Ero sivun ”Makedonian nimikiista” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
File renamed. (GlobalReplace v0.6.5) |
KLS (keskustelu | muokkaukset) sanamuotojen päivityksiä ja aikamuotojen vaihtoja, kun kiista on saatu ratkaistuksi |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Macedonia overview fi.svg|pienoiskuva|{{seloste|#D2DE84|[[Makedonia (Kreikka)|Kreikan Makedonia]]}} {{seloste|#FFC2A0|[[Pohjois-Makedonia|Makedonian tasavalta]] (nyk. [[Pohjois-Makedonia]])}}Historiallisen [[Makedonian valtakunta|Makedonian valtakunnan]] alue ympäröity punaisella ja nykyinen [[Makedonia (maantiede)|maantieteellinen Makedonia]] harmaalla viivalla.]]
[[Tiedosto:Macedonia_name_dispute.png|pienoiskuva|Kartta Makedonian nimen käytöstä. Punaisella merkityt käyttivät nimeä Fyrom, sinisellä merkityt käyttivät [[Pohjois-Makedonia|Makedonian tasavallan]] nimeä kahdenvälisissä suhteissa, vihreällä merkityt eivät tuoneet kantaansa esille. Harmaalla merkityillä ei ole suhteita Pohjois-Makedonian kanssa.]]
'''Makedonian nimikiista''' viittaa yli 20 vuotta jatkuneeseen kiistaan [[Kreikka|Kreikan]] ja [[Pohjois-Makedonia|Makedonian tasavallan]] (nyk. Pohjois-Makedonian) välillä. Kreikka vastusti Makedonia-nimen käyttöä haluten varata nimen koskemaan ainoastaan Kreikan [[antiikin Kreikka|antiikin]] aikaista [[Makedonian valtakunta]]a sekä maan nykyistä [[Makedonia (Kreikka)|Makedonian]] maakuntaa.<ref name="HS-20180612">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005716839.html | Tekijä=Kähkönen, Virve | Nimeke=Lähes 30 vuotta jatkunut Makedonian nimikiista ratkesi – Uusi nimi on Pohjois-Makedonian tasavalta | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=12.6.2018 | Viitattu=12.6.2018}}</ref> Kreikka ja Makedonian tasavalta pääsivät sopuun nimestä 12. kesäkuuta 2018. Sopimuksen mukaan Makedonian tasavallan uudeksi nimeksi
Aiemmin maat saavuttivat pitkäksi ajaksi jonkinlaisen kompromissin Makedonian suostuessa käyttämään nimilyhennettä FYROM (''the Former Yugoslav Republic of Macedonia'', entinen [[Jugoslavia]]n tasavalta Makedonia) virallisissa yhteyksissä. Aiemmin kreikkalaiset ehdottivat myös, että Makedonia käyttäisi esimerkiksi nimeä ”Illyria”, ”Keski-Balkanin tasavalta” tai ”Eteläslavia” Makedonian nimen sijaan. Makedonian hallitus suhtautui ehdotuksiin kielteisesti. Nimikiistaan pyrittiin löytämään ratkaisua pitkään, ja eräinä usein esiintyneinä kompromissiehdotuksina olivat ”Pohjois-Makedonian” ohella muun muassa nimet ”Ylä-Makedonia” ja ”Uusi Makedonia”.<ref name="Anich">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.anixneuseis.gr/?p=183753 | Tekijä=Bechev, Dimitar | Nimeke=Will Greece and Macedonia end their name dispute? | Julkaisu=Ανιχνεύσεις | Ajankohta=1.2.2018 | Viitattu=1.2.2018}}</ref><ref name="BBC-2017-08-02">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bbc.com/news/magazine-40781213 | Nimeke=The man who has focused on one word for 23 years | Julkaisu=BBC | Ajankohta=2.8.2017 | Viitattu=1.2.2018}}</ref><ref name="EUo">{{Verkkoviite | Osoite=https://euobserver.com/foreign/140795 | Nimeke=Macedonia 'optimistic' on Nato despite Greek far right | Julkaisu=EUobserver | Ajankohta=1.2.2018 | Viitattu=1.2.2018}}</ref>
Rivi 7:
== Historiallinen tausta ==
Antiikin aikana [[Makedonian valtakunta]] vastasi alueeltaan alun perin suurin piirtein nykyistä [[Makedonia (Kreikka)|Kreikan Makedoniaa]]. Sen pohjoispuolella sijaitsi [[Paionia]]n kuningaskunta, jonka alue suunnilleen vastasi [[Pohjois-Makedonia
Sen jälkeen kun [[Rooman valtakunta|roomalaiset]] vuonna 168 eaa. valloittivat Kreikan, he muodostivat valtakuntaansa [[Macedonia]]-nimisen provinssin, joka käsitti sekä entisen Makedonian valtakunnan että Paionian alueet. Tämä provinssi jaettiin ajanlaskumme 300-luvulla kahteen osaan, jotka olivat eteläisempi ''Macedonia Prima'' ("Ensimmäinen Makedonia"), joka käsitti suurimman osan Makedonian valtakunnan alueesta, sekä pohjoisempi ''Macedonia Salutaris'' ("Terveellinen Makedonia") eli ''Macedonia Secunda'' ("Toinen Makedonia"), joka käsitti osan [[Dardania]]a sekä koko Paionian. Täten ''Macedonia Salutaris'' käsitti suurimman osan nykyisen Makedonian tasavallan alueesta.
