Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 83.245.240.159 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän AugustCK tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
p →‎Lapuan liikkeen johto: - w, tiedoston nykyinen nimi
Rivi 276:
Lapuan liikkeen henkilöjohdon määrittelykään ei ole helppoa. Monesti on puhuttu vain Lapuan johdosta, jolla on tarkoitettu vain "Kosola ja kumppanit". Keväällä 1930 Suomen Lukon perustamisen aikoihin liikkeen johtajiksi olivat muodostuneet Kustaa Tiitu, Artturi Leinonen ja Vihtori Kosola. Tämän sisäpiiriin kuuluivat myös rehtori Hilja Riipinen ja Lapuan kirkkoherra K. R. Kares, jonka asema varsinkin alussa oli tärkeä. Myös [[Martti Pihkala]]lla oli merkityksensä alkuvaiheen järjestäytymisessä. Pihkala kannatti Maalaisliiton tapaan kansanliikkeen ylläpitämistä hallituksen tukiliikkeenä, eikä protestiliikkeenä. Samoin dosentti [[Kai Donner]]illa, joka oli ollut aina mukana eri aktivistipiireissä ja oikeistojärjestöissä. Donner ei kuulunut johtohahmoihin, vaan hän oli lähinnä luomassa liikkeen ideologista pohjaa. Hänellä oli arvovaltaa Helsingin vanhoissa aktivistipiireissä ja siten hän oli merkittävä Lapuan liikkeen toimija [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]]. Hän pysyi voimakkaana taustavaikuttajana koko Lapuan liikkeen olemassaolon ajan.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
[[Tiedosto:KosolaKosolaHouseLapua1930.jpg|thumb|300px|left|Kaksifooninkinen, osittain kolmikerroksinen [[Kosolan talo]] Lapuan kirkonkylällä. Kosola oli Lapuan liikkeen päämaja ja sisäpoliittisen huomion keskipiste etenkin kesällä 1930. Varakas Kosolan talonpoikaissuku rakensi päärakennuksen 1887. Nyt päärakennus on körttiläisten [[Herättäjä-Yhdistys|Herättäjä-Yhdistyksen]] omistuksessa.]]
 
Leinosen johtama maltillinen laillisuuslinjan Suomen Lukko toimi maaliskuusta lokakuuhun 1930, mutta se ajautui sivuraiteille kansanliikkeestä pian perustamisensa jälkeen, suoran toiminnan alettua. Alun perin Suomen Lukko oli tarkoitettu kommunisminvastaiseksi kattojärjestöksi. Lukko kuitenkin toimi itsenäisenä kommunisminvastaisena organisaationa ja sillä oli jalansijaa Suomen eri maakunnissa, vaikka Lapuassa Kosolan ympärille oli muodostunut oma johtonsa. Kosolan oma johto syntyi Työn Äänen moukaroinnin (28.3.1930) ja Vaasan mellakan jälkeen (4.6.1930). Kesällä 1930 syntyi niin sanottu Lapuan triumviraatti eli kansanliikkeen kolmijohto, johon kuuluivat Vihtori Kosolan lisäksi pankinjohtaja [[Iivari Koivisto]] ja [[Vihtori Herttua]]. K. R. Kareksen vaikutusvalta liikkeessä kasvoi talonpoikaismarssin jälkeen (7.7.1930) ja syksyllä hän kuului aktiivisesti johtoon ja paikkansa valokuvissa Koiviston, Kosolan, ja Herttuan rinnalla. Kareksen valinta kertoi jossain määrin radikaalin siiven vallan kasvusta.