Ero sivun ”Tammerkoski (kaupunginosa)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Iljanne (keskustelu | muokkaukset)
p +linkki
Iljanne (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 30:
== Kaupunginosan historiaa ==
 
Tampereen vanhimpia, jo vuosina 1807 ja 1822 käyttöön otettuja, vaikkakin vasta vuonna 1868 hyväksytyn [[asemakaava]]n myötä virallisiksi tulleita kadunnimiä ovat Tammerkosken kaupunginosassa sijaitsevat Hämeenkatu, [[Kauppakatu (Tampere)|Kauppakatu]], [[Kirkkokatu (Tampere)|Kirkkokatu]], [[Kuninkaankatu (Tampere)|Kuninkaankatu]] ja [[Puutarhakatu (Tampere)|Puutarhakatu]]. Kauppakatu oli Tampereen alkuperäinen pääkatu, koska sen varrelle keskittyivät kaupungin kauppapuodit. Hämeenkadusta tuli Tampereen uusi pääkatu 1900-luvun taitteessa, mihin vaikutti varsinkin [[Kyttälä]]n liittäminen Tampereeseen ja uusi asemakaava, jossa Hämeenkatu jatkui 30 metriä leveänä Tammerkosken yli suoraan [[Tampereen rautatieasema|rautatieasemalle]]. Entinen Itäinenkatu nimettiin vuonna 1936 toteutetussa kadunnimiuudistuksessa [[Aleksis Kiven katu (Tampere)|Aleksis Kiven kaduksi]] ja Läntinenkatu [[Näsilinnankatu|Näsilinnankaduksi]]. Nimi [[Itäinenkatu]] otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1995 entisellä [[Finlaysonin tehdasalue]]ella Satakunnankadun pohjoispuolella, jossa se muodostaa Aleksis Kiven kadun jatkeen; vanha nimi on näin palannut juurilleen. Itäisen- ja Läntisenkadun nimenmuutos herätti vastustusta, koska ne tarkoittivat alkuperäisen asemakaava-alueen itäistä ja läntistä rajaa. Aleksis Kiven kadun nimeä perusteltiin sillä, että [[Aleksis Kivi]] oli ”Hämeen suuri poika”. Näsilinnankadun nimi taas viittaa lähellä kadun pohjoispäätä sijaitsevaan [[Näsilinna]]an. Satakunnankadun nimi oli vuoteen 1907 saakka Uusikatu. Kuninkaankatu on nimetty kaupungin perustajan, [[Ruotsin kuningas|Ruotsin kuninkaan]] [[Kustaa III]]:n mukaan.<ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 56–62. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. </ref>
 
Kauppakatu ulottui 1930-luvulle saakka Hämeenpuiston yli ja [[Aleksanterin kirkko|Aleksanterin kirkon]] ohi [[Pyynikintori]]n kulmaan saakka, kunnes se vuonna 1936 lyhennettiin ulottuvaksi vain Keskustorilta Hämeenpuistoon ja kadun länsipää yhdistettiin Pyynikintorilta Rajaportille (vanhalle Tampereen ja [[Pohjois-Pirkkala]]n rajalle) ulottuvaan, vuonna 1908 nimettyyn Pirkkalan valtatiehen (vuodesta 1956 [[Pirkankatu]]).<ref> Louhivaara 1999, s. 65. </ref> Vuoden 1936 kadunnimiuudistuksen yhteydessä osa kaupunkilaisista olisi halunnut muuttaa Puutarhakadun nimen Minna Canthin kaduksi, koska [[Minna Canth]] oli syntynyt kadun varrella sijainneessa talossa, mutta [[Tampereen kaupunginvaltuusto|kaupunginvaltuusto]] ei hyväksynyt ehdotusta, sillä Puutarhakatu kuuluu kaupungin alkuperäisiin kadunnimiin. Minna Canthin katu sijaitsee [[Pyynikinrinne|Pyynikinrinteen]] kaupunginosassa noin kilometrin päässä kirjailijan syntymäkodin paikalta. <ref> Louhivaara 1999, s. 71–72. </ref>