Wikipedia

Ero sivun ”Hämeenlinna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
13 545 muokkausta
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 178 muokkausta
fix
Rivi 29:
| työttömyys = 12,6
| työttömyys-päiväys = Joulukuu 2016
| työttömyysviite = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/13352757/Ty%C3%B6llisyyskatsaus+joulukuu+2016/a6f83734-b061-4b82-94f0-9bf4daab758b | Nimeke = HÄMEHäme Työllisyyskatsaus Joulukuu 2016 | Tiedostomuoto = .pdf |Julkaisu = Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus | Julkaisija = ely-keskus.fi | Viitattu = 25.1.2017}}</ref>
| nimike =
| genetiivi = Kaupungin
Rivi 47:
[[Tiedosto:Hameenlinna Aulanko Nature Reserve view 1.jpg|pienoiskuva|Näkymä [[Aulanko|Aulangon]] tornista]]
Hämeenlinnan kaupungin alueella on kokonaan tai osittain kaikkiaan 339 järveä. Pinta-alaltaan suurimmat niistä ovat
Vanajavesi, Kukkia ja Kuohijärvi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%A4meenlinna | Nimeke = Hämeenlinna | Julkaisu = Järviwiki | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref>
 
[[Hämeenlinnan keskustaajama]] sijaitsee Etelä-Hämeessä, [[kansallismaisema]]ksikin luokitellussa [[Vanajaveden laakso]]ssa, jonka halkaisee pohjois-eteläsuuntainen, eteläosaltaan jokimaisen kapea, [[Vanajavesi]]. Muita merkittäviä hämeenlinnalaisia järviä ovat [[Katumajärvi]] ja [[Alajärvi (Hämeenlinna) |Alajärvi]]. Kaupunkialueen halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujono, jonka osia ovat muiden muassa [[Ahvenistonharju]] ja [[Hattelmalanharju]]. Maasto on muiltakin osin kumpuilevaa; Hämeenlinnan keskusta ja esimerkiksi [[Myllymäki (Hämeenlinna)|Myllymäen]] ja [[Hätilä]]n kaupunginosat sijaitsevat suurehkojen mäkien huipulla. Kaupungissa on muutamia esihistoriallisella ajalla [[linnavuori]]na käytettyjä vuoria, joista merkittävimpiä ovat [[Aulangonlinna|Aulangonvuori]] ja [[Mantereenlinna|Mantereen linnavuori]].
Rivi 98:
Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mäellä Vanajaveden rannalla, ja rajoittuu länsipuoleltaan [[Valtatie 3|valtatiehen 3]]. Keskustan katuverkko perustuu [[C. L. Engel|C. L. Engelin]] kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan [[ruutukaava]]an, jonka keskuksena toimii [[Kauppatori (Hämeenlinna)|Kauppatori]]. Kauppatorin laidalla sijaitsevat muun muassa [[Hämeenlinnan raatihuone|raatihuone]] ja [[Hämeenlinnan kirkko]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Y. S. Koskimies| Nimeke = Hämeenlinna | Vuosi = 1970 | Sivu = 7 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto }}</ref> Ydinkeskusta on jaettu neljään kaupunginosaan, jotka ovat järjestyksessä [[Linnanniemi]], [[Koilliskulma]], [[Hämeensaari]] sekä [[Saaristenmäki]]. [[Raatihuoneenkatu (Hämeenlinna)|Raatihuoneenkatu]] on keskustan merkittävin liikekatu.
 
Keskustassa on runsaasti eri tyylisuuntia edustavia rakennuksia, ja kaupungin väkilukuun suhteutettuna se on melko suuri ja tiiviisti rakennettu. Keskustan merkittävin laajenemissuunta on 2010-luvulla ollut Vanajaveden toisella puolella sijaitseva [[Keinusaari|Keinusaaren]] kaupunginosa, jossa sijaitsee esimerkiksi [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatieasema]]. Keskustaan on myös jatkuvasti toteutettu uutta täydennysrakentamista. Hämeenlinnan keskustaa on pilkallisesti kutsuttu Suomen suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksi.<ref>[http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/259373-suomen-suurin-valaistu-hautausmaa-vai-elava-keskusta-kerro-ideasi-nyt Suomen suurin valaitu hautausmaa,] Hämeen Sanomat</ref> Muita keskeisiä kaupunginosia ovat [[Myllymäki (Hämeenlinna)|Myllymäki]], [[Kauriala]] ja [[Hätilä]].
 
