Ero sivun ”Pisararata” versioiden välillä

|alku = Pasila–Hakaniemi-Pasila – Hakaniemi – Helsinki keskusta- – Töölö

Nykyisin Pasilan ja päärautatieaseman välille ei ruuhka-aikaan mahdu juurikaan uusia junavuoroja. Pisara mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustan ali, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Toteutuessaan Pisararata tarkoittaa sitä, että osa [[Helsingin seudun lähijunaliikenne|Helsingin seudun lähijunista]] (nykyiset K, P, N, I, A) siirtyy omalleuudelle raideosuudelle Pasilan eteläpuolella.<ref name=liikennevirasto>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara | Nimeke = Pisararata| Ajankohta = 31.12.2012| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 3.3.2015 }}</ref>

Helsingin kantakaupungin alla kulkeva kaksiraiteinen raideyhteys olisi 8 kilometrin pituinen, josta tunneliosuus on noin 6 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta/Pisararata_lukuina | Nimeke = Pisararata| Ajankohta = 13.2.2013| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 13.2.2013 }}</ref> Lenkki liittäisi toisiinsa [[Espoo]]n ja [[Vantaankoski|Vantaankosken]] sekä [[Kerava]]n suunnan radat. Pisararata toisi matkustajat keskustaan asti ja vaihtojen määrä vähenisi, kun junat pysähtyisivät myös Hakaniemessä ja Töölössä. Vaikka reitti on hieman nykyistä suoraa reittiä pitempi, niin matka-aika ydinkeskustaan pysyisi suunnilleen samana, sillä tunnelissa junien nopeudet olisivat suuremmat kuin nykyisellä [[ratapihaHelsingin päärautatieasema#Aseman raiteisto|ratapihalla]]lla.

Yleissuunnittelussa ja YVAssa tutkittiin kolmea hankevaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 tunneleiden suuaukot ovat [[Eläintarhan kenttä|Eläintarhan kentän]] ja [[Linnanmäki|Linnanmäen]] kohdalla, ja uudet maanalaiset asemat tulevat Töölöön, Keskustaan ja Hakaniemeen. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 tunneleiden suuaukot ovat Eläintarhan kohdalla ja Hakamäentien pohjoispuolella. Vaihtoehdossa 2 uudet maanalaiset asemat tulevat Töölöön, Keskustaan, Hakaniemeen ja Pasilaan. Vaihtoehdossa 3 on lisäksi asema Alppilassa.

Yleissuunnittelussa suunniteltiin vaihtoehtojen toiminnalliset ratkaisut, kuten asemien ja ratatunneleiden sijainti sekä kulkuyhteydet ja arvioitiin rakentamiskustannukset. Liikennevirasto[[Väylävirasto]] hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman vuonna 2012. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin linjausvaihtoehto 1, jossa tunneliosuus alkaa Pasilan aseman eteläpuolelta Eläintarhan ja Alppipuiston kohdalta. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta/Pisara_yleissuunnitelman_hyvaksymispaatos%5B1%5D.pdf Yleissuunnitelman hyväksymispäätös 2/2012 (pdf 1,7 MB)]</ref>

Pisararata kulkee lähes kokonaan maan alla, joten muutokset kaupunkikuvaan ovat hyvin paikallisia. Näkyvimmät osat sijaitsevat Pasilassa ennen kuin rata sukeltaa tunneliin [[Alppipuisto]]n länsireunassa ja [[Eläintarha]]n kohdalla. Mikäli Pisararata toteutuu, [[Vauhtitie|Vauhtitien]] ylitse rakennetaan ratasilta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =

Pisararadan suunnittelussa järjestettiin 19.11.2012-82012–8.3.2013 suunnittelukilpailu koskien Vauhtitien ylitse rakennettavaa siltaa ja sen lähialuetta. Ratasillan ja sen aiheuttamien muutosten sovittamisella ympäristöön oli kilpailussa erityinen painoarvo. Mukaan kutsuttiin neljä eri suunnitteluryhmää. Tuomaristo päätti yksimielisesti valita voittajaksi [[Pöyry (yritys)|Pöyry Finland]] Oy:n työryhmän kilpailuehdotuksen ”Chicaner”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/Tiedotteet1/Vauhtitien%20suunnittelukilpailu%20on%20ratkennut | Nimeke = Vauhtitien siltakilpailu ratkesi – Chicaner teki vaikutuksen | Ajankohta = 11.6.2013| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 12.8.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/suunnittelu/29796.html | Nimeke = Liikennevirasto järjestää kilpailun sillan suunnittelusta Pisararadalle| Ajankohta = 30.10.2012| Julkaisija = Rakennuslehti| Viitattu = 31.12.2012 }}</ref>

LiikennevirastoVäylävirasto ja Helsingin kaupunki teettivät Pisararadan [http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta/Pisaran_YSn_tiivistelmaraportti_netti.pdf yleissuunnitelman] ja [[Ympäristövaikutusten arviointimenettely|ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA)]]. Tämän myötä saatiin tietoa hankkeen vaihtoehdoista, ympäristövaikutuksista ja kustannuksista, jotka toimivat suunnittelutyön pohja-aineistona. LiikennevirastoVäylävirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman vuonna 2012. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin linjausvaihtoehto, jossa tunneliosuus alkaa Pasilan aseman eteläpuolelta Eläintarhan ja Alppipuiston kohdalta. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/tietoa_pisarasta | Nimeke = Tietoa Pisararadasta| Ajankohta = 31.12.2012| Julkaisija = Liikennevirasto| Viitattu = 31.12.2012 }}</ref>

