Ero sivun ”Riboflaviini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennettu |
parantelua |
||
Rivi 27:
|valmisteen_antotapa=nieltynä, lihaspistoksena, pistoksena verenkiertoon<ref name=":d"/>
}}
'''Riboflaviini''' eli '''B<sub>2</sub>-vitamiini''' on yksi ihmisen tarvitsemista [[Vitamiini|vitamiineista]]. Aine muuntuu kehossa [[flaviinimononukleotidi]]ksi (FMN) ja [[flaviiniadeniinidinukleotidi]]ksi (FAD), jotka sitoutuvat useisiin välttämättömiin [[Entsyymi|entsyymeihin]] avustavana molekyylinä eli [[kofaktori]]na. Tämä mahdollistaa entsyymien toiminnan. Keho ei juurikaan varastoi riboflaviinia, joten sitä tulee saada usein ja kylliksi ravinnosta
Riboflaviinin puutos on länsimaissa harvinainen tila. Puutos aiheuttaa oireyhtymän, jota sanotaan joskus ariboflavinoosiksi. Tähän kuuluu muun muassa kielen turpoamista, suupielten halkeilua, [[anemia]]a ja merkittävämmässä puutoksessa vakavampiakin oireita.<ref name=":4">{{Lehtiviite|Tekijä=K Thakur et al|Otsikko=Riboflavin and health: A review of recent human research|Julkaisu=Critical Reviews in Food Science and Nutrition|Ajankohta=2017-11-22|Vuosikerta=57|Numero=17|Sivut=3650–3660|Pmid=27029320|Doi=10.1080/10408398.2016.1145104|Issn=1549-7852|www=https://www.researchgate.net/publication/299509825_Riboflavin_and_health_A_review_of_recent_human_research}}</ref> Puutos ilmenee usein muiden ravintoainepuutosten kanssa.<ref name=":o" />
Riboflaviinia käytetään [[EU]]:ssa elintarvikkeissa [[E-koodi]]lla '''E101(i)''' [[väriaine]]ena ja FMN:n [[natrium]]suolaa koodilla '''E101(ii)'''. Aineet ovat oransseja. Ruokia, joissa niitä käytetään lisänä, ovat mm. jotkin sinapit, keitot, kastikkeet, juustot ja nuudelit.<ref name=":s">{{Lehtiviite|Otsikko=Scientific Opinion on the re-evaluation of riboflavin (E 101(i)) and riboflavin-5′-phosphate sodium (E 101(ii)) as food additives|Julkaisu=EFSA Journal|Ajankohta=2013|Vuosikerta=11|Numero=10|Sivut=3357|Doi=10.2903/j.efsa.2013.3357|Issn=1831-4732|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.2903/j.efsa.2013.3357}}</ref>
Rivi 108 ⟶ 110:
==Puutos==
===Puutos ihmisillä===
Riboflaviinipuutosta ([[ICD-10]]: E53.0) kutsutaan joskus ''ariboflavinoosiksi''.<ref name=":4"/> Pelkkä riboflaviinin puutos on harvinainen. Sitä potevilla usein on muitakin ravintoainepuutoksia ja näiden oireita. Riboflaviiniton ruokavalio johtaa ensimmäisiin oireisiin noin 3–4 kuukaudessa.<ref name=":6">Combs, s. 290-293</ref>
Riboflaviinipuutosta ([[ICD-10]]: E53.0) kutsutaan joskus ''ariboflavinoosiksi''. Pelkkä riboflaviinin puutos on harvinainen. Sitä potevilla usein on muitakin ravintoainepuutoksia ja näiden oireita.<ref name=":4">{{Lehtiviite|Tekijä=K Thakur et al|Otsikko=Riboflavin and health: A review of recent human research|Julkaisu=Critical Reviews in Food Science and Nutrition|Ajankohta=2017-11-22|Vuosikerta=57|Numero=17|Sivut=3650–3660|Pmid=27029320|Doi=10.1080/10408398.2016.1145104|Issn=1549-7852|www=https://www.researchgate.net/publication/299509825_Riboflavin_and_health_A_review_of_recent_human_research}}</ref> Riboflaviiniton ruokavalio johtaa ensimmäisiin oireisiin noin 3–4 kuukaudessa.<ref name=":6"/> Ruokavalio on yleisin puutoksen syy. Muita tavanomaisia osatekijöitä ovat maksasairaudet, jotkin tartuntataudit ja [[alkoholismi]].<ref name=":4"/> Juotu etanoli estää riboflaviinin imeytymistä. Liikunta ja muu aineenvaihduntaa tehostava toiminta lisäävät tarvetta.<ref name=":6">Combs, s. 290-293</ref> Hormonitoiminnan häiriöt kuten [[kilpirauhasen vajaatoiminta]] altistaa myös puutokselle,<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=JA Cimino et al|Otsikko=Riboflavin metabolism in the hypothyroid human adult|Julkaisu=Proceedings of the Society for Experimental Biology and Medicine|Ajankohta=helmikuu 1987|Vuosikerta=1987|Numero=2|Sivut=151–153|Pmid=3809170|Issn=0037-9727|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3809170}}</ref> sillä [[tyroksiini]] lisää FAD- ja FMN-[[kofaktori]]en muodostusta. Tietyt lääkkeet heikentävät myös kehon kykyä muuntaa riboflaviinia aktiivisiksi kofaktoreiksi. Näitä ovat mm. [[klooripromatsiini]], [[imipramiini]], [[amitriptyliini]], jotkin syöpälääkkeet kuten [[doksorubisiini]] ja jotkin [[malaria]]lääkkeet kuten [[mepakriini]].<ref name=":10"/>▼
▲
Varhaiset puutosoireet ovat epäselviä. Näitä voivat olla väsymys, heikkous, suun arkuus ja kipuilu, silmien kutina ja persoonallisuuden muutokset.<ref name=":10">Zempleni, s. 234-237</ref>
Rivi 125 ⟶ 129:
==Ruokapitoisuudet==
Eniten riboflaviinia on luontaisesti [[Hiivauute|hiivauutteissa]] (esim. [[Marmite]]),<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=B Caballero et al|Nimeke=Encyclopedia of human nutrition|Vuosi=2013|Kappale=Volume 4|Sivu=164|Selite=3. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9780123750839}}</ref> ja eläinten munuaisissa ja maksoissa. Seuraavaksi eniten sitä on mm. eläinten lihaksissa, maitotuotteissa, pähkinöissä ja vehnässä.<ref name=":3">Ensminger, "Chapter 6 F"</ref> Ruuissa riboflaviinia on hyvin vähän sellaisenaan ja valtaosa "riboflaviinista" on pikemminkin [[FAD]]:nä ja [[Flaviinimononukleotidi|FMN]]:nä, jotka ovat sitoutuneet [[Proteiini|proteiineihin]] [[Ionisidos|ionisidoksin]]. [[Kovalenttinen sidos|Kovalenttisesti]] proteiineihin sitoutuneet FDA:t ja FMN:t eivät imeydy helposti ja näitä on keskimäärin runsaammin kasveissa kuin eläimissä. Viljoissa riboflaviinista valtaosa on jyvien [[alkio]]issa ja [[lese]]issä, joten niiden poistaminen vähentää ruuan riboflaviinipitoisuutta.<ref name=":o">Combs, s. 282-
{| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed"
|+
| |||