Rivi 15:
Vuonna 1893 osmanihallintoa vastaan nousi vallankumousliike, joka 2. elokuuta 1903 johti [[Ilindenin kapina]]an. Kun kapina epäonnistui, [[VMRO|Sisäinen makedonialainen vallankumouksellinen järjestö]] (VMRO) jakautui kahtia. [[Yane Sandaski]]n johtama ryhmittymä vaati autonomista Makedoniaa, joka kuuluisi joko Osmanien valtakuntaan tai Balkanin liittovaltioon, kun taas toinen, supremistinen ryhmittymä vaati Makedonian liittämistä [[Bulgaria]]an. Ilindenin kapinan jälkeen vallankumouksellinen liikehdintä lakkasi; sen sijaan Bulgaria, [[Kreikka]] ja [[Serbia]] alkoivat entistä pontevammin esittää Osmanien valtakunnalle aluevaatimuksia, jotka kohdistuivat muun muassa tarkemmin määrittelemättömään, Makedoniaksi nimitettyyn alueeseen. Vuonna 1912 nämä aluevaatimukset johtivat [[Ensimmäinen Balkanin sota|ensimmäiseen Balkanin sotaan]], jonka tuloksena osmanit menettivät suurimman osan Euroopan puoleisista alueistaan.
Sodan voittajavaltiot eivät kuitenkaan päässeet sopuun Turkilta vallattujen alueiden jakamisesta, minkä vuoksi jo vuonna 1913 syttyi [[toinen Balkanin sota]]. Se päättyi [[Bukarestin rauha (1913)|Bukarestin rauhaan]], jossa alueet jaettiin Kreikan, Bulgarian ja Serbian sekä vuonna 1912 itsenäistyneen [[Albania]]n kesken. Kreikka sai tällöin sille nykyisin kuuluvan [[Makedonia (Kreikka)|Makedonian]], kun taas nykyisen Pohjois-Makedonian
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen Serbiasta tuli osa [[Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta]]a, joka myöhemmin sai nimen [[Jugoslavia]]. Nykyisen Makedonian tasavallan alue kuului tällöin Etelä-Serbiaan [[Vardar Banovina]]n maakuntana. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] [[akselivallat]] valloittivat vuonna 1941 suurimman osan Jugoslaviaa. Akselivaltoihin liittyi myös Bulgaria, joka samana vuonna miehitti sekä osan nykyisen Pohjois-Makedonian
Sodan päätyttyä syntyi [[Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta]], johon kuuluivat pääasiassa samat alueet kuin aikaisempaan Jugoslavian kuningaskuntaan. [[Josip Broz Tito]]n hallitus päätti kuitenkin vuonna 1946 erottaa Serbiasta sen eteläisimmän osan erilliseksi osavaltioksi, joka sai nimen Makedonia. Päätös tämän osavaltion nimestä johti jo tuolloin kiivaaseen kiistaan Kreikan kanssa, sillä Kreikka epäili nimen osoittavan, että Jugoslavia vaatisi myös sille kuuluvia alueita. Kreikan lehdistö ja [[Andréas Papandréou]]n hallitus esittivät saman väitteen monessa yhteydessä vielä 1980-luvulla.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20090805041430/http://www.osaarchivum.org/files/holdings/300/8/3/text/100-7-79.shtml | Nimeke = The Yugoslavs Criticize Greece and Bulgaria over Macedonia | Sivusto = Open Society Archives | Viitattu = 10.10.2017}}</ref>
[[Eteläslaavilaiset kielet]] levisivät varhaiskeskiajalla suurimpaan osaan [[Balkan]]ia, myös nykyisen Pohjois-Makedonian
== Kiista Jugoslavian hajoamisen jälkeen ==
Rivi 30:
Makedonian itsenäistyessä [[Jugoslavia|Jugoslaviasta]] Kreikka ei suostunut tunnustamaan tuoretta valtiota sen käyttämän nimen takia. Kreikan mielestä Makedonian pyrkimykseen käyttää Makedonia-nimeä sisältyy verhottuja aluevaatimuksia Kreikalle. [[Euroopan yhteisö|Euroopan yhteisön]] välimieskomission lausunnon mukaan vuonna 1992 Makedonian nimen käyttöön ei liittynyt minkäänlaisia aluevaatimuksia. