Ero sivun ”Suomalaiset nimet” versioiden välillä

18 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
Merkkaus:  2017 source edit 
 
== Etunimet ==
[[Nimilaki|Nimilain]] mukaan etunimi ei saa olla merkitykseltään sopimaton eikä aiheuttaa kantajalleen haittaa. Se ei saa olla muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen ilman erityistä syytä. Pojalle ei saa antaa tytön nimeä eikä päinvastoin. Myös sukunimen antaminen etunimeksi on kielletty. Suomalaisen nimikäytännön perusteella ei suositella sellaista kansainvälistä nimeä, jonka äänne- tai tavurakenne on suomen kielelle vieras.<ref>Riihonen 1992, s. 26–27.</ref> Tulkinnanvaraisissa tapauksissa maistraatti kääntyy [[oikeusministeriö]]n [[nimilautakunta|nimilautakunnan]] puoleen.<ref name="uusvanhat">{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/alueet/tampere/2011/04/uusvanhat_etunimet_pitavat_pintansa_2518730.html|Nimeke=Uusvanhat etunimet pitävät pintansa|Tekijä=Solja, Päivi|Ajankohta=16.4.2011|Julkaisija=Yle Tampere|Viitattu=17.8.2011}}</ref>
 
Suomessa kaikki yleisimmät etunimet on merkitty [[almanakka]]an jonkin vuoden päivän kohdalle, jolloin on tämännimisten henkilöiden [[nimipäivä]]. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä viiden vuoden välein,<ref name="uusvanhat" /> viimeksi vuonna 2015.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/suomalaisen-nimipaivakalenterin-kehitys.html|Nimeke=Suomalaisen nimipäiväkalenterin kehitys|Viitattu=11.3.2016}}</ref> Suomessa annettujen etunimien suosio vaihtelee noin sadan vuoden kiertona.<ref name="uusvanhat" /> On kuitenkin myös etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle sukupolvelle tyypilliset nimet ovat kantajiensa toisia tai kolmansia nimiä, jotka kulkevat suvussa. Suomalaisten etunimikokonaisuudet noudattavat useimmiten [[viskurilaki]]a, jonka mukaisesti pisin ja painavin aines päätyy loppuun. Niinpä yleensä nimikokonaisuuden viimeinen nimi on yleensä myös pisin, esimerkiksi Pekka Antti Johannes.
==== Muita nimityyppejä ====
 
Muita nimityyppejä ovat mm. [[Paikannimi|paikannimiin]] liittyvät nimet, kuten esimerkiksi [[Inari (nimi)|Inari]], [[Saana (nimi)|Saana]] ja [[Salla (nimi)|Salla]].<ref name="Riihonen s. 17-18" /> Suomessa nimilaki sallii myös vanhemman nimestä johdetun poika- tai tytärloppuisen nimen käytön, kuten esimerkiksi nimet Niilonpoika tai Maununtytär.<ref name="Riihonen s. 17-18" /> Niin sanottu sisarnimi on nimi, joka on muunnettu naiselle miehennimestä, tai toisinpäin. Esimerkiksi nimen [[Jarno]] sisarnimi on [[Jarna]].<ref>Riihonen 1992, s. 84.</ref>
 
== Katso myös ==