Versio 9. huhtikuuta 2018 kello 21.05 muokkaa 85.76.70.29 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 13. maaliskuuta 2019 kello 13.44 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 490 muokkausta entinen Makedonian tasavalta on nyt Pohjois-Makedonia Uudempi muutos →
Rivi 8: \| kuvateksti = \| fra = \| alue = [[Albania]], [[Azerbaidžan]], [[Bosnia ja Herzegovina]], [[Bulgaria]], [[Kroatia]], [[Kypros]], [[Kreikka]], [[Unkari]], [[Irak]], [[Jordania]], [[Kosovo]], [[Libanon]], [[~~Makedonian tasavalta~~Pohjois-Makedonia]], [[Moldova]], [[Montenegro]], [[Palestiina]], [[Romania]], [[Venäjä]], [[Serbia]], [[Syyria]], [[Turkki]], [[Turkmenistan]], [[Uzbekistan]] \| vir = [[Turkki]], [[Kyproksen tasavalta]], [[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta\|Pohjois-Kypros]] \| sija = 13–15–21 Rivi 32: == Alueellinen sijoittuminen == Turkki on enemmistökieli Turkissa ja vähemmistökieli 35 maassa. Kieltä puhutaan erityisesti Osmanien valtakuntaan kuuluneilla alueilla, kuten [[Bulgaria]]ssa, [[Romania]]ssa, [[Serbia]]ssa (erityisesti [[Kosovo]]ssa), [[~~Makedonian tasavalta\|Makedonian tasavallassa~~Pohjois-Makedonia]]ssa, [[Syyria]]ssa, [[Kreikka\|Kreikassa]] ja [[Israel]]issa (turkin[[juutalaisuus\|juutalaiset]]). Yli kaksi miljoonaa turkinkielistä asuu [[Saksa]]ssa ja merkittävissä turkinkielisissä yhteisöissä [[Itävalta\|Itävallassa]], [[Belgia]]ssa, [[Ranska]]ssa, [[Alankomaat\|Alankomaissa]], [[Sveitsi]]ssä ja [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]]. === Virallinen asema === Turkki on Turkin ainoa virallinen kieli ja yksi Kyproksen virallisista kielistä. Sillä on virallinen, muttei ensisijainen asema myös useissa Pohjois-Makedonian ~~tasavallan~~ ja Kosovon kunnissa riippuen turkinkielisten määrästä. Turkissa kielenhuollosta vastaa Türk Dil Kurumu (''Turkin kieliyhdistys''), jonka [[Kemal Atatürk]] perusti vuonna 1932 nimellä Türk Dili Tetkik Cemiyeti (''Turkin kielen tutkimuksen yhdistys''). Türk Dil Kurumuun vaikutti puhdaskielisyyden aate, ja yksi sen ensisijaisimmista toimista oli [[persian kieli\|persiasta]] ja [[arabian kieli\|arabiasta]] lainattujen sanojen ja kielioppirakenteiden korvaaminen turkkilaisilla vastineilla, mikä yhdessä vuonna 1928 julkaistun turkkilaisen aakkoston ohessa muovasi turkista sellaisen kuin se on nykyään. Türk Dil Kurumusta tuli itsenäinen elin vuonna 1951, kun vaatimus siitä, että opetusministeriön pitäisi johtaa sitä, poistui. Tämä asema säilyi elokuuhun 1983, jolloin se jälleen kytkettiin hallitukseen [[Turkin vallankaappaus 1980\|vuoden 1980 vallankaappauksen]] seurauksena. Rivi 235: * osmanli / [[osmanin kieli]] ([[Ottomaanien valtakunta\|Osmanien valtakunnan]]), ei mikään murre, vaan vanha hallintokieli. * rumeli ([[Eurooppa\|Euroopan]] puolen murre) * jürük / joruk / konjar ([[Pohjois-Makedonia]]n, [[Bulgaria]]n, [[Kreikka\|Kreikan]] ja Länsi-Turkin murre) * mešeetti ([[Georgia]]ssa, [[Venäjä]]llä) * karamanli (alun perin kreikkalaisia)

Ero sivun ”Turkin kieli” versioiden välillä