Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä

286 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
noin epätarkka "lähdemerkintä" on yhtä tyhjän kanssa. Kappale ei todennäköisesti pidä paikkaansa ainakaan luterilaisesa kirkossa, joten pois kokonaan kunnes annetaan kunnon lähde
Ei muokkausyhteenvetoa
(noin epätarkka "lähdemerkintä" on yhtä tyhjän kanssa. Kappale ei todennäköisesti pidä paikkaansa ainakaan luterilaisesa kirkossa, joten pois kokonaan kunnes annetaan kunnon lähde)
 
Saarnastuoli on erillään varsinaisesta [[alttari]]sta. Sieltä käsin luetaan päivän saarna sekä mahdollisesti myös kirkolliset tiedotukset, muun muassa avioliittoon kuuluttamiset, kuolleiden ja kastettujen nimet sekä viralliset ilmoitukset kirkollisten elinten kokouksista ja muuta tarvittavaa.
 
Saarnastuoli on niin sanottu pyhittämätön paikka; kun varsinaiselle alttarille saa perinteisen näkemyksen mukaan astua vain [[pappi]] tai kirkkoa hoitava [[suntio]], niin saarnastuoli on vapaata aluetta eli sinne saa nousta puhumaan maallikkokin. <ref>Kirkon Tiedotuskeskus </ref>
 
Saarnastuolit tulivat kirkkoihin 1200-luvulla. Vanhimmat saarnastuolit Ruotsin valtakunnassa, ja siten myös Suomessa, ovat 1500-luvulta. 1700-luvulla oli tapana rakentaa saarnastuolit aivan alttarin yläpuolelle [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuoriin]] korostamaan tuolin ja alttarin samanarvoisuutta. Tällainen käytäntö hävisi kuitenkin pian käytöstä ja vuonna 1836 kiellettiin saarnastuolien rakentamien alttarin yläpuolelle.<ref name="martling">{{Kirjaviite | Tekijä = Martling, Carl Henrik | Nimeke = Puhuva hiljaisuus| Vuosi = 1993| Sivu = 77–78| Julkaisupaikka = Pieksämäki| Julkaisija = Raamattutalo| Suomentaja = Risto Pottonen| Isbn = 951-618-046-9| Viitattu = 24.10.2017}}</ref>
17 614

muokkausta