Wikipedia

Ero sivun ”Maanpuolustuskorkeakoulu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p kun johtajien nimet puuttuvat niin otetaan kyseiset rivit pois
Päivitetty "opetus" osio vastaamaan nykymuotoista järjestelmää, ottamaan huomioon Rajavartiolaitoksen erityisasema sekä tarkennettu organisaatiota ja nimikkeitä.
Rivi 67:
Pääsyvaatimuksena Maanpuolustuskorkeakouluun on muun muassa yleinen korkeakoulukelpoisuus. Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan muun muassa suoritettua reservin upseerin koulutusta. Myös aliupseerikoulutuksen saaneet voivat hakea, mutta heidän tulee suorittaa ennen opintojen alkua täydentävä joukkueenjohtajakurssi, jotta he voivat ottaa opintopaikan vastaan.
 
Nykyään koulu jakautuu tutkinto-osastoihin ja ainelaitoksiin. Tutkinto-osastot ovat Kadettikoulu, Maisteriosasto ja Jatkotutkinto-osasto. Kadettikoulu vastaa upseerien peruskoulutuksesta. ainaMaisteriosasto sotatieteidenmaisterikurssien maisterinkoulutuksesta ja Jatkotutkinto-osasto esiupseerikurssien, yleisesikuntakurssien sekä arvoontohtorikoulutettavien astikouluttamisesta. Maanpuolustuskorkeakoulussa siirryttiin vuonna 2006 uuteen [[Bolognan prosessi]]n mukaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Korkeakouluun hyväksytyt saavat maisterin tutkinnon opinto-oikeuden. Alempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä), suoritetaan kolmessa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä), suoritetaan kahdessa vuodessa. Tutkinnot jakautuvat [[Suomen maavoimat|Maavoimien]]maasotalinjalle, [[Suomen merivoimat|Merivoimien]]merisotalinjalle, [[Suomenilmasotalinjalle ilmavoimat|Ilmavoimien]] jasekä lentoupseerin koulutusohjelmiinkoulutusohjelmaan, jajotka koulutusohjelmatjakautuvat edelleen opintosuuntiin. Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi opintoja suoritetaan eri puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa.<ref name="valintaopas15">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102136/Valintaopas2015%20%28WEB%29.pdf | Nimeke = Valintaopas 2015 | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu | Viitattu = 12.2.2015}}</ref> Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija nimitetään määräaikaiseen Puolustusvoimien virkasuhteeseen luutnanttinatai javakituiseen hänRajavartiolaitoksen syventäävirkasuhteeseen saamaansa opetusta 3–4 vuoden ajan työelämässä. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi opiskella myös sotatieteellisen maisteritutkinnon (120 op), joka on suunnattu siviileilleluutnanttina.
 
Palveltuaan neljä vuotta (2020 alkaen viisi vuotta) nuoremman upseerin virassa luutnanttina, Puolustusvoimien upseerit komennetaan ja Rajavartiolaitoksen upseerit voivat hakea, suorittamaan sotatieteiden maisteritutkinnon. Noin kuusikymmentä prosenttia Rajavartiolaitoksen upseereista koulutetaan sotatieteiden maisteriksi. Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi Puolustusvoimien upseerit nimitetään vakituiseen nuoremman upseerin virkaan. Lentoupseerit suorittavat maisterikoulutuksen kuuden vuoden mittaisena koulutuksena työelämän ohessa, valmistuen maistereiksi samaan aikaan kuin oman kadettikurssinsa muut opiskelijat. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi opiskella myös sotatieteiden maisteritutkinnon (120 op) viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa. Siviilitaustaiset henkilöt voivat hakea viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaan erillishaun kautta.
Työelämävaiheen jälkeen opiskelijat komennetaan suorittamaan maisterin tutkintoa. Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi opiskelijat saavat vakituisen upseerin viran Puolustusvoimista tai Rajavartiolaitoksesta. Jatkotutkinto-osastolla suoritetaan esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit. Noin kymmenen palvelusvuoden jälkeen upseeri komennetaan esiupseerikurssille (laajuus vähintään 60 opintopistettä), yleensä kapteenin tai kapteeniluutnantin sotilasarvossa, josta noin kolmasosa opiskellaan etäopiskeluna. Soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista jatkaa yleisesikuntaupseerikurssille (140 opintopistettä). Yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka on edellytys everstin ja kenraalin virkoihin, koostuu esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikursseista. Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus hoitaa täydennyskoulutuksen ohella puolustusvoimien henkilöstöalan kehittämistehtäviä.
 
Jatkotutkinto-osastolla voidaan suorittaa esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit sekä sotatieteiden tohtorin tutkinto. Noin kymmenen palvelusvuoden jälkeen upseeri voi hakea yleensä kapteenin tai kapteeniluutnantin sotilasarvossa kaksivuositelle yleisesikuntaupseerikurssille (140 opintopistettä). Yleisesikuntakurssille voi hakea enintään kaksi kertaa ja noin kolmasosa sotatieteiden maistereista koulutetaan yleisesikuntaupseereiksi. Yleisesikuntaupseerin tutkinto on rinnastettavissa lisensiaatin tutkintoon ja se on edellytys Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen everstin ja kenraalin virkoihin. Yleisesikuntaupseerikurssilta valmistuvat upseerit nimetään esiupseetrin virkaan ja ylennettään majuriksi tai komentajakapteeniksi.
 
Ne upseerit, jotka eivät hae yleisesikuntaupseerikurssille tai saavuta pääsykokeissa opinto-oikeutta yleisesikuntaupseerikurssissa komennetaan noin viidentoista palvelusvuoden jälkeen noin puolen vuoden mittaiselle esiupseerikurssille. Noin kahden vuoden päästä esiupseerikurssilta valmistumisen jälkeen upseerit ylennetään majureiksi tai komentajakapteeneiksi ja nimetään esiupseerin virkaan.
 
Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustushallinnon alainen yliopisto ja se rinnastetaan muihin yliopistoihin. Myönnetyt tutkinnot ovat alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja tai tieteellisiä jatkotutkintoja nimensä mukaisesti.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanpuolustuskorkeakoulu”