Ero sivun ”Toimitusministeristö” versioiden välillä

Alun perin toimitusministeristöllä on tarkoitettu hallitusta, joka on jättänyt eronpyyntönsä, mutta joka silti jatkaa toistaiseksi toimintaansa, yleensä valtionpäämiehen pyynnöstä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostetuksi.<ref name="Kastari">{{kirjaviite | Tekijä =Kastari, Paavo Kastari | Nimeke = Suomen valtiosääntö | Vuosi=1977|Sivu = 143–144 | Julkaisija = Suomen lakimiesyhdistys | Vuosi = 1977 | Tunniste = ISBN 951-9027-32-7}}</ref> Täten hallitus- ja hallintovallan käytössä ei voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/ |nimeke =Lausunto: Toimitusministeristön asema|tekijä=|julkaisu=Oikeuskanslerinvirasto|ajankohta=2019-03-05|julkaisija=|arkisto= http://web.archive.org/web/20190308151941/https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/ |viitattu=2019-03-08 }}</ref><ref name=Kastari /> Laajentuneessa merkityksessä toimitusministeriöllä voidaan tarkoittaa myös tasavallan presidentin nimittämää [[virkamieshallitus]]ta, jolla ei alun perinkään ole selvää parlamentaarista pohjaa.<ref name=Kastari />

[[Parlamentarismi]]n periaatteen mukaisesti valtioneuvoston jäsenten on nautittava eduskunnan luottamusta. Jos eduskunta antaa hallitukselle tai jollekulle sen ministerille [[epäluottamuslause]]en, esimerkiksi [[välikysymys|välikysymyksen]] yhteydessä, hallituksen tai ministerin on jätettävä eronpyyntönsä.<ref name="Merikoski">{{kirjaviite | Tekijä =Merikoski, Veli; MerikoskiVilkkonen, Eero Vilkkonen | Nimeke = Suomen julkisoikeus pääpiirteittäin | Sivu Vuosi= 84 1982| Luku = Parlamentaarinen järjestelmä | Sivu=84|Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1982 | Tunniste = ISBN 951-0-11246-1}}</ref> Tapaukset, joissa hallitus on kaatunut eduskunnan nimenomaisesti antamaan epäluottamuslauseeseen, ovat kuitenkin olleet harvalukuisia.<ref name=Merikoski /> Paljon yleisempää on ollut, että hallitus on jättänyt eronpyyntönsä, kun jokin hallituksen tärkeänä pitämä esitys ei ole tullut eduskunnassa hyväksytyksi tai muutoin on ilmeistä, että hallituksella ei ole riittävää kannatusta.<ref name=Merikoski /> Lisäksi, vaikka asiasta ei valtiosäännössä olekaan nimenomaista säännöstä, on vakiintunut tavaksi, että eduskuntavaalien jälkeen hallitus jättää aina eronpyyntönsä riippumatta vaalien tuloksesta.<ref name=Merikoski /> Tämä onkin viime vuosikymmeninä ollut yleisin syy hallituksen eroamiseen, sillä vuodesta 1983 lähtien useimmat hallitukset ovat istuneet koko vaalikauden. Aikaisemmin oli tapana, että hallitus "jätti paikkansa käytettäväksi" myös tasavallan presidentin vaihduttua tai uuden toimikauden alettua.<ref name=Merikoski />

Toimitusministeristön asemasta ei ole nimenomaisia säännöksiä, ja toimitusministeristöllä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen sen eronpyyntöä.<ref name=":0" /> Toimitusministeristövaiheessa hallituksen ei kuitenkaan odoteta tekevän uusia poliittisia ratkaisuja tai aloitteita,.<ref name="ttp" />.

Poikkeuksellisia ratkaisuja on kuitenkin tehty. [[Ahon hallitus|Esko Ahon hallituksen]] ollessa vuonna 1995 viimeistä päivää toimitusministeristönä kauppa- ja teollisuusministeri [[Seppo Kääriäinen]] nimitti ertiyisavustajansa [[Jussi Yli-Lahti|Jussi Yli-Lahden]] kauppa- ja teollisuusministeriöön ylitarkastajaksi. Vuonna 2003 [[Lipposen II hallitus|Paavo Lipposen toisen hallituksen]] aikainen liikenne- ja viestintäministeri [[Kimmo Sasi]] taas vaihtoi [[VR-Yhtymä|VR:n]] hallituksen melkein kokonaan samana päivänä, kun hallituksesta tuli toimitusministeristö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallituksen-ero-ei-muuttanut-paljon-mitaan-sipila-on-valmis-roikkumaan-paikallaan-vaikka-heinakuuhun/ | Selite = tilaajille |Nimeke =Hallituksen ero ei muuttanut paljon mitään | Tekijä =Lappalainen, Tuomo|Julkaisu=Suomen Lappalainen Kuvalehti| Ajankohta = 8.3.2019 | Julkaisu julkaisija= Suomen Kuvalehti| Selite=tilaajille|Viitattu = 9.3.2019 }}</ref>

Vakiintuneen käytännön mukaan hallitus jättää eduskuntavaalien jälkeen aina eronpyyntönsä riippumatta vaalien tuloksesta. Vielä 1930-luvulla näin ei kuitenkaan aina tapahtunut. Niinpä vuonna 1932 nimitetty [[Kivimäen hallitus]] jatkoi toimintaansa [[eduskuntavaalit 1933|vuoden 1933 vaalien]] jälkeenkin, sillä presidentti [[Pehr Evind Svinhufvud|Svinhufvud]] salli sen jatkaa ja myös oppositiossa olleet [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|sosiaalidemokraatit]] hyväksyivät ratkaisun, koska tuolloisessa sisäpoliittisessa tilanteessa käytännössä ainoana vaihtoehtona olisi ollut vielä oikeistolaisempi hallitus.<ref>{{kirjaviite | Tekijä =Tarkka, Jukka Tarkka ym. | Nimeke = Itsenäisen Suomen historia, 2. osa | Sivu Vuosi= 241 1992| Luku = Tasavalta hakee suuntaa: Ennätyshallitus vaihtuu toiseksi | Sivu=241|Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi = 1992 | Tunniste = ISBN 951-35-5159-8}}</ref> Tämä hallitus erosikin vasta [[Eduskuntavaalit 1936|seuraavien vaalien]] jälkeen syksyllä 1936 ja silloinkin vasta tehtyään eräistä [[Suomen rikoslaki]]in ja [[sotilasrikos|sotaväen rikoslakiin]] esittämistään muutoksestamuutoksista luottamuskysymyksen.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jukka Tarkka ym. | Nimeke = Itsenäisen Suomen historia, 2. osa | Sivu = 269 | Luku = Tasavalta hakee suuntaa: Ennätyshallituksen kaatuminen | Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi = 1992 | Tunniste = ISBN 951-35-5159-8}}</ref>