Ero sivun ”Kongon demokraattinen tasavalta” versioiden välillä

viitteet
(ebola)
(viitteet)
|pääkaupungin-koordinaatit= {{coor dms|4|19|30|S|15|19|20|E}}
|valtionpäämiehen-nimike=[[Kongon demokraattisen tasavallan presidentti|Presidentti]]<br/>[[Pääministeri]]
|nykyinen-valtionpäämies=[[Felix Tshisekedi]]<br/>[[Augustin Matata Ponyo]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://seattletimes.com/html/nationworld/2018020212_apafcongoprimeminister.html| Nimeke = Congo president names finance minister to PM job | Julkaisu =The Seattle Times| Ajankohta = 19.4.2012 | Viitattu = 15.12.2014 | Kieli= {{en}} }}</ref>
|alan-sijaluku=12
|pinta-ala=2&nbsp;345&nbsp;410<ref name="RDCongo-AnnualStat-2015"/> tai 2&nbsp;344&nbsp;858<ref name="CIA"/>
'''Kongon demokraattinen tasavalta''' ({{k-fr|République démocratique du Congo}}, {{k-kg|Repubilika ya Kôngo ya Dimokalasi}}) on valtio [[Keskinen Afrikka|Keski-Afrikassa]]. Erotuksena [[Kongon tasavalta|Kongon tasavallasta]] eli ''Brazzavillen Kongosta'' maasta käytetään toisinaan täsmennystä '''Kinshasan Kongo''' tai '''Kongo-Kinshasa''' maan pääkaupungin mukaan. Kongon naapurimaat ovat [[Kongon tasavalta]], [[Keski-Afrikan tasavalta]], [[Etelä-Sudan]], [[Uganda]], [[Ruanda]], [[Burundi]], [[Sambia]], [[Tansania]] ja [[Angola]].<ref name="CIA">{{CIA Factbook |cg|Democratic Republic of the Congo}}</ref> Maalla on pieni 37 kilometriä pitkä rannikkokaistale [[Guineanlahti|Guineanlahdella]].
 
Ennen vuotta 1971 maata saatettiin kutsua nimellä [[Belgian Kongo]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Pikku Jättiläinen|Julkaisija=WSOY|Vuosi=1942|Sivu=}}</ref> tai Leopoldvillen Kongo silloisen pääkaupungin mukaan. Vuosina 1971–1997 maan nimi oli '''[[Zaire]]'''<ref name="bbcafricademocraticrepublicofcongo "> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-13283212| Nimeke = Democratic Republic of Congo profile|Julkaisu=BBC News Africa|Julkaisija=BBC World News| Viitattu =13.5.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>.
 
Kongon demokraattisen tasavallan kansalaista kutsutaan [[Kotimaisten kielten keskus|Kotimaisten kielten keskuksen]] mukaan nimellä ''kongolainen'' tai ''kinshasankongolainen''.<ref>[http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/paikannimijulkaisut/maat_paakaupungit_ja_kansalaisuudet/f_k#Kongondemokraattinentasavalta Kongon demokraattinen tasavalta] ''Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet''. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.2.2017.</ref>
== Historia ==
=== Esihistoria ===
2000 eaa. lähtien 500-luvulle saakka [[bantut|bantuja]] vaelsi nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueelle luoteesta alueella asuneiden [[pygmit|pygmien]] sekaan ja tilalle. Myöhemmät kansanvaellukset pohjoisesta [[Sudan]]ista ja [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikasta]] lisäsivät kansojen kirjoa alueella. Bantut toivat mukanaan [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikasta]] raudantekotaidon ja viljelymenetelmiä sekä -lajikkeita.<ref>[http://www.south-africa-tours-and-travel.com/bantu.html Brief history of the Bantu migration into South Africa] South Africa Tours and Travel {{en}}</ref>
 
=== Paikalliset kuningaskunnat ===
Kongon demokraattisen tasavallan alueella kehittyi ennen Belgian valtaa omaperäisiä kulttuureja. [[Kongo (joki)|Kongo-joen]] alajuoksulla syntyi 1100-luvulta alkaen joukko kaupunkivaltioita, joiden liittyessä yhteen muodostui [[Kongon kuningaskunta]], jonka kukoistuskausi kesti 1300-luvun lopulta melkein 1800-luvun loppuun. Maan itäosassa, [[Lualaba-joki|Lualaba-joen]] varrella alkoi kehittyä 400-luvulla [[Upemba]]ksi kutsuttu yhteiskunta, josta merkittävä [[Luban kuningaskunta]] sai alkunsa. Tämä keskushallintoinen kuningaskunta vallitsi maan kaakkoisosassa 1500-luvulta 1800-luvun loppuun. Myös [[Ruanda]]n, [[lundat|Lundan]] ja [[chokwet|Chokwen]] kuningaskunnat ovat vaikuttaneet nykyisen Kongon ja sen naapurimaiden alueella. Lundan keskus oli nykyisessä [[Katanga]]n maakunnassa, Chokwet saattoivat lähteä Kasain alueelta, mutta asettuivat nykyisen Angolan puolelle.<ref>[http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-509.html Lunda and Chokwe Kingdoms] Angola – a country study. Federal Research Division Library of Congress 1989 {{en}}</ref>
 
=== Belgian-vallan aika ===
Ensimmäinen eurooppalainen tutkimusmatkailija, joka purjehti Kongoon oli portugalilainen [[Diego Cão]]. Hänen vaikutuksestaan Kongon kuningas [[Afonso I]] kääntyi [[kristinusko]]on ja avasi maan kaupalle ja muulle eurooppalaiselle vaikutukselle. Kongoa ei kuitenkaan yritetty [[kolonisaatio|kolonisoida]] ennen kuin vasta 1800-luvun lopulla, jolloin [[Belgia]]n kuningas [[Leopold II (Belgia)|Leopold II]] sai maan haltuunsa brittiläisen tutkimusmatkailija [[Henry Morton Stanley|Henry Stanleyn]] avulla.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/country_profiles/1072684.stm Timeline: Democratic Republic of Congo] BBC news {{en}}</ref>
 
