Ero sivun ”Oopperan historia” versioiden välillä

19 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
(lähde pyyntöjä ja viitteetön maline siiretty alkuun)
 
====”Mahtava pieni ryhmä”====
[[Tiedosto:RepinMussorgskyModest Músorgski, por Iliá Repin.jpg|thumb|upright|Modest Musorgski. [[Ilja Repin]] maalasi muotokuvan vain muutama päivä ennen säveltäjän kuolemaa.]]
1800-luvun puolenvälin jälkeen venäläinen musiikkielämä puhkesi kukoistukseen [[Pietarin konservatorio|Pietarin]] ja [[Moskovan konservatorio]]iden perustamisen johdosta. Oppilaitosten myötä venäläisten muusikoiden ja säveltäjien ammattitaito nousi uudelle tasolle ja loi pohjan vahvalle taidemusiikkiperinteelle, joka jatkuu Venäjällä yhä. [[Mili Balakirev]]in, [[César Cui]]n, [[Aleksandr Borodin]]in, [[Modest Musorgski]]in ja [[Nikolai Rimski-Korsakov]]in muodostama kansallismielinen [[viiden ryhmä|”mahtava pieni ryhmä”]] pyrki luomaan Glinkan jalanjäljissä uutta aidosti venäläistä musiikkia. Ryhmän jäsenistä Nikolai Rimski-Korsakov oli erityisen tuottelias oopperasäveltäjä yhteensä viidellätoista oopperalla, joista tunnetuimpia ovat ''[[Sadko (ooppera)|Sadko]]'' (Садко, 1896), ''[[Tsaari Saltanin tarina (ooppera)|Tsaari Saltanin tarina]]'' (''Сказка о царе Салтане'', ''Skazka o tsare Saltane'', 1900) ja ''[[Kultainen kukko]]'' (''Золотой петушок'', ''Zolotoi petušok'', 1909). Omien teostensa lisäksi Rimski-Korsakov myös viimeisteli Borodinin ''prinssi Igor'' oopperan, orkestroi osittain Cuin ''William Ratcliffin'' aikaisemmin mainitun ''Kivisen vieraan'' lisäksi. Viisikon merkittävimmäksi oopperasäveltäjäksi nousi kuitenkin Modest Musorgski, vaikka suurin osa hänen oopperaprojekteistaan jäi keskeneräisiksi. Venäläisen oopperan merkkipaalu ''[[Boris Godunov (ooppera)|Boris Godunov]]'' (Борис Годунов, 1869) kävi läpi myös lukuisia revisioita ennen kuin se saavutti lopullisen muotonsa. Se esitettiin ensimmäistä kertaa vasta 1874 johtuen muun muassa ongelmista sensoriviranomaisten kanssa. Musorgskin kuoltua alkoholismiin vain 42-vuotiaana Rimski-Korsakov muokkasi teosta poistaakseen ystävänsä "kömpelyydet". Tämän jälkeen teosta kuitenkin alettiin esittää enemmän. 1900-luvun aikana Musorgskin alkuperäisen tummasävyisen orkestroinnin arvostus on noussut. Musorgskin toisesta historiallisesta oopperasta, ''[[Hovanštšina]]sta'' (''Хованщина''), oli valmiina vain [[pianopartituuri]] säveltäjän kuollessa, ja senkin viimeisteli ensi-iltaan Rimski-Korsakov. [[Dmitri Šostakovitš]] laati myöhemmin uuden [[soitinnus|soitinnuksen]], jonka arvellaan olevan lähempänä säveltäjän alkuperäistä tarkoitusta.{{Lähde}}