Ero sivun ”Lehtimetsä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 85.76.32.119 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Crt tekemään versioon. |
→Eläimistö: Kirjoitusvirhe korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
||
Rivi 48:
Kesävihanta lehtimetsä tuottaa kasvibiomassaa 13 tonnia hehtaaria kohti ja sisältää kasviainetta 300 tonnia hehtaarilla, sekametsissä tuotto on hieman alhaisempi. Tämä tarkoittaa sitä, että kesävihanta lehtimetsä on hyvin tuottava. Pääosa biomassasta on esimerkiksi puun rungoissa.
==Elimistö=
[[Tiedosto:Wisent.jpg|thumb|Visentti]]
Euroopan lauhkeiden lehtimetsien nisäkäseläimistöä kuvaavat rotat ja hiiret, unikeot kuten [[pähkinähiiri]] ja [[tammihiiri]], [[villisika]], [[saksanhirvi]], [[kettu]], [[siili]], [[orava]]t ja [[mäyrä]]t. Ihminen metsästi sukupuuttoon monet suuremmat lehtimetsien lajit kuten [[alkuhärkä|alkuhärän]], [[visentti|visentin]] ja [[villihevonen|villihevonsen]]. Samalla harventuivat alueen suurpedotkin, kuten [[ilves]] ja [[susi]]. [[Karhu]] on hävinnyt kokonaan alavilta seuduilta ja säilynyt vain Karpaateilla ja Alpeilla. Villihevosia ja visenttejä tavataan enää muutamassa itäeurooppalaisessa kansallispuistossa. Euroopan lehtimetsäalueen matelija- ja sammakkoeläinlajisto on kohtalaisen runsas. Alueella elävät muun muassa [[mölysammakko]], [[syötäväsammakko]], [[mölykonna]], [[rupikonna]], [[viherkonna]], [[euroopanlehtisammakko]], [[kaivajasammakko]] ja [[viitasammakko]]. Matelijoita ovat [[kyy]], [[vaskitsa]], [[sisilisko]], [[pensaskäärme]], [[kangaskäärme]] ja [[rantakäärme]].
| |||