Ero sivun ”Toimitusministeristö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Poistetaan yksi lähteetön kohta ja muihin lähdepyyntö, voi poistaakin |
||
Rivi 3:
Tilanne syntyy käytännössä aina [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaalien]] jälkeen, kun kansanedustajat vaihtuvat tai valitaan uudelleen, sillä vaikka asiasta ei olekaan nimenomaista säännöstä valtiosäännössä, on kuitenkin vakiintunut tavaksi, että vaalien jälkeen hallitus jättää eronpyynnön riippumatta vaalien tuloksesta. Toisaalta hallitus- ja hallintovallan käytössä ei voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/ |nimeke =Lausunto: Toimitusministeristön asema|tekijä=|julkaisu=Oikeuskanslerinvirasto|ajankohta=2019-03-05|julkaisija=|arkisto= http://web.archive.org/web/20190308151941/https://www.okv.fi/fi/lausunnot/id/110/ |viitattu=2019-03-08 }}</ref>
Kun Suomessa vanha hallitus on antanut eronpyyntönsä, se jatkaa perinteisesti eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostettua.<ref name="ttp">{{Verkkoviite|Osoite= http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:toimitusministerist%C3%B6 |Nimeke =Toimitusministeristö|Tekijä=Saraviita, Ilkka|Julkaisu=Tieteen termipankki|Ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=8.1.2018 }}</ref> Vaalituloksen valmistumisen jälkeen vanha hallitus esittää eronpyynnön, minkä jälkeen valtionpäämies kuitenkin säännönmukaisesti kehottaa sitä jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes kansanedustuslaitoksen uudet ja uudelleen valitut kansanedustajat pääsevät yhteisymmärrykseen uudesta hallituksesta, jolloin sellainen sitten nimitetään.{{Lähde}}
Myös epäluottamuslauseen saanut hallitus istuu toimitusministeristönä siihen saakka, kunnes uusi hallitus nimitetään. Se ei enää nauti [[parlamentti|parlamentin]] tarvittavaa luottamusta menetettyään sen [[Epäluottamuslause|epäluottamuslauseäänestyksessä]], jolloin [[pääministeri]]n on jätettävä hallituksensa eroanomus.{{Lähde}}
Myös [[virkamieshallitus]] ja [[presidentinhallitus]] voidaan luokitella toimitusministeristöksi, samoin kuin jossakin mielessä myös [[vähemmistöhallitus]]. Sama tilanne syntyy myös pääministerin ilmoitettua hallituksen vapaaehtoisesta erosta, jos ja kun valtionpäämies pyytää eronnutta hallitusta jatkamaan ''toimitusministeristönä'' erosta huolimatta toimitettavien asioihin hoitamiseksi siihen asti, kunnes hallitusneuvottelujen perusteella voidaan nimittää uusi hallitus.{{Lähde}}
Toimitusministeristötilassa olevan [[valtioneuvosto]]n jäsentä voidaan kutsua ''toimitusministeriksi''. Nimitys ei ole virallinen, koska [[ministeri]]llä on samat valtuudet kuin ennenkin. Valtuuksistaan huolimatta hänen ei odoteta tekevän suuria poliittisia ratkaisuja [[ministeriö]]nsä päällikkönä, koska luottamusta nauttivan hallituksen synnyttyä hänen tehtäväänsä voi hoitaa joku toinen.{{Lähde}}
== Toimivalta ==
Toimitusministeristön asemasta ei ole nimenomaisia säännöksiä, ja toimitusministeristöllä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen sen eronpyyntöä.<ref name=":0" /> Toimitusministeristövaiheessa hallituksen ei kuitenkaan odoteta tekevän uusia poliittisia ratkaisuja tai aloitteita,<ref name="ttp" />
Toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle. Toimitusministeristö ei kuitenkaan enää toteuta [[Hallitusohjelma|hallitusohjelmaa]].<ref name=":0" />
Rivi 21:
== Historia ==
Nykyisin kaikista Suomen hallituksista tulee eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristöjä. Kesken vaalikauden toimitusministeristö voi syntyä esimerkiksi hallitusneuvottelujen epäonnistuessa tai hallituksen hajotessa, mutta se on Suomessa viime vuosikymmeninä ollut harvinaista.{{Lähde}}▼
▲Nykyisin kaikista Suomen hallituksista tulee eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristöjä. Kesken vaalikauden toimitusministeristö voi syntyä esimerkiksi hallitusneuvottelujen epäonnistuessa tai hallituksen hajotessa, mutta se on Suomessa viime vuosikymmeninä ollut harvinaista.
Vuonna 2019 [[Sipilän hallitus|Juha Sipilä]] esitti hallituksen eronpyynnön 8. maaliskuuta, sen jälkeen kun [[Maakunta- ja soteuudistus|maakunta- ja sote-uudistuksen]] jatkaminen kaatui, ja hallitus muuttui toimitusministeristöksi. Edellinen vastaava tilanne on vuodelta 1975, kun [[Liinamaan hallitus]] toimi virkamieshallituksena.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027689.html | Selite = digitilaajille |nimeke =Oikeuskanslerinvirasto antoi jo tiistaina lausuntonsa siitä, miten hallitus muuttuu toimitusministeristöksi: ”On tullut tiedusteluja”|tekijä=Raeste, Juha-Pekka|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto= http://web.archive.org/web/20190308115257/https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027689.html |viitattu=2019-03-08 }}</ref> Aiempia virkamieshallituksia ovat olleet myös muun muassa [[Auran I hallitus]] vuonna 1970, [[Auran II hallitus]] vuonna vuosina 1971–1972 ja [[Lehdon hallitus]] vuosina 1963–1964.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2 |nimeke =Hallitukset aikajärjestyksessä|tekijä=|julkaisu=Valtioneuvosto|ajankohta=2019-03-08|julkaisija=|arkisto= http://archive.is/Ra1Py|viitattu=2019-03-08 }}</ref>
| |||