Leopold II sai [[Kongon vapaavaltio]]n virallisesti haltuunsa [[Berliinin konferenssi]]ssa 1885. Hän sai sen henkilökohtaiseksi omaisuudekseen. Aluetta hallitsemaan perustettiin ”filantrooppinen” osakeyhtiö ''Association Internationale Africaine'', jonka ainut osakkeenomistaja oli Leopold II.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20101231145434/http://www.yale.edu/gsp/colonial/belgian_congo/index.html | Nimeke = Belgian Congo | Julkaisu = Genoside Studies Program | Julkaisija = Yale University | Selite = Arkistoitu sivu | Viitattu = 4.3.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Motiivit olivat taloudelliset. Kongosta saatiin ensin norsunluuta ja myöhemmin [[lateksi|luonnonkumia]], jota uusi kumiteollisuus tarvitsi. Kaupallisiin tavoitteisiin päästiin poikkeuksellisen julmalla terrorilla, jotta epäinhimillistetyt alamaiset hankkisivat mahdollisimman paljon kumia isännilleen. Kun tieto olosuhteista paljastui 1900-luvun alussa, siitä syntyi kansainvälinen skandaali. Kuolleiden määräksi on arvioitu myöhemmin 4–8 miljoonaa,<ref name="AP">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hurriyetdailynews.com/n.php?n=50-years-on-congo-still-battered-by-violence-2010-06-30 | Nimeke=50 years on, Congo still battered by violence | Julkaisija =Associated Press / Hurriyet | Ajankohta=30.6.2010 | Viitattu=6.10.2010 | Kieli ={{en}} | Viitattu=6.10.2010}}</ref> toisten arvioiden mukaan jopa 10 miljoonaa eli puolet silloisesta väestöstä.<ref name="ACCA">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.peace.ca/afcolonialismcongo.htm | Nimeke=A Brief History of Colonialism in Congo | Tekijä =Marty Jezer | Ajankohta=2001 | Julkaisija =Canadian Centres for Teaching Peace | Kieli={{en}} }}</ref> Kuningas Leopoldin ahne ja julma politiikka Kongossa sai aikaan kansainvälistäkin pahennusta. Tämän takia alue muutettiinkin vuonna 1908 kuninkaan yksityisomaisuudesta Belgian siirtomaaksi nimellä Belgian Kongo. Siirtomaaisännän nimi nimen alussa tarvittiin erottamaan se naapurimaasta [[Ranska]]n Kongosta eli nykyisestä [[Kongon tasavalta|Kongon tasavallasta]]. Pakkotyö jatkui myös siirtomaa-aikana. Belgialaiset pyrkivät rakentamaan sellaista infrastruktuuria joka tuki resurssien vientiä pois maasta. Muuten se laiminlöi maan kehittämistä.<ref name="ACCA"/>
 
=== Itsenäistyminen ja Kongon kriisi ===
 
[[Tiedosto:1961 CPA 2576.jpg|thumb|left|upright|Lumumba neuvostoliittolaisessa postimerkissä]]
Maassa pidettiin vuonna 1960 parlamenttivaalit, jotka voitti MNC-L (Kongon kansallisliike).{{Lähde||19. maaliskuuta 2016|vuosi=2016}} Sen johtajasta [[Patrice Lumumba]]sta tuli Kongon ensimmäinen pääministeri. Presidentiksi valittiin [[Joseph Kasa-Vubu]] ABAKO:sta.<ref name="BBCTL"/> [[Etelä-Kasai]]n maakunta julistautui itsenäiseksi 14. kesäkuuta. Sen presidentiksi nousi Albert Kalonji.<ref>[http://www.africafederation.net/Kasai_History.htm History of the Republic of Great Kasai] Africa Federation {{en}}</ref> Heinäkuussa 1960 armeija kapinoi ja [[Katanga]]n maakunta julistautui itsenäiseksi [[Moise Tšombe]]n johdolla. Tšombe pyysi Belgian asevoimien tukea, mihin Belgia suostui muodollisesti kansalaistensa suojelemiseksi. YK:n turvallisuusneuvosto päätti lähettää maahan joukkoja palauttamaan järjestystä, mutta niiden ei sallittu puuttua maan sisäisiin asioihin.<ref name="BBCTL"/> Lumumba pyysi Neuvostoliiton joukkoja Kasaihin, mikä suututti Yhdysvallat, joka alkoi tukea Kasa-Vubua ja armeijan komentajaa Joseph-Désiré Mobutua.<ref name="MURDER"/> 5. syyskuuta Kasa-Vubu ilmoitti radiossa Lumumban erosta, johon Lumumba vastasi ilmoittamalla presidentin pidätyksestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Ludo de Witte | Nimeke =The assassination of Lumumb | Vuosi =2002 | Luku = | Sivu =20 | Selite = | Julkaisija =Verso | Tunniste =ISBN 978-1859844106 | www = | www-teksti = | Viitattu =6.10.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Viikon kuluttua Lumumban aiemmin johtajaksi nimittämä Mobutu asetti hänet kotiarestiin ja kaappasi vallan CIA:n tuella. Lumumba teloitettiin myöhemmin.<ref>[http://www.africawithin.com/lumumba/historical_bio.htm Patrice Emery Lumumba] Africa Within {{en}}</ref><ref name="MURDER">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.africa.upenn.edu/Urgent_Action/apic080102.html | Nimeke = USA/Africa: New Data on Murder of Lumumba | Julkaisu = African Studies Center | Julkaisija = University of Pennsylvania | Ajankohta = 1.8.2002 | Viitattu = 4.3.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
YK aloitti seuraavana vuonna Katangan suurelta osin valkoisten palkkasoturien riisumisen aseista ja maakunnan liittämisen takaisin Kongoon. YK:n pääsihteeri [[Dag Hammarskjöld]], joka oli ollut aktiivinen Kongon kysymyksen ratkaisemisessa, sai samana vuonna surmansa lento-onnettomuudessa Kongossa. Kongolaiset joukot liittivät Kasain maahan nelikuukautisen sotilasoperaation jälkeen. Katanga saatiin YK-joukkojen haltuun tammikuuhun 1963 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,827058,00.html | Nimeke =Congo: Battle for Katanga | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =1961 | Julkaisija =Time | Viitattu =6.10.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Itä- ja Kivun maakunnissa puhkesi alkuvuodesta 1964 [[Simba-kapina]], jonka seurauksena [[Moise Tšombe]] nimitettiin pääministeriksi. Kapinalliset ottivat 1&nbsp;600 länsimaalaista panttivankia. Kongo pyysi myös Yhdysvaltain ja Belgian apua, jotka vapauttivat eurooppalaiset panttivangit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.cgsc.edu/carl/resources/csi/odom/odom.asp | Nimeke=Dragon Operations: Hostage Rescues in the Congo, 1964-1965 | Tekijä=Major Thomas P. Odom | Julkaisija =Combat Studies Institute | Viitattu =6.10.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
25. marraskuuta 1965 armeijan komentaja Joseph-Désiré Mobutu, joka tunnettiin paremmin myöhemmällä nimellään [[Mobutu Sese Seko]], kaappasi vallan länsimaiden tuella ja perusti [[yksipuoluejärjestelmä]]n. Entinen pääministeri Tšombe joutui syytetyksi ja pakeni maasta. Länsimaat pitivät Mobutua takeena kommunismia vastaan. Hänen hallintoaan on syytetty [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksien]] rikkomisesta, sorrosta, [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultista]] ja rehottavasta [[korruptio]]sta, jopa niin paljon, että hallinnolle on annettu pilkkanimi ”kleptokratia”.{{Lähde||19. maaliskuuta 2016|vuosi=2016}}
 