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] tunnustaessa Makedonian itsenäisyyden vuonna 1994 Kreikka julisti Makedonian taloussaartoon, joka jatkui vuoteen 1995 asti, kunnes maat pääsivät väliaikaiseen sopimukseen. Sopimukseen sisältyi [[Makedonian tasavallan lippu|Makedonian aiemman lipun]] muokkaaminen (jonka symbolia [[Verginan aurinko]]a Kreikka piti omanaan) ja vakuutukset siitä, ettei Makedonia tulisi esittämään [[Yhdistynyt Makedonia|aluevaatimuksia]] Kreikalle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Roisman, Joseph & Worthington, Ian | Nimeke=A Companion to Ancient Macedonia | Vuosi=2010 | Luku=International Recognition of the Republic of Macedonia | Sivu=592 | Julkaisija=John Wiley & Sons | Isbn=9781405179362 | www=https://books.google.com.co/books?id=lkYFVJ3U-BIC&pg=PA592}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Cordell, Karl & Wolff, Stefan | Nimeke=Ethnic Conflict: Causes, Consequences, and Responses | Vuosi=2009 | Luku= | Sivu=64 | Julkaisija=Polity | Isbn=9780745639307 | www=https://books.google.com.co/books?id=a2wyrXKNVR4C&pg=PA64}}</ref>
Makedonian nimikiista Kreikan kanssa
Vuonna 2007 Kreikka myöntyi alustavasti siihen, että Makedonian tasavallan nimessä voisi esiintyä nimi ”Makedonia” jossakin muodossa.<ref name="Guardian-2017-06-13">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.theguardian.com/world/2017/jun/13/macedonias-nato-hopes-rise-as-deal-with-greece-looks-feasible | Nimeke=Macedonia and Greece appear close to settling 27-year dispute over name | Julkaisija=Guardian | Ajankohta=13.6.2017 | Viitattu=1.2.2018}}</ref> Tämän jälkeen maat
Ratkaisua pitkään jatkuneeseen kiistaan etsittiin uusin ponnistuksin vuodesta 2017 kesään 2018 saakka. Makedonian puolelta neuvotteluhalukkuutta lisäsi uuden [[Zoran Zaev]]in johtaman hallituksen halu edistää EU:n hakuprosessia sekä liittyä Natoon jo vuoden 2018 aikana. Kreikassa puolestaan [[Aléxis Tsípras]]in hallitus oli ollut aiempia hallituksia halukkaampi edistämään sovintoa. Kreikkalaiset ehdottivat, että Makedonian tasavalta valitsisi nimeensä jonkun etuliitteen erotuksena Kreikan Makedoniasta, jolloin maan nimi voisi olla esimerkiksi ”Ylä-Makedonia”, ”Uusi Makedonia”, ”Pohjois-Makedonia”, ”Slavo-Makedonia” tai ”Vardarin Makedonia”.<ref name="Anich"/><ref name="BBC-2017-08-02"/><ref name="EUo"/>
Rivi 38:
=== Préspan sopimus ===
Pääministerit Tsípras ja Zaev ilmoittivat päässeensä alustavaan sopimukseen nimestä 12. kesäkuuta 2018. Sen mukaan Makedonian tasavallan nimeksi
Alustava sopimus vaati hyväksynnän kummankin maan parlamentissa. Tsíprasin hallitus joutui sopimuksen vuoksi epäluottamusäänestykseen [[Kreikan parlamentti|Kreikan parlamentissa]] heti sen julkaisun jälkeen, mutta voitti äänestyksen, jonka jälkeen sopimus voitiin allekirjoittaa. Sopimus hyväksyttiin [[Makedonian parlamentti|Makedonian parlamentissa]] 11. tammikuuta 2019 81 äänellä 120:stä.<ref name="Guardian-2019-01-11"/> Kreikassa puolustusministeri [[Pános Kamménos]] erosi hallituksesta vastalauseena sopimukselle 13. tammikuuta 2019. Tsíprasin hallitus voitti kuitenkin seuranneen toisen epäluottamusäänestyksen aiheesta 16. tammikuuta 2019.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kathimerini.gr/1005124/gallery/epikairothta/politikh/yhfo-empistosynhs-me-151-nai-elave-h-kyvernhsh | Nimeke=Ψήφο εμπιστοσύνης με 151 «ναι» έλαβε η κυβέρνηση | Julkaisu=Η Καθημερινή | Ajankohta=16.1.2019 | Viitattu=25.1.2019}}</ref> Tämän jälkeen sopimus hyväksyttiin Kreikan parlamentissa 25. tammikuuta 2019 äänin 153–146.<ref name="Kath-2019-01-25"/> Kreikassa oli laajoja mielenosoituksia sopimusta vastaan koko prosessin ajan.
|