korean ja Kiinan ilmapuolustukselle. 12.4.1951 yleisesikunta esitti ''[[Josif Stalin|Stalin]]ille'' kenraalieversti ''P.&nbsp;A. Belovin'' ilma-armeijakunnan vahventamista siirtämällä kaksi hävittäjädivisioonaa ja yksi yötaisteluun soveltuva rykmentti (La-5) Kiinaan ja Koreaan. Ilmavalvontaa varten armeijakunnalle annettiin kaksi tutka-asemaa. Sotatoimialueelle keskitettiin myös kaksi ilmatorjuntadivisioonaa; ensimmäisessä oli kolme rykmenttiä, ja niillä 86&nbsp;kpl 85&nbsp;mm ja 72&nbsp;kpl 37&nbsp;mm tykkejä, ja toisessa divisioonassa kaksi rykmenttiä, 64&nbsp;kpl 85&nbsp;mm ja 48&nbsp;kpl 37 &nbsp;mm tykkejä. Lisäksi siirrettiin yksi valonheitinrykmentti Moskovasta Koreaan.<ref name="lappi144">Lappi 2003, s. 144.</ref><ref>Torkunov 2000, sivut 148–149, 296.</ref>
 
Neuvostoliiton johtaja ''Josef Stalin'' viestitti Kiinan johtaja ''[[Mao Zedong|Mao Tse Tung]]ille'' lokakuussa 1951 ohjeita ilmapuolustuksen järjestelyistä. Pohjois-Koreaa piti tukea ensisijaisesti hävittäjäilmavoimilla, joiden toiminnan turvaamiseksi piti kiirehtiä kahden uuden lentokentän (Nansi, Taisen) rakentamista; niiden suojana oli venäläisiä ilmatorjuntayksiköitä. Kaksi venäläistä ilmatorjuntadivisioonaa oli suojaamassa Andun-Singisjun lentokenttää ja Jalatszjan-joen yli menevää siltaa. Stalinin kirjeestä käy ilmi, että Neuvostoliitto oli jo tällöin toimittanut Kiinalle sotaluoton turvin 1&nbsp;854 ilmatorjuntatykkiä ja 3&nbsp;268 ilmatorjuntakonekivääriä. 64.&nbsp;ilma-armeijakunnan vahvuus syksyllä 1952 oli noin 26&nbsp;000 henkilöä.<ref name="lappi144" /><ref>Torkunov 2000, s. 177, 180–184.</ref> <ref>Weathersby 2001, sivu 10 (kenrl Georgi Lobov)</ref>
 
Korean sodassa kommunistiosapuolella oli käytettävänään moderneja venäläisiä [[MiG-15]]-suihkuhävittäjiä noin 4&nbsp;000&nbsp;kpl. Alkuvaiheessa ne olivat kova vastustaja vastapuolen potkurikoneisiin nähden.