Avaa päävalikko

Muutokset

4 merkkiä lisätty, 4 kuukautta sitten
p
Leppälajeille tyypillistä on taipumus kasvattaa juurivesoja. Myös kaadettu leppä lähtee yleensä kasvamaan uudestaan kannosta. Lepät kasvavat nopeasti ja monia lajeja voidaan pitää [[pioneeripuu]]lajeina. Lepät kestävät kovaa tuulta ja sietävät hyvin saasteita.
 
Leppien [[juurinystyrä|juurinystyröissä]] elää ''[[Frankia]]''-suvun bakteereita, jotka kykenevät sitomaan [[typpi|typpeä]] ilmasta. Leppä elää [[symbioosi]]ssa näiden nystyräbakteerien kanssa tarjoten niille ravintoa ja saaden niiltä typpiyhdisteitä. Runsaan typensaantinsa takia lepän ei tarvitse syksyllä varastoida lehtiensä typpiyhdisteitä, minkä vuoksi puu pudottaa lehtensä vihreinä. Runsasravinteisen lehtikarikkeen ansiosta lepät muuttavat kasvupaikkansa maaperää aikaisempaa hedelmällisemmäksi.<ref name="mikapuu">{{Kirjaviite | Tekijä= Kurt Fagerstedt, Kerttu Pellinen, Pekka Saranpää, Tuuli Timonen | Nimeke= Mikä puu - mistä puusta | Julkaisija= Yliopistopaino | Vuosi= 1996 |Sivu=120| Tunniste=ISBN 951-570-293-3 }}</ref>
 
== Esiintyminen Suomessa ==
47 513

muokkausta