Ero sivun ”Toimitusministeristö” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) uudellenmuotoilua, lisälähteitä ja poistetun kappaleen osittainen palautus lähteistettynä |
p fixejä |
||
Rivi 1:
Suomessa '''toimitusministeristö''' on hallitus, jolla ei ole varmaa kansanedustuslaitoksen parlamentaarista luottamusta ja jonka ei odoteta tekevän uusia poliittisia toimia. Toimitusministeristön asemasta ei kuitenkaan ole nimenomaisia säännöksiä, vaan sen asemaa määrittävät valtiosääntötulkinnat ja -käytännöt.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/toimitusministeriston-asema-ja-toiminta |nimeke =Toimitusministeristön asema ja toiminta|tekijä=|julkaisu=Valtioneuvoston kanslia|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto= http://archive.is/AGMcj |viitattu=2019-03-08 }}</ref>
Alun perin toimitusministeristöllä on tarkoitettu hallitusta, joka on jättänyt eronpyyntönsä, mutta joka silti jatkaa toistaiseksi toimintaansa, yleensä valtionpäämiehen pyynnöstä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostetuksi.<ref name="Kastari">{{kirjaviite
[[Parlamentarismi]]n periaatteen mukaisesti valtioneuvoston jäsenten on nautittava eduskunnan luottamusta. Jos eduskunta antaa hallitukselle tai jollekulle sen ministerille [[epäluottamuslause]]en, esimerkiksi [[välikysymys|välikysymyksen]] yhteydessä, hallituksen tai ministerin on jätettävä eronpyyntönsä.<ref name="Merikoski">{{kirjaviite
Kun Suomessa vanha hallitus on antanut eronpyyntönsä, se jatkaa perinteisesti eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostettua.<ref name="ttp">{{Verkkoviite|Osoite= http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:toimitusministerist%C3%B6 |Nimeke =Toimitusministeristö|Tekijä=Saraviita, Ilkka|Julkaisu=Tieteen termipankki|Ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=8.1.2018 }}</ref> Vaalituloksen valmistumisen jälkeen vanha hallitus esittää eronpyynnön, minkä jälkeen valtionpäämies kuitenkin säännönmukaisesti kehottaa sitä jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes kansanedustuslaitoksen uudet ja uudelleen valitut kansanedustajat pääsevät yhteisymmärrykseen uudesta hallituksesta, jolloin sellainen sitten nimitetään.{{Lähde}}
Rivi 10:
== Toimivalta ==
Toimitusministeristön asemasta ei ole nimenomaisia säännöksiä, ja toimitusministeristöllä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen sen eronpyyntöä.<ref name=":0" /> Toimitusministeristövaiheessa hallituksen ei kuitenkaan odoteta tekevän uusia poliittisia ratkaisuja tai aloitteita
Toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle. Toimitusministeristö ei kuitenkaan enää toteuta [[Hallitusohjelma|hallitusohjelmaa]].<ref name=":0" />
Rivi 16:
Toimitusministeristö voi esimerkiksi antaa valtioneuvoston asetuksia ja tehdä hallintopäätöksiä, joihin ei liity merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa. Toisaalta vakiintuneesti katsotaan, että toimitusministeristö ei voi päättää nimittämisestä korkeimpiin valtion virkoihin.<ref name=":0" />
Poikkeuksellisia ratkaisuja on kuitenkin tehty. [[Ahon hallitus|Esko Ahon hallituksen]] ollessa vuonna 1995 viimeistä päivää toimitusministeristönä kauppa- ja teollisuusministeri [[Seppo Kääriäinen]] nimitti ertiyisavustajansa [[Jussi Yli-Lahti|Jussi Yli-Lahden]] kauppa- ja teollisuusministeriöön ylitarkastajaksi. Vuonna 2003 [[Lipposen II hallitus|Paavo Lipposen toisen hallituksen]] aikainen liikenne- ja viestintäministeri [[Kimmo Sasi]] taas vaihtoi [[VR-Yhtymä|VR:n]] hallituksen melkein kokonaan samana päivänä, kun hallituksesta tuli toimitusministeristö.<ref>{{Verkkoviite
== Historia ==
Nykyisin kaikista Suomen hallituksista tulee eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristöjä. Kesken vaalikauden toimitusministeristö voi syntyä esimerkiksi hallitusneuvottelujen epäonnistuessa tai hallituksen hajotessa.
Vakiintuneen käytännön mukaan hallitus jättää eduskuntavaalien jälkeen aina eronpyyntönsä riippumatta vaalien tuloksesta. Vielä 1930-luvulla näin ei kuitenkaan aina tapahtunut. Niinpä vuonna 1932 nimitetty [[Kivimäen hallitus]] jatkoi toimintaansa [[eduskuntavaalit 1933|vuoden 1933 vaalien]] jälkeenkin, sillä presidentti [[Pehr Evind Svinhufvud|Svinhufvud]] salli sen jatkaa ja myös oppositiossa olleet [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|sosiaalidemokraatit]] hyväksyivät ratkaisun, koska tuolloisessa sisäpoliittisessa tilanteessa käytännössä ainoana vaihtoehtona olisi ollut vielä oikeistolaisempi hallitus.<ref>{{kirjaviite
Vuonna 2019 [[Sipilän hallitus|Juha Sipilä]] esitti hallituksen eronpyynnön 8. maaliskuuta, sen jälkeen kun [[Maakunta- ja soteuudistus|maakunta- ja sote-uudistuksen]] jatkaminen kaatui, ja hallitus muuttui toimitusministeristöksi. Edellinen vastaava tilanne on vuodelta 1975, kun [[Liinamaan hallitus]] toimi virkamieshallituksena.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027689.html | Selite = digitilaajille |nimeke =Oikeuskanslerinvirasto antoi jo tiistaina lausuntonsa siitä, miten hallitus muuttuu toimitusministeristöksi: ”On tullut tiedusteluja”|tekijä=Raeste, Juha-Pekka|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto= http://web.archive.org/web/20190308115257/https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027689.html |viitattu=2019-03-08 }}</ref> Aiempia virkamieshallituksia ovat olleet myös muun muassa [[Auran I hallitus]] vuonna 1970, [[Auran II hallitus]] vuonna vuosina 1971–1972 ja [[Lehdon hallitus]] vuosina 1963–1964.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2 |nimeke =Hallitukset aikajärjestyksessä|tekijä=|julkaisu=Valtioneuvosto|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto= http://archive.is/Ra1Py|viitattu=2019-03-08 }}</ref>
|