Hämeenlinnassa on lisäksi noin kymmenen [[lähiö]]tä, joita erottavat keskusta-alueesta laajat pientaloalueet. Kaupungissa on myös runsaasti puistoja ja lähivirkistysalueita. [[Päärata|Rautatie]] sivuuttaa keskustan Vanajaveden itäpuolta, mutta valtatie 3 kulkee [[moottoritie]]nä aivan kaupungin halki; keskustan kohdalla se on katettu kannella. [[Valtatie 10]] ohittaa kaupungin etelä- ja itäpuolelta. Oman vaikutuksensa kaupunkirakenteeseen ovat tuoneet myös kaupunkia halkovat harjut ja pitkät järvet.
 
=== Aluejako ===
Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta eli ''pitäjää''. Kaupunginosakeskukset ovat Hämeenlinnaan 2009 liitettyjä entisiä kuntia.<ref name=osat>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Asuminen-ja-ymparisto/Kaupunginosat/ | Nimeke = Kaupunginosat | Julkaisija = Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu =18.8.2017 }}</ref>
 
[[Hauho]]n kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Asuminen-ja-ymparisto/Kaupunginosat/Hauho/ | Nimeke = Kaupunginosat: Hauho| Julkaisija = Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref>
Rivi 179:
[[Hämeen linna]]a ryhdyttiin rakentamaan [[Birger jaarli]]n Hämeeseen tekemän [[Ristiretket Suomeen|ristiretken]] jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen [[Linnanniemi|Linnanniemeen]], ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet [[Pietari Brahe]]lta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä [[Hämeen härkätie]] [[Turku|Turusta]] päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta [[Viipuri]]in. Kaupunki oli Hämeen [[linnalääni]]n keskus.
 
[[Hämeenlinnan seurakunta]] erotettiin [[Vanajan seurakunta|Vanajan seurakunnasta]] kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1639. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui todennäköisesti 1666 linnan pohjoispuolelle vanhankaupungin alueelle. Uusi ristikirkko valmistui 1739 vanhan lähistölle ja säilyi käytössä kaupungin siirron jälkeenkin nykyisen pääkirkon valmistumiseen asti.<ref name =HKHII>K. O. Lindeqvist: ''Hämeenlinnan kaupungin historia. II osa. Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana.'' KaristoHämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinna 1926.</ref>
 
[[Kustaa III]] päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen [[Saaristenmäki|Niementaustan mäelle]] Saaristen latokartanon maille. Ensimmäisen asemakaavan laati Axel Magnus von Arbin, ja siirto tapahtui seuraavasta vuodesta alkaen.<ref name =HKHII/> Vanhankaupungin alueella on nykyään [[Linnankasarmi|Linnan kasarmeina]] tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös [[Hämeenlinnan kirkko|Hämeenlinnan pääkirkon]], joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan [[Rooma]]n [[Pantheon (Rooma)|Pantheon]]. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.<ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200555 Hämeenlinnan kirkko, Museovirasto]</ref><ref>[http://www.hameenlinnanseurakuntayhtyma.fi/portal/kirkot_ja_toimitilat/kirkot/hameenlinna/ Hämeenlinnan kirkko seurakuntayhtymän sivulla]</ref>
Rivi 185:
[[Hämeenlinnan palo|Suuri tulipalo]] tuhosi 14. syyskuuta 1831 noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta, mukaan lukien lääninhallituksen ja koulurakennuksen. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista kuitenkin säästyivät. Kaupungin jälleenrakentaminen tapahtui [[Carl Ludvig Engel]]in laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen [[Uusklassinen arkkitehtuuri|empirekaupunki]], jonka arkkitehtuurista on kuitenkin nykyään jäljellä vain rippeitä.
 
Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen [[Suomen päärata|rataosuus]] Helsingistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vr.fi/fi/index/palvelut/palvelut_junissa/lasten_leikkitilat_ja_perhehytit/varssyveturinhistoriikki.html | Nimeke =Värssyveturin historiikki | Julkaisija =VR | Viitattu = }}</ref> Samalla laivaliikenne [[Vanajavesi|Vanajavettä]] pitkin [[Tampere]]elle vilkastui huomattavasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/146 | Nimeke =Lydia | Julkaisija =Hämeenlinnan kirjasto | Viitattu = }}</ref> Vuonna 1876 rautatietä jatkettiin Tampereelle. Suomen vanhin yhä samalla nimellä toimiva suomenkielinen sanomalehti [[Hämeen Sanomat]] perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1879.
 
[[Kesäolympialaiset 1952|Helsingin olympialaisten]] kilpailuista [[nykyaikainen viisiottelu]] käytiin Hämeenlinnassa [[Kaurialan kenttä|Kaurialan urheilukentällä]] ja [[Ahvenisto]]n maauimalassa.<ref>[http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/Olympialaiset-1952/ Olympialaiset 1952]</ref> Valtatien 3 moottoritielinjaus kaupungin keskustan sivuitse, eräs Suomen varhaisimmista moottoritieosuuksista, valmistui vuonna 1965. 1960- ja 70-luvuilla kaupunkikuva muuttui merkittävästi, kun keskustaan rakennettiin runsaasti aiempaa tehokkaampaa uudisrakentamista.
Rivi 197:
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on [[Timo Kenakkala]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6681435 | Nimeke = Timo Kenakkala Hämeenlinnan uudeksi kaupunginjohtajaksi | Tekijä = | Ajankohta = 10.6.2013 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> Kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa, joista 14 on Kokoomuksen ja 14 SDP:n hallussa kaudella 2017–2021<ref name="VALTUUSTO"/>
 
Hämeenlinna tunnetaan hallintokaupunkina. Kaupunki on ollut 1800-luvulta saakka ensin [[Hämeen lääni]]n pääkaupunkina ja vuosina 1997-2009 olemassa olleen [[Etelä-Suomen lääni]]n pääkaupunkina. Vuodesta 2010 eteenpäin [[Etelä-Suomen aluehallintovirasto]]n päätoimipaikka on sijainnut Hämeenlinnassa.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = https://www.avi.fi/web/avi/etela-suomi-toimipaikat-ja-asiointi#.WZ8nPyhJbIU | Nimeke =Toimipaikat ja asiointi - Etelä-Suomi | Julkaisija =Aluehallintovirasto | Viitattu 7.1.2019 }}</ref> Myös [[Hämeenlinnan oikeustalo]] sijaitsee kaupungissa.
 
== Talous ==
Rivi 203:
Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävän [[koulu]]-, hallinto- ja [[varuskunta]]kaupungin suurimpia työllistäjiä ovat [[valtio]] ja [[julkisyhteisö]]t, jotka työllistävät kolmanneksen kaupunkilaisista.{{lähde}}
 
Hämeenlinnan talouden rakenne on lähellä koko maan keskiarvoja. Vuonna 2015 kaupungissa oli 28 270 työpaikkaa. Niistä 75 % oli palvelualoilla, 3 % alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa) ja 21 % jalostuksessa. Työttömien osuus oli 13,6 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=109&active2=SSS | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref>
 
=== Suurimmat yritykset ===
Rivi 292:
 
===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Hämeenlinnassa oli 67 662 asukasta, joista 58 585 asui [[Taajama|taajamissa]], 8 220 haja-asutusalueilla ja 857 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hämeenlinnan taajama-aste on 87,7 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = }}</ref> Hämeenlinnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
Rivi 324:
Nämä seurakunnat muodostavat [[Hämeenlinnan seurakuntayhtymä]]n.
 
