Ero sivun ”Pietari (kaupunki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Maantiede: kh: alue-sana on tuossa turha |
näissä linkeissä tarkoitetaan palatsia, fix |
||
Rivi 282:
==== Jälleenrakennus ====
[[Tiedosto:Soviet apartment.jpg|thumb|1960-luvulta 1980-luvulle kaupungin ympärille rakennettiin suuria [[lähiö]]itä helpottamaan asuntopulaa. Kuva Nalitšnaja-kadulta.]]
Saksalaisten piiritys tuhosi Leningradista 2,2 miljoonaa neliömetriä asuintiloja ja 2,8 miljoonaa vaurioitui, mistä aiheutui asuntopula sodan jälkeen. 1960-luvulle asti suuri osa kaupunkilaisista joutui elämään yhteisasunnoissa, kommunalkoissa. Samaan aikaan kaupunki kasvoi kiihkeästi, ja väkiluku ylitti nopeasti sotaa edeltävän tason. Kymmenessä vuodessa Leningradin väkiluku kasvoi viisinkertaiseksi.<ref name="zao">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saint-petersburg.com/history/reconstruction.asp | Nimeke = Post-war reconstruction| Julkaisupaikka =saint-petersburg.com | Julkaisija =ZAO "SAINT-PETERSBURG.COM" | Viitattu = 13.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Monista muista neuvostokaupungeista poiketen Leningrad jälleenrakennettiin kunnioittaen vanhaa. Monet kulttuurikohteet, kuten [[Pietarhovin palatsi|Pietarhovi]] ja [[Puškin (kaupunki)|Puškin]]in palatsi rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen.<ref name="zao"/>
[[Pietarin metro]]n ensimmäisen linjan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1940. Se yhdisti kaikki tärkeimmät rautatieasemat ja avattiin 15. marraskuuta 1955. Seuraavina vuosina järjestelmää laajennettiin moneen otteeseen, ja se paisui Neuvostoliiton toiseksi suurimmaksi. Vuonna 1961 avattiin toinen linja, vuonna 1967 avattiin kolmas, 1985 neljäs ja 2008 viides linja.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Sankt Petersburg Metro | Ajankohta= | Osoite=http://www.urbanrail.net/eu/pet/petersbg.htm | Julkaisija= UrbanRail.Net| Luettu= 29.5.2010| Kieli= {{en}} }}</ref>
Rivi 547:
[[Pietari-Paavalin linnoitus]] sijaitsee [[Jänissaari|Jänissaarella]] [[Neva (joki)|Nevajoen]] rannalla. Pietari Suuri perusti linnoituksen 16. toukokuuta 1703 [[Suuri Pohjan sota|Suurta Pohjan sotaa]] varten. [[Kronstadt]]in merilinnoituksen valmistuttua Pietari-Paavalin linnoitus jäi vaille sotilaallista käyttöä. Nykyisin se on osa Pietarin kaupungin historian museota. Siellä toimii myös Pietarin rahapaja.
Pietari oli Venäjän keisarikunnan pääkaupunkina ja siksi siellä sijaitsee useita palatseja. Näistä suurin on [[Venäjän keisari]]en entinen [[Talvipalatsi]] ({{k-ru|Зимний дворец}}) joka rakennettiin vuosina 1754–1762 [[italia]]laissyntyisen arkkitehdin [[Bartolomeo Rastrelli]]n piirustusten mukaan. Keisari vietti Talvipalatsissa kylmät talvikaudet, kesäisin hän asui noin 20 kilometrin päässä [[Tsarskoje Selo]]ssa (nykyinen Puškin) sijaitsevassa [[Katariinan palatsi]]ssa tai [[Pietarhovin palatsi|Pietarhovi]]ssa. Vuonna 1917 Talvipalatsissa kokoontui [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikainen hallitus]]. Talvipalatsi vallattiin [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksessa]]. Rakennus liitettiin vuonna 1922 [[Eremitaaši]]n museoon.
[[Pietarhovin palatsi|Pietarhovin palatsi- ja puistokokonaisuuden]] keskipiste on vuosina 1714–1721 rakennettu Suuri suihkulähdekaskadi, jotka koristavat kullatut pronssipatsaat (mm. Leijonankitaa aukipitävä [[Simson]], Vladimir Simonovin vuonna 1947 tekemä kopio). Suihkulähteiden yläpuolella kohoaa vuonna 1714–1725 rakennettu ja arkkitehti [[Bartolomeo Rastrelli]]n vuosina 1747–1752 uudistama [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]]tyylinen Suuri palatsi. Sen eteläpuolella on 1700-luvun alussa suunniteltu Yläpuisto säännöllisine käytävineen, lampineen ja veistosten koristamine suihkulähteineen (mm. [[Neptunus (jumala)|Neptunuksen]] suihkulähde).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Muštukov, V. & Tihonov, L. | Nimike = Leningradin museot | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = Raduga | Vuosi = 1986 | Sivu = 140–147 | Tunniste = ISBN 5-05-000945-6}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Goroda Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 350 | Tunniste = ISBN 5-85270-026-6}}</ref>
[[Jusupovin palatsi]] ({{k-ru|Юсу́повский дворе́ц|Jusupovski dvorets}}) on Pietarin keskustassa [[Moika]]n rannalla sijaitseva [[Uusklassinen arkkitehtuuri|klassistisen arkkitehtuurin]] muistomerkki. Sen pohjana on 1700-luvun puolivälissä rakennettu kaksikerroksinen kreivi [[Pjotr Šuvalov (sotamarsalkka)|Pjotr Šuvalov]]in talo.<ref name="Sankt-Peterburg 682">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1992 | Sivu = 682 | Tunniste = ISBN 5-85270-037-1}}</ref> 1770-luvun alussa arkkitehti [[Jean-Baptiste Vallin de la Mothe]] rakensi sen uudelleen [[Andrei Šuvalov]]ia varten. 1830-luvulla rakennus siirtyi ruhtinas [[Nikolai Jusupov]]ille. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kirikov, Boris | Nimike = Arhitekturnyje pamjatniki Sankt-Peterburga | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Kolo | Vuosi = 2005 | Sivu = 128–130 | Tunniste = ISBN 5-901841-33-6}}</ref> Joulukuun 29. päivän vastaisena yönä 1916 ([[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisen kalenterin]] mukaan) [[Feliks Jusupov]]in johtamat salaliittolaiset murhasivat siellä keisariperheen suosioon päässeen seikkailijan [[Grigori Rasputin]]in.<ref name="Sankt-Peterburg 682" />
| |||