Mobutu hankki itselleen suuren omaisuuden kavaltamalla valtion omaisuutta ja vaatimalla lahjuksia: miljardeja dollareita talletettiin ulkomaisille pankkitileille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.independent.co.uk/news/world/mobutu-takes-the-money-and-runs-to-a-safe-haven-1261945.html | Nimeke=Mobutu takes the money and runs to a safe haven | Julkaisija =The Independent | Ajankohta=1997 | Viitattu=6.10.2010 | Kieli ={{en}} | Viitattu=6.10.2010}}</ref>
 
=== Mobutun valtakausi ===
Mobutua vastaan oli aluksi vastarintaa. Vuonna 1966 neljä ministeriä pidätettiin ja teloitettiin julkisesti syytettynä vallankaappauksen suunnittelusta. Katanganin kapina murskattiin kuten myös valkoisten palkkasoturien kapina vuonna 1967. Vuoteen 1970 mennessä lähes kaikki vastarinta oli kukistettu ja hallitus saanut maan hallintaansa.
 
Korostaakseen [[afrikka]]laista identiteettiä Mobutu nimesi maansa uudelleen Zaireksi lokakuussa 1971.<ref name="MSN">[http://encarta.msn.com/encyclopedia_761578969/mobutu_sese_seko.html MSN Encarta] {{en}}</ref> Hän määräsi kaikki luopumaan kristityistä nimistä ja 1972 hän otti itselleenkin uuden afrikkalaisperäisen nimen ''Mobutu Sese Seko Kuku Ngbendu Wa Za Bang''a (”Kaikkivoipa voitontahtoinen taistelija, joka kulkee valloituksesta toiseen tulta kylväen”), joka lyheni arkikäytössä muotoon ''Mobutu Sese Seko''.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/386839/Mobutu-Sese-Seko | Nimeke = Mobutu Sese Seko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Länsimaisten pukujen tilalle tuli [[abacost]]-niminen vaate, jonka käyttäminen oli pakollista virkamiehille ja ministereille. Lisäksi Kongon suurimmat kaupungit saivat uudet afrikkalaiset nimet – esimerkiksi Léopoldvillestä tuli [[Kinshasa]], Elisabethvillestä [[Lubumbashi]] ja Stanleyvillestä [[Kisangani]].<ref name="NYT">{{Verkkoviite | Osoite = http://partners.nytimes.com/library/world/090897obit-mobutu.html | Nimeke = Mobutu Sese Seko, 66, Longtime Dictator of Zaire | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="CNN"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sean Rorison | Nimeke = Congo| Vuosi = 2012 | Sivu = 70 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bradt | Tunniste = ISBN 9781841623917 | www = http://books.google.fi/books?id=_5EoYIaHk70C&pg=PA70&lpg=PA70 | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Mobutu [[kansallistaminen|kansallisti]] ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ja ajoi eurooppalaiset ulos Zairesta 1973. Tästä seurasi niin syvä ja vakava talouden romahdus, että sijoittajia piti kosiskella takaisin 1976. Harvat palasivat.<ref name="IND">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/news/people/obituary-mobutu-sese-seko-1238238.html | Nimeke = Obituary: Mobutu Sese Seko | Tekijä = | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = The Independent | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Mobutun epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi luonnonrikkauksistaan kuulun Zairen talous ajautui kriisiin ja [[hyperinflaatio]]on.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theatlantic.com/past/unbound/flashbks/rwanda/zaire.htm | Nimeke = Zaire - an African Horror Story | Tekijä = | Ajankohta = 1993 | Julkaisija = Atlantic | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Mobutu tarvitsi avustuksia entiseltä siirtomaaisännältä Belgialta, Ranskalta ja Yhdysvalloilta hillitäkseen [[Angola]]sta käsin toimivien Katanganin [[kapina]]llisten hyökkäyksiä vuosina 1977 ja 1978.<ref name="EB"/> Mobutun uudelleenvalinnasta äänestettiin 1977 ja 1984, mutta kummallakaan kerralla hänellä ei ollut vastaehdokkaita.<ref name="EB"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1984/07/30/world/around-the-world-big-turnout-reported-in-zaire-election.html | Nimeke = Big Turnout Reported In Zaire Election | Tekijä = | Ajankohta = 1984 | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Mobutun ympärille luotiin vaikuttava [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultti]], jonka ylläpitämiseksi julkisille paikoille pystytettiin Mobutua esittäviä muotokuvia ja tiedotusvälineissä levitettiin häntä ylistävää [[propaganda]]a. Vuonna 1983 Mobutu nimettiin sotamarsalkaksi.
 