Helmikuussa 2015 Pisararadan rakentamispäätös lykkääntyi pitkällisen julkisen keskustelun jälkeen, kun [[Stubbin hallitus]] ei päässyt yksimielisyyteen hankkeen eteenpäin viemisestä. Rataa voimakkaasti puolustanut valtiovarainministeri [[Antti Rinne]] ilmaisi pettymyksensä päätökseen.<ref name=ei_pisaraa>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/pisararataa_ei_tule__ainakaan_nyt/7825138|nimeke=Pisararataa ei tule – ainakaan nyt|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref> Myös helsinkiläispäättäjät katsoivat valtion pettäneen lupauksensa radan rakentamisesta.<ref name=yle_sinnemaki>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/sinnemaki_nayttaa_etta_hallitus_petti_paakaupunkiseudun/7826376|nimeke=Sinnemäki: Näyttää, että hallitus petti pääkaupunkiseudun|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite|url=http://www.hs.fi/kaupunki/a1424842529064|nimeke=Helsinki menetti uskonsa valtioon – "Tässä tuli särö kaupungin ja valtion suhteisiin"|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=26.2.2015|viitattu=26.2.2015}}</ref> Hankkeen kaatumisen on arvioitu rikkoneen valtion ja Helsingin välistä sopimusta ja johtavan mahdollisesti jopa valtion korvausvelvollisuuteen.<ref name=yle_korvaus>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/valtio_voi_joutua_korvaamaan_pisararadan_kustannukset_helsingille/7840036|nimeke=Valtio voi joutua korvaamaan Pisararadan kustannukset Helsingille|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2.3.2015|viitattu=3.3.2015}}</ref><ref name=hs_kronologia/> Pääministeri [[Alexander Stubb]] kuitenkin vakuutti hankkeen etenevän ja ilmoitti samalla hallituksen päättäneen hakea Pisararadalle EU:n[[Euroopan unioni|Euroopan unionin]] liikennehankkeille suunnattua [[Euroopan laajuiset liikenneverkot|TEN-T-tukea]].<ref name=stubb>{{Verkkoviite|url=http://yle.fi/uutiset/keskustalaiset_tyytyvaisia_pisararadan_siirtymiseen__paaministeri_vakuuttaa_hankkeen_etenevan/7825409|nimeke=Keskustalaiset tyytyväisiä Pisararadan siirtymiseen – pääministeri vakuuttaa hankkeen etenevän|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref> Tuen saannin mahdollisuuksien kuitenkin katsottiin pienentyneen, koska rakentamispäätöstä ei tehty.<ref name=yle_korvaus/>

Pisararataa on pidetty turhana hankkeena ja on sanottu, että kannattavan hankkeen kustannus-hyötysuhteen olisi oltava 1,5-15–1,7, kun Pisararadalla se olisi vain 0,5.<ref>http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/pisararata+on+turha+hanke/a2287988</ref> LiikennevirastonVäylävirasto teettämän laskelman alhainen hyöty–kustannus-suhde aiheutti hämmennystä ja sen todenmukaisuutta on julkisuudessa epäilty.<ref name=hlj2015/><ref name=hs_kronologia>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/a1425704075988|nimeke=Poliittinen draama nimeltä Pisararata – näin Rinne runttasi ja näin kokoomuksen pasmat sekosivat|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=8.3.2015|viitattu=9.3.2015}}</ref> HSL:n tilaaman selvityksen mukaan Pisararadan rakentaminen työllistäisi 10 000 henkilötyövuoden verran ja toisi 1,5 miljardin euron tuotoksen investoinnille. Tämän lisäksi vielä suurempia hyötyjä saataisiin radan käyttöönoton jälkeen mm.muun muassa lisääntyneen asuntotuotannon kautta.<ref name=hsl_selvitys>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/terveisia_hallitusneuvotteluihin_pisararata_toisi_kymmenia_tuhansia_tyopaikkoja_maakuntiin/7979543|nimeke=Terveisiä hallitusneuvotteluihin: Pisararata toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja maakuntiin|julkaisija=Yle Uutiset|ajankohta=8.5.2015|viitattu=8.5.2015}}</ref>

Mediassa on epäilty, että Helsingin kaupunki haluaisi metron sijaan ratahankkeen, sillä metrosta kaupunki maksaisi 70 prosenttia ja valtio 30 prosenttia, kun taas ratahankkeen tapauksessa kustannukset jakautuisivat päinvastoin eli kaupunki maksaisi vähemmän ja valtio enemmän.<ref>http://summa.talentum.fi/article/te/4-2015/129570</ref><ref>http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/helsinkia+himottaa+pisarassa+valtion+rahoitus/a2293371</ref> Pisararadan on kuitenkin katsottu hyödyttävän koko maata, sillä Helsingin ratapihan tukkoisuudesta johtuvat ongelmat heijastuvat nopeasti koko maan junaliikenteeseen – tunnelirataa ei näin ollen voida pitää yksin Helsingin hankkeena.<ref>{{Verkkoviite|url=http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1415942928626|nimeke=Keskustan kaihtama Pisararata on koko valtakunnan hanke|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=15.11.2014|viitattu=24.2.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite|url=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3331082/pekonen-pitaa-pisararataa-valttamattomana|nimeke=Pekonen pitää Pisararataa välttämättömänä|julkaisu=Kansan Uutiset|ajankohta=24.2.2015|viitattu=24.2.2015}}</ref>

* [httphttps://portal.liikennevirastovayla.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara LiikennevirastoVäylävirasto: Pisararata]