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Hämeenlinnan alueella toimii [[Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta]].<ref>[https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta</ref>
 
===Entiset seurakunnat===
Rivi 336:
=== Koulutus ===
[[Tiedosto:Hämeenlinnan lyseo lukio.JPG|pienoiskuva|[[Hämeenlinnan lyseon lukio]]]]
Hämeenlinnassa sijaitsee [[Hämeen ammattikorkeakoulu]]n päätoimipaikka. Vuonna 1873 perustetusta [[Hämeenlinnan lyseo]]sta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari [[Jean Sibelius]] ja presidentti [[Juho Kusti Paasikivi]]. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun [[Lyseon koulu (Hämeenlinna)|yläaste]] (7.–9. luokat) ja lukio. Toinen Hämeenlinnan kantakaupungin lukioista on [[Kaurialan lukio]]. Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio oli tarkoitus yhdistää syksyllä 2018 yli tuhannen oppilaan suurlukioksi [[Ammattiopisto Tavastia]]n Hattelmalan kampukselle.<ref name="LUKIO">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8869526 | Nimeke = Hämeenlinnan suurlukio Hattelmalan kampukselle| Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> Suurlukiohanke kuitenkin päätettiin perua kaupunginhallituksessa keväällä 2018, ja lukiot jatkavat erillisinä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A. P. Sarjanto, Ap|Otsikko=Kahden lukion malli voitti kaupunginhallituksessa |Julkaisu= Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset|Ajankohta=28.3.2018|www= https://www.kaupunkiuutiset.com/uutiset/280114-kahden-lukion-malli-voitti-kaupunginhallituksessa |Viitattu=27.7.2018}}</ref>
 
[[Ammattiopisto Tavastia]] on kaupungin merkittävin toisen asteen ammattioppilaitos. Kaupungin lukiot ja ammattiopisto yhdessä muodostavat [[koulutuskuntayhtymä Tavastia]]n, johon kuuluu oppilaitoksia muistakin kunnista, kuten [[Parolan lukio|Parolan]] ja [[Janakkalan lukio]]t. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]on kuulunut [[Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos|opettajankoulutuslaitos]] (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kolmas lukio on [[Lammi]]lla sijaitseva [[Lammin lukio]].
Rivi 405:
 
=== Kaupalliset palvelut ===
Hämeenlinnaan avattiin lokakuussa 2014 Goodman-niminen [[Kauppakeskus Goodman|kauppakeskus]], joka kunnioittaa nimellään kuuluisaa hämeenlinnalaista muusikkoa [[Irwin Goodman|Irwin Goodmania]]. Kauppakeskus on rakennettu [[valtatie 3]]:n päälle, 220 metrin pituiselle katteelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hameenlinna.fi/kate/ |nimeke = Hämeenlinna, Kate|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 29.10.2014}}</ref> Lisäksi Hämeenlinnan keskustassa on neljä muuta kauppakeskusta, ja [[Tiiriö]]ssä sijaitsee merkittävä [[marketti]]alue.
 
== Kulttuuri ==
Rivi 411:
[[Keinusaari|Keskustassa]], lähellä [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatieasemaa]], sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus [[Verkatehdas]]. Vanhassa tehdasrakennuksessa ja uudisosissa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus [[Bio Rex]] ja ravintola. Tiloissa toimivat myös [[Hämeenlinnan teatteri]], [[Miniteatteri]], [[Sibelius-Opisto]], [[Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö]], Vanajaveden Opisto sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Vuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo.
 
[[Hämeenlinnan taidemuseo]] toimii vanhoihin [[Kruununmakasiini|kruununmakasiineihin]] rakennetuissa tiloissa Verkatehtaan yhteydessä.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://hameenlinna.fi/Palvelut/Asuminen-ja-ymparisto/Kaupunginosat/5-Keinusaari/ | Nimeke =5 Keinusaari | Julkaisija =Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu =7.1.2019 }}</ref> Muita Hämeenlinnan museoita ovat [[Hämeenlinnan kaupunginmuseo]]n alaisuuteen kuuluvat [[Museo Skogster]], [[Sibeliuksen syntymäkoti]] ja [[Palanderin talo]] sekä [[Hämeen linna]], [[Vankilamuseo]] ja [[Museo Militaria]]. Kaupunginmuseo ylläpitää lisäksi Säästöpankkimuseota. Kolme ensin mainittua sijaitsevat kaupungin ydinkeskustassa lyhyen matkan päässä toisistaan ja kolme jälkimmäistä [[Linnanniemi|Linnanniemen]] alueella.<ref name="hmlmuseo-meistä">{{verkkoviite|osoite= http://hmlmuseo.fi/museo/| nimike= Meistä| julkaisija= Hämeenlinnan kaupunginmuseo, hmlmuseo.fi | viitattu= 7.1.2019}}</ref> [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]lla on pääkirjaston lisäksi kaksi sivukirjastoa kantakaupungissa ja yksi kunkin pitäjän alueella.
 
Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten [[Mökki|kesämökkejä]]. Vuoden 2009 alussa määräksi on ilmoitettu 7&nbsp;600 kpl.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/files/22175/Mokkibaro08_raportti.pdf | Nimeke = Kesämökkibarometri 2009 | Tekijä = Tilastokeskus, Markku Nieminen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivu 25 | Julkaisu = | Ajankohta = 19.3.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö | Viitattu = 13.5.2009}}</ref>
 
=== Nähtävyyksiä ===
Rivi 422:
Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset [[Harmaakivikirkko|harmaakivikirkot]] ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä [[Arkkitehtuuri|rakennustaiteesta]]. Aiemmin Hämeenlinnaan liitetyn [[Vanaja]]n alueella on [[Vanajan kirkko]], ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat [[Rengon kirkko]], [[Hauhon kirkko]], [[Tuuloksen kirkko]] ja [[Lammin kirkko]].
 
Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha, monenlaisessa käytössä toiminut ortodoksinen sotilaskirkko, jota on ehdotettu palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on muun muassa [[Sundin kirkko|Sundin kirkossa]] Ahvenanmaalla, [[Sammaljoen kirkko|Sammaljoen kirkossa]] [[Sastamala]]ssa ja [[Halkivahan kirkko|Halkivahan kirkossa]] [[Urjala]]ssa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii vuodesta 2014 erilaisten yhdistysten toimitilaksi tarkoitettu Kumppanuustalo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hameenlinnankumppanuustalo.fi/kumppanuustalo/talon-historiaa/ | Nimeke = Talon historiaa | Julkaisu = Kumppanuustalo | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref>
 
Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella [[Kauriala]]ssa oleva muinaismuisto, [[Uhrikivi (Hämeenlinna)|uhrikivi]], sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, josta se siirrettiin läheiseen puistoon 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. [[Sibeliuksenpuisto (Hämeenlinna)|Sibeliuksenpuistossa]], Hauholla ja Lammilla.<ref>[http://yle.fi/alueet/hame/2010 YLE] {{404}}</ref>
 
=== Tapahtumia ===
Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat [[Ämy]]rock, [[Wanaja Festival]], ''[[Tomaatteja! Tomaatteja!]]'' -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma [[Hippalot]], [[Hämeen keskiaikamarkkinat]] sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma [[Elomessut]]. Vuosina [[1975]] ja [[2007]] [[asuntomessut]] järjestettiin Hämeenlinnassa. Vuodesta [[2004]] on kaupungin torilla järjestetty [[Hämeenlinna Hope]] -nuorisotapahtuma. [[Giants of Rock]] oli vuosina 1987–1992 [[Ahveniston moottorirata|Ahveniston moottoriradalla]] järjestetty rockfestivaali, jonka esiintyjät olivat alansa huippunimiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/juho/festarit.html | Nimeke = Kuolleiden festivaalien seura | Tekijä = Hämäläinen, Juho | Julkaisu = Keskisuomalainen | Ajankohta = 6/1999 | Viitattu = 21.1.2010}}</ref>
 
Vuonna [[2015]] [[Kantola (Hämeenlinna)|Kantolan]] kaupunginosaan avattiin uusi [[Kantolan tapahtumapuisto]], jossa voi järjestää monenlaista tapahtumaa, muun muassa megaluokan konsertteja. Tapahtumapuistossa on jo esiintynyt kesällä 2015 [[AC/DC]], kesällä 2016 [[Iron Maiden]] ja vuonna 2017 [[Guns N' Roses]].
Rivi 493:
* [http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ Kaupunginkirjaston paikallishistorialliset Lydia-sivut]
* [http://www.fennevision.fi/vanajavesi.html Kuvia Vanajaveden laakson kansallismaisemasta]
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=964&a=9260 YLEYle Elävä arkisto: Terveisiä Hämeenlinnasta]
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/109.html Tilastokeskus – Hämeenlinnan avainluvut]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hämeenlinna”