Mobutun valtakauden aikana hänen henkilökohtainen varallisuutensa kasvoi, ja lopulta sen arvioitiin olevan noin viiden miljardin [[Yhdysvaltain dollari]]n suuruinen.<ref name="CNN">{{Verkkoviite | Osoite = http://edition.cnn.com/WORLD/9709/07/mobutu.wrap/ | Nimeke = Mobutu dies in exile in Morocco | Tekijä = | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = CNN | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Hänen ulkomaalaisille pankkitileille tallettamansa summa vastasi suuruudeltaan Zairen [[valtionvelka]]a. Valtaisan omaisuutensa Mobutu hankki ohjaamalla Zairen vientituotteista – [[kulta|kullasta]], [[kupari]]sta, [[timantti|timanteista]] ja [[Maaöljy|öljystä]] – saadut tulot itselleen. Samalla kansa köyhtyi niin suuresti, ettei [[palkka|palkkoja]] voitu maksaa. Kaupunkien [[infrastruktuuri]] romahti ja ihmiset kärsivät [[nälänhätä|nälänhädästä]]. Zairen ainoita hyvätuloisia olivat Mobutun sukulaiset ja ystävät. Mobutun vallastasyöksemisen aikaan maan talous oli vaipunut itsenäisyyttä edeltävälle vuoden 1958 tasolle,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://articles.latimes.com/1994-11-26/business/fi-1606_1_world-bank | Nimeke = World Bank Warns Zaire | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = 1994 | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1994/05/24/world/zaire-drifting-into-anarchy-as-authority-disintegrates.html?pagewanted=all&src=pm | Nimeke =Zaire Drifting Into Anarchy As Authority Disintegrates | Tekijä = | Ajankohta = 1994 | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 27.10.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> vaikka väkiluku oli kolminkertainen tuolloiseen nähden.
 
Diktatuurista huolimatta monet [[länsimaat]], erityisesti Yhdysvallat ja [[Ranska]], ja [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] tukivat Mobutun hallintoa, sillä tämä oli omaksunut aatteekseen [[antikommunismi|antikommunismin]]. Mobutun kannatuksen takana oli myös länsimaiden halu päästä käsiksi Zairen mittaviin luonnonvaroihin, ja kommunismin uhan patoaminen keskisessä Afrikassa.<ref name="IND"/> Erityisesti Yhdysvaltain suhteet Zaireen pysyivät lämpiminä; [[Jimmy Carter]]in hallinto antoi puolet Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan varatuista kehitysapuvaroista Kinshasan Kongoon, ja esimerkiksi [[Ronald Reagan]]in hallinnon aikana Mobutu vieraili Valkoisessa talossa kolme kertaa. Vuonna 1980 Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti sotilasavun lopettamisesta Zairelle, mutta senaatti kumosi päätöksen.
=== Mobutun kauden jälkeen ===
{{pääartikkeli|[[Ensimmäinen Kongon sota]]|[[Toinen Kongon sota]]}}
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] luhistuminen ja kylmän sodan päättyminen pakotti Mobutun muuttamaan politiikkaansa demokraattiseen suuntaan. Vuodesta 1990 alkaen maa siirtyi monipuoluevaltaan, ja perustettiin kansalliskokous, joka nimitti pääministerin oppositiosta ja alkoi järjestellä parlamenttivaaleja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://partners.nytimes.com/library/world/090897obit-mobutu.html | Nimeke=Mobutu Sese Seko, 66, Longtime Dictator of Zaire | Julkaisija = NY Times | Ajankohta= 1997 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Ruandasta [[Ruandan isänmaallinen rintama|Ruandan isänmaallisen rintaman]] voittoa paenneet pakolaiset, lähinnä [[Ruandan kansanmurha]]n jälkeisiä tutsien kostotoimia pelänneet hutut, saattoivat Kongon itäosan sekasorron valtaan. Siellä jo 1960-luvulla ilman menestystä kapinoinut [[Laurent-Désiré Kabila|Laurent Kabila]], jota [[Che Guevara]] oli käynyt tukemassa 1960-luvulla, käytti tilaisuuden hyväkseen ja johti ”Demokraattisten voimien liiton Kongon vapauttamiseksi” (AFDL) [[Ensimmäinen Kongon sota|ensimmäisessä Kongon sodassa]] (1996–1997) Mobutua vastaan ja onnistui syöksemään hänet vallasta vuonna 1997.<ref>[http://www.britannica.com/worldsapart/4_timeline_print.html Central Africa: The Closest of Enemies] Britannica {{en}}</ref> AFDL:n joukkojen pääosa oli tutseja. Sitä tukivat Suurten järvien alueen valtioiden johtajat, lähinnä Ruandan [[Paul Kagame]] ja [[Uganda]]n [[Yoweri Museveni]]. AFDL eteni Kongojokea alas kohdaten vain vähäistä vastarintaa Kinhasan armeijan joukkojen vaihtaessa puolta. Kabila sai uskottavuutta ollessaan Mobutun pitkäaikainen vastustaja ja Patrice Lumumban kannattaja. 16. toukokuuta 1997 monikansalliset joukot etenivät Lubumbashin lentokentälle neuvottelujen keskeytyessä ja Mobutu pakeni maasta. Samana päivänä Kabila julistautui presidentiksi.<ref name="BBCTL"/> Vuonna 1997 valtion nimi muutettiin Zairesta takaisin Kongon demokraattiseksi tasavallaksi. <ref name="bbcafricademocraticrepublicofcongo "/>
 
Kabilaa alettiin kuitenkin pian syyttää edeltäjänsä kaltaisesta itsevaltaisuudesta ja korruptiosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/africaandindianocean/democraticrepublicofcongo/1318326/Laurent-Kabila.html | Nimeke=Laurent Kabila | Julkaisija =Telegraph | Selite = muistokirjoitus | Ajankohta=2001 | Viitattu=7.10.2010 | Kieli ={{en}} | Viitattu=7.10.2010}}</ref> Hän kääntyi ruandalaisia tukijoitaan vastaan näiden kieltäydyttyä vetäytymästä maan rikkaista itämaakunnista. Heinäkuussa 1998 Kabila vaati [[Uganda]]n ja [[Ruanda]]n joukkojen poistumista maasta.<ref>[http://www.globalsecurity.org/military/world/war/congo.htm Congo Civil War] Global Security {{en}}</ref>
 
Tämän jälkeen Ugandan ja Ruandan tukemat kapinalliset aloittivat sotatoimet, kun taas [[Zimbabwe]], [[Angola]], [[Namibia]], [[Tšad]] ja [[Sudan]] tukivat Kabilan hallintoa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/1136470.stm DR Congo war: Who is involved and why] BBC news 2001 {{en}}</ref> Maassa oli vuosien ajan zimbabwelaisia joukkoja, enimmillään 11&nbsp;000 miestä, joiden varustaminen ja ylläpito tulivat Zimbabwelle kalliiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.afrika.no/Detailed/10159.html | Nimeke=Zimbabwe/DRC: Zimbabwean troops guards President Kabila in Congo | Selite=The Zimbabwean (UK/Zimbabwe), by Wilf Mbanga / Friday, 12 August 2005 | Julkaisija = Afrika.no | Kieli={{en}} }}</ref> Tämä pidettiin yhtenä syynä maan myöhempään talousromahdukseen.
 
<!-- Kahdeksan valtion lisäksi taisteluihin osallistui 25 eri ryhmittymää. Ruandan hallitus vaati suurta osaa Itä-Kongosta "historiallisesti ruandalaisena." Kongon armeijan taistellessa maan itäosassa kapinalliset etenivät lähelle pääkaupunkia. Syyskuussa 1998 Kinshasaan lennätetyt zimbabwelaiset joukot saivat sen pidettyä hallituksen käsissä ja angolalaiset joukot saartoivat kapinalliset.{{Lähde}} -->
Tulitauosta sovittiin 1999, mutta sotatoimet jatkuivat senkin jälkeen. Laurent Kabila salamurhattiin 16. tammikuuta 2001 Zimbabwessa, minkä jälkeen parlamentti valitsi yksimielisesti hänen poikansa [[Joseph Kabila]]n presidentiksi. Rauhansopimus solmittiin uuden presidentin johdolla 2002 [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] ja maahan perustettiin siirtymäajan hallitus, joka laati uuden perustuslain.<ref name="BBCTL"/>
 
Kongon sota on yksi eniten kuolonuhreja vaatineista sodista<ref>Helsingin sanomien [http://www2.hs.fi/extrat/ulkomaat/sodatjaselkkaukset/ ylläpitämäHelsingin sivustosanomissa] kertookerrotaan, sodanettä olleensota on ollut toisen maailmansodan jälkeen tuhoisin sota. lähesKuolonuhreja 4oli miljoonallalähes kuolonuhrillaneljä miljoonaa. [[ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] kuoli kuitenkin vielä enemmän (6400 kuolonuhrin päivävauhtia)</ref>. Sodassa kuoli 3–4 miljoonaa ihmistä, joista noin puolet lapsia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Maailman sodat ja selkkaukset| Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/ulkomaat/sodatjaselkkaukset/| Selite = | Julkaisija =Helsingin sanomatSanomat | Viitattu =28.7.2007 | Kieli = }}</ref> Erityisesti Kongon itäosissa käytyyn sotaan osallistui yhdeksän Afrikan valtiota ja se vaikutti suoraan 50 miljoonan kongolaisen elämään.<ref name="gs">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Congo Civil War | Ajankohta= | Osoite= http://www.globalsecurity.org/military/world/war/congo.htm | Julkaisija=GlobalSecurity.org | Luettu=10.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Huolimatta konfliktin laajuudesta ja sen uhrien lukumäärästä, Kongon sota on suurelta osin jäänyt vähälle huomiolle lähialueiden ulkopuolella.<ref name="hawkins">{{Verkkoviite | Tekijä=Virgil Hawkins | Nimeke=Stealth Conflicts: Africa’s World War in the DRC and International Consciousness | Ajankohta= | Osoite= http://www.jha.ac/articles/a126.htm | Julkaisija=The Journal of Humanitarian Assistance | Luettu=10.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Maassa järjestettiin 30. heinäkuuta 2006 ensimmäiset monipuoluevaalit 46 vuoteen. Kansainvälisesti valvottuja vaaleja varten lahjoitettiin 460 miljoonaa dollaria ja niitä valvoivat YK:n [[MONUC]]-rauhanturvaajat. Kabila sai ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä ja voitti toisella kierroksella [[Jean-Pierre Bemba]]n ja vannoi virkavalansa 6. joulukuuta 2006.
Rauhansopimuksen mukaisesti eri osapuolten yksityisarmeijat piti liittää maan armeijaan, mutta sekä Bemba että [[Azarias Ruberwa]] kieltäytyivät tästä. Bemban joukot ja maan armeija taistelivat Kinshasassa 22.–23. maaliskuussa 2007 noin 600 surmanneissa levottomuuksissa ennen Bemban tappiota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iht.com/articles/ap/2007/03/16/africa/AF-GEN-Congo-Unauthorized-Guard.php | Nimeke =Guard of Congo's rebel leaders refuse to stand down | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =IHT | Viitattu =16.12.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alertnet.org/thenews/newsdesk/L1135144.htm | Nimeke =Congo ex-rebel Bemba in Portugal for medical care | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Julkaisija =Reuters Alertnet | Viitattu =16.12.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Itä-Kongossa [[Pohjois-Kivu]]ssa toimiva [[Laurent Nkunda]]n johtama hutuja vastaan taisteleva tutsikapinallisten ryhmittymä aiheutti laajoja levottomuuksia lokakuusta 2008 lähtien ja ajoi 250&nbsp;000 paikallista pakolaisiksi. Nkundan joukot etenivät lähellä [[Goma]]a ja hänen raportoitiin saavan apua Ruandan hallitukselta. Tammikuussa 2009 Ruandan joukot kuitenkin pidättivät Nkundan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://news.bbc.co.uk/2/hi/7846339.stm | Nimeke=Rwanda arrests Congo rebel leader | Ajankohta=23.1.2009 | Julkaisija =BBC| Viitattu=6.10.2010 | Kieli ={{en}} | Viitattu=6.10.2010}}</ref>
 
Raiskaukset ja julma seksuaalinen väkivalta ovat olleet tunnusomaisia Itä-Kongon konfliktille. Eri ryhmittymät on voitu jopa tunnistaa niille ominaisten julmuuksien mukaan.<ref>[http://www.msnbc.msn.com/id/15704030/site/newsweek/print/1/displaymode/1098/ Congo's Wounds of War: More Vicious than Rape], MSNBC/Newsweek {{en}}</ref><ref>P6_TA(2008)0022, Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2008 tilanteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa ja raiskauksesta sotarikoksena, 17. tammikuuta 2008 – Strasbourg [http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P6-TA-2008-0022&language=FI&ring=B6-2008-0037]</ref>
 
Marraskuussa 2011 järjestettiin parlamentin- ja presidentinvaalit, joissa oli 10 ehdokasta. Joseph Kabilan tärkein vastaehdokas oli Etienne Tshisekendi.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/Kongo+äänesti+Joseph+Kabilasta/a1305550307104 Kongo äänesti Joseph Kabilasta] HS</ref>
 
Vuonna 2016 olisi pitänyt pitää vaalit, mutta ne lykättiin vuoteen 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1476585813325 | Nimeke = Kongon presidentin takertuminen valtaan varmistui – vaalit lykätty keväälle 2018 | Tekijä = | Ajankohta = 16.10.2016 | Julkaisu = hs.fi | Viitattu = 16.10.2016 }}</ref>
 
== Maantiede ==
Maan keskiosan laaja länteen viettävä ylänkö kuuluu trooppiseen sademetsävyöhykkeeseen. Sen länsipuolella on vuoristoylänköjä. Etelässä ja lounaassa tasangot yhdistyvät ruohosavanneiksi. Pohjoisessa tiheät ruohikot ulottuvat Kongojoen toiselle puolelle. Maan korkeimmat vuoret sijaitsevat sen itäkolkassa. Kongojoen altaan ilmasto on kuuma ja kostea, eteläisillä ruohotasangoilla on kuumaa ja kuivaa. Koko maan keskimääräinen sademäärä on 1 070&nbsp;mm.<ref name="BGN"/>
 
Kongossa on seitsemän kansallispuistoa, joista viisi on Unescon maailmanperintökohteita: [[Garamban kansallispuisto]], [[Kahuzi-Biegan kansallispuisto]], [[Okapin eläintensuojelualue]], [[Salongan kansallispuisto]] ja [[Virungan kansallispuisto]]. Viimeiset luonnonvaraiset [[leveähuulisarvikuono|zairenleveähuulisarvikuonot]] elävät Garamban kansallispuistossa. Virunga ja Kahuzi-Biega tunnetaan gorilloistaan, Okapissa on okapien lisäksi metsänorsuja. Salongan kansallispuisto on koko Afrikan suurin trooppisen sademetsän suojelualue.<ref>[http://whc.unesco.org/en/list/280 Salonga National Park] Unesco {{en}}</ref>
 
== Maakunnat ==
{{Pääartikkeli|[[Kongon demokraattisen tasavallan maakunnat]]}}
[[Tiedosto:Provinces de la République démocratique du Congo - 2005.svg|thumb|right|300px|25 maakuntaa ja pääkaupunki Kinshasa]]
Kongo on jaettujakautuu 26 maakuntaan.<ref name="RDCongo-AnnualStat-2015"/> Maakuntajako tuli käyttöön vaiheittain vuosina 2011-2015. Monet tilastot käyttävät edelleen vanhaa kymmenen maakunnan jakoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.citypopulation.de/CongoDemRep-Cities.html | Nimeke = Provinces | Tekijä = Thomas Brinkhoff | Julkaisu = citypopulation.de | Viitattu = 15.12.2016 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
 
{|{{Prettytable}}
|+''' Suurimmat kaupungit<ref>[http://web.archive.org/web/20071001005531/www.world-gazetteer.com/wg.php?x=&men=gcis&lng=en&dat=32&geo=-46&srt=npan&col=aohdq&pt=c&va=&srt=pnan World Gazetteer] {{en}}</ref>
|-
! Sija !! Kaupunki !! Asukkaita (2007)
 
=== Etniset ryhmät ===
Kongossa asuu yli 200 eri etnistä ryhmää, joista suurin osa kuuluu [[bantut|bantuihin]]. Neljä suurinta ryhmää, joista kolme on bantuja (mongot, lubat ja kongot) sekä hamilaiset zandet muodostavat yhdessä 45&nbsp;% väestöstä.<ref name="CIA"/> Mahdollisesti 1990-luvulla julkaistu tarkempi jakauma oli [[lubat]] 18&nbsp;%, [[kongot]] 16&nbsp;%, [[mongot]] 13&nbsp;%, [[ruandat]] 10&nbsp;%, [[zandet]] 6&nbsp;%, [[bangit]] ja [[ngalet]] 6&nbsp;%, ja muita 30&nbsp;%.<ref>Jan Lahmeyer [http://www.populstat.info/Africa/congokig.htm Congo (Kinshasa): Ethnic composition, language, religion] 1999/2004 "Populstat" {{en}}</ref>
 
=== Kielet ===
 
Kongossa puhutaan yli 200 eri kieltä.<ref name="ETN">{{Kirjaviite | Tekijä =Lewis, M. Paul (ed.) | Nimeke =Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition | Suomentaja = | Vuosi =2009 | Julkaisupaikka =Dallas, Tex. | Julkaisija =SIL International | Tunniste = | www = http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=CD | www-teksti = | Viitattu =11.9.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Väestön moninaisuuden johdosta Kongossa käytetään useampia välikieliä etnisten ryhmien väliseen viestintään. Maan virallinen kieli on ranska, jota käytetään hallinnossa ja radion asiaohjelmissa. Suosituin eri etnisten ryhmien välillä käytetty kieli on lingala, jota käytetään myös yleisimmin viihteen ja populaarimusiikin kielenä.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.everyculture.com/Bo-Co/Democratic-Republic-of-the-Congo.html | Nimeke=Democratic Republic of the Congo | Julkaisija = Countries and Their Cultures | Kieli={{en}} }}</ref> <!--...ranska, jota puhuu noin 25 prosenttia{{Lähde}} väestöstä, mutta sujuvasti sitä puhuu vain murto-osa. -->
 
Virallisen kielen, ranskan, lisäksi Kongolla on neljä kansallista kieltä: [[kongon kieli|kongo]], [[lingala]], [[luluanluba]] ja [[swahilin kieli|swahili]].<ref name="BGN"/> Alueellisesti kielet jakautuvat siten, että kongoa puhutaan maan lounaisosassa, lingalaa pohjoisosassa, luluanlubaa keskiosassa ja swahilia idässä ja etelässä. Pääkaupungin Kinshasan kieli on lingala, mutta muitakin kansallisia kieliä puhutaan siellä siirtolaisuuden seurauksena.<ref>[http://allafrica.com/stories/201006141417.html Congo-Kinshasa: By the Rivers of Kinshasa Town] All Africa 14.6.2010 {{en}}</ref>
 
=== Kansanterveys===
Vuonna 2007 arvioitiin, että HIVin kantajia oli aikuisväestöstä noin 1,3&nbsp;prosenttia, kaikkiaan noin 450&nbsp;000 henkeä. ARVT-lääkitystä olisi tarvinnut 100&nbsp;000–150&nbsp;000 henkeä, mutta sitä sai alle kolmannes, ehkä vain viidesosa tarvitsijoista, arviolta alle 30&nbsp;000 henkeä. Lääkitystilanne oli parantunut vaikkakin hitaasti niin että vuonna 2005 lääkettä sai vajaat viisi prosenttia tarvitsijoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://apps.who.int/globalatlas/predefinedReports/EFS2008/full/EFS2008_CD.pdf | Nimeke =Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Congo 2008 | Julkaisija =WHO | Viitattu=7.10.2010 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Äitiyskuolleisuus]] on erittäin korkea. Vuonna 2015 maassa menehtyi keskimäärin 693 äitiä 100&nbsp;000 synnytystä kohden.<ref name="who2015-maternal">{{verkkoviite| osoite= http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/194254/1/9789241565141_eng.pdf?ua=1| nimike=Trends in Maternal Mortality: 1990 to 2015. Estimates by WHO, UNICEF, UNFPA, World Bank Group and the United Nations Population Division| tiedostomuoto= pdf| selite= Maakohtaiset arviot äitiyskuolleisuudesta liitetaulukossa 7 s. 51–57/78 (Annex 7. Estimates of maternal mortality ratio (MMR, maternal deaths per 100 000 live births), number of maternal deaths, lifetime risk, percentage of AIDS-related indirect maternal deaths and proportion of deaths among women of reproductive age that are due to maternal causes (PM), by country, 2015)| ajankohta=2015 | julkaisu= ISBN 978-924-156514-1| julkaisupaikka= Geneva, Switzerland| julkaisija= Maailman terveysjärjestö, who.int| viitattu= 19.1.2017| kieli= {{en}} }}</ref> Kongon demokraattinen tasavalta on maailman pahimpia [[Tsetsekärpäset|tsetsekärpäsen]] levittämän unitaudin esiintymisalueita, 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 70&nbsp;% maailman unitautitapauksista havaittiin siellä, vuosina 2008 ja 2009 se oli toinen kahdesta maasta, joissa oli yli tuhat uutta tapausta.<ref name="TSETSE">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs259/en/ | Nimeke = African trypanosomiasis (sleeping sickness) | Julkaisija =WHO| Viitattu=18.10.2010 | Kieli ={{en}} | Viitattu=18.10.2010}}</ref>
 
YK:n yhdestätoista [[vuosituhattavoitteet|vuosituhattavoitteesta]] pidetään kolmen saavuttamista mahdollisena: tasa-arvoon, ympäristöön ja AIDSiin liittyviä tavoitteita.<ref>[http://www.mdgmonitor.org/country_progress.cfm?c=COD&cd= Quick Facts Congo] MDG Monitor {{en}}</ref>
 
[[Ebola]]n torjunta ei ole maassa onnistunut vaan tauti on levinnyt halitsemattomasti. Epidemia alkoi maan koillisosasta elokuussa 2018. Maaliskuuhun 2019 mennessä kuolleita on 569. [[Lääkärit ilman rajoja]] -järjestön johtajan [[Joanne Liu]]n mukaan syynä on pakkokeinoihin turvautuvien avustustyöntekijöiden asenne, joka on murtanut väestön luottamusta heihin, eivätkä sairastuneet hakeudu hoitoon.<ref>Aino Frilander, "Taistelu ebolaa vastaan ollaan häviämmässä." Helsingin Sanoma 9.3.2019 s. B7</ref>
Kongo on [[semipresidentialismi|semipresidentiaalinen]] [[tasavalta]].<ref name="CIA"/>
 
Vuoden 2006 presidentinvaalien toiselle kierrokselle selvisivät silloinen istuva presidentti [[Joseph Kabila]] (44,8&nbsp;% äänistä) ja istuva varapresidentti [[Jean-Pierre Bemba]] (20,0&nbsp;%). Toisen kierroksen vaalin voitti Joseph Kabila 58,1 prosentilla äänistä.<ref>[http://www.eisa.org.za/WEP/drc2006results3.htm DRC: Second round presidential results 2006] EISA {{en}}</ref> Eniten ääniä Kabila sai maan swahilinkielisestä itäosasta, josta hän on kotoisin. Jean-Pierre Bemba oli suositumpi maan länsiosassa.<ref>[http://www.irinnews.org/report.aspx?reportid=60426 DRC: Frontrunners need alliances for 2nd round of presidential polls] IRINNEWSIrinnenews 22.8.2006 {{en}}</ref> Tulosten julistamisen jälkeen Bemba esitti epäilyksiä [[vaalivilppi|vaalivilpistä]], ja hänen kannattajansa mellakoivat pohjoisen suurissa kaupungeissa. Vaalitarkkailijat totesivat kuitenkin vaalien sujuneen pääosin rauhallisesti ja oikeudenmukaisesti.<ref>[http://www.eisa.org.za/PDF/drc06eom_joint.pdf Joint Statement of Independent Electoral Commission] EISA 2006 {{en}}</ref>
 
Lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen eduskunta; sen senaatin 108 jäsentä valitaan maakunnista ja alahuoneen 500 jäsenestä 61 valitaan enemmistövaaleilla yhden jäsenen vaalipiireistä ja 439 monen kansanedustajan vaalipiireistä suhteellisella vaalitavalla.<ref name="CIA"/>
Kongon tärkeimpiä luonnonvaroja ovat monet kaivannaiset kuten öljy ja kivihiili, timantit sekä koboltti, kupari, [[niobium]], [[tantaali]], hopea, sinkki, mangaani, tina ja uraani. Maassa on myös vesivoimaa ja puutavaraa.<ref name="CIA"/>
 
Maatalouden merkitys maan talouselämälle on suuri. Suurin osa sen tuotteista menee kotimaiseen kulutukseen. Ruokakasveista merkittävimpiä ovat kassava, maissi, palkokasvit ja maapähkinät. Myyntiin kasvatetaan kahvia, kumia, palmuöljyä, puuvillaa, kaakaota, sokeria ja teetä.<ref name ="BGN">[http://www.state.gov/outofdate/bgn/congokinshasa/200313.htm Background Note: Democratic Republic of the Congo (04/30/12)] US Department of State {{en}}</ref>
 
YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskemalla [[Inhimillisen kehityksen indeksi]]ksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna. Kongo oli vuonna 2007 sijalla 176 yhteensä 185 arvioidusta maasta.<ref name="HDI">{{Verkkoviite | Osoite= http://hdrstats.undp.org/en/countries/country_fact_sheets/cty_fs_COD.html | Nimeke =Human Development Report 2009 | Julkaisija =UNDP | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.1.2010| Kieli ={{en}} }}</ref>
 
== Liikenne ==
 
==Kulttuuri==
Mobutu Sese Sekon aikana virallinen ideologia oli arvostaa afrikkalaisuutta ja välttää länsimaisia vaikutteita. Ihonvaalennus, hiusten suoristus, länsimainen musiikki ja kristilliseen traditioon pohjautuvat nimet kiellettiin. Ihmisiä opastettiin käyttämään puvun ja solmion sijaan abacostia, kauluksetonta asua, joka muistutti läheisesti Mao-pukua.<ref>[http://partners.nytimes.com/library/world/090897obit-mobutu.html Mobutu Sese Seko, 66, Longtime Dictator of Zaire] NY Times 1997 {{en}}</ref>
 
Kongolaisten kulttuuriin kuuluu pukeutua siististi. Kuubasta tuotu rumba-musiikki on suosittua.<ref>[http://www.guardian.co.uk/uk/2005/jan/21/britishidentity.race1 'Our forefathers were very, very neat – the neatest in the world'] Congolese in Tottenham. Every race, colour, nation and religion on earth – part two. Guardian 2005 {{en}}</ref>
 
Varhaisinta kongolaista kirjallisuutta olivat lähetyssaarnaajien kustantamat pienet kertomukset maaseudun elämästä, joita usein julkaistiin paikallisilla kielillä. Vuonna 1945 alkoi ilmestyä ranskankielinen kuukausijulkaisu ''La Voix du Congolais''. Vuonna 1962 Kinshasan katoliseen yliopistoon perustettiin kongolaisen kirjallisuuden keskus, ja sen kouluttamina syntyi uusi sukupolvi kirjailijoita. 2000-luvun levottomina vuosina monet ovat kuitenkin paenneet ulkomaille.<ref>[http://aflit.arts.uwa.edu.au/CountryZaireEN.html#clien DRC Congolese literature at a glance] The University of Western Australia</ref>
 
=== Urheilu ===
Suosituin urheilulaji Kongon demokraattisessa tasavallassa on [[jalkapallo]], jota harrastaa noin kaksi ja puoli miljoonaa maan asukasta<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fifa.com/associations/association=cod/countryInfo.html | Nimeke= FIFA.com – Congo DR: country information | Julkaisija= FIFA | Viitattu= 5.9.2010 | Kieli= {{en}} }}</ref>. [[Kongon demokraattisen tasavallan jalkapallomaajoukkue|Maan miesten edustusjoukkue]] on ollut [[FIFA-ranking]]issa parhaimmillaan sijalla 46 ja on voittanut Afrikan-mestaruuden vuosina [[Jalkapallon Afrikan-mestaruuskilpailut 1968|1968]] ja [[Jalkapallon Afrikan-mestaruuskilpailut 1974|1974]].<ref name="FIFA">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fifa.com/associations/association=cod/ranking/gender=m/index.html | Nimeke= FIFA.com – Congo DR: FIFA/Coca-Cola World Ranking | Julkaisija= FIFA | Viitattu= 5.9.2010 | Kieli= {{en}} }}</ref> Joukkue on pelannut [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailuissa]] kerran, vuonna [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974|1974]].<ref name="FIFA" />
 
Kongon demokraattinen tasavalta on osallistunut [[Olympialaiset|olympialaisiin]] yhteensä kahdeksan kertaa vuoden [[Kesäolympialaiset 1968|1968]] kisoista lähtien, mutta yksikään maan edustaja ei ole voittanut olympiamitalia.<ref name="Sports-reference">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/COD/ | Nimeke= Congo (Kinshasa) – Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 5.9.2010 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Kongon demokraattisen tasavallan ehkä tunnetuin urheilija on pikajuoksija [[Gary Kikaya]], joka toimi maansa lipunkantajana vuoden [[Kesäolympialaiset 2004|2004]] olympialaisissa<ref name="Sports-reference" /> ja on menestynyt hyvin myös kansainvälisellä tasolla. Muita tunnettuja kinshasankongolaisia urheilijoita ovat muun muassa [[koripallo]]ilija [[Dikembe Mutombo]] ja jalkapalloilija [[Lomana LuaLua]].
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="RDCongo-AnnualStat-2015">{{verkkoviite|osoite= http://www.ins-rdc.org/sites/default/files/Annuaire%20statistique%202015%20Web.pdf|nimike=Annuaire Statistique 2015| tiedostomuoto= pdf| ajankohta= 3/2017| selite= sivulla 66 listataan Kongon demokraattisen tasavallan maakunnat hallintokeskuksineen, pinta-aloineen ja asukaslukuineen | julkaisija=Institute National de la Statistique/ République Démocratique du Congo yhteistyössä Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin kanssa | viitattu= 28.12.2018| kieli= {{fr}} }}</ref>
}}
 
57 530

muokkausta