Ero sivun ”Kampiakseli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 62.71.213.131) ja palautettiin versio 14644462, jonka on tehnyt ZacheBot: ?
nokka-akselista + lähde
Rivi 1:
[[Kuva:Cshaft.gif|thumb|300px|Kampiakseli (punainen), männät ja vauhtipyörä.]]
 
'''Kampiakseli''' on [[akseli (osa)|akseli]], jossa osa akselista kiertää epäkeskisesti varsinaisen akselin ympäri ja tähän epäkeskiseen osaan on nivelöity ''kampi'' tai polttomoottoreiden yhteydessä [[kiertokanki]].<ref name=autokäsikirja>{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi Juurikkala | Nimeke = MMM: Autokäsikirja | Julkaisija = Otava | Sivu = 18 – 19 | Vuosi = 1973 | Isbn = 951-1-00280-5}}</ref> Kampiakseli on yleisin mekanismi, jolla suoraviivainen liike muutetaan pyöriväksi tai päinvastoin. Kampimekanismilla saadaan työntävä tai vetävä voima muutettua [[vääntömomentti|vääntömomentiksi]].
 
==Kampiakseli polttomoottorissa==
[[Polttomoottori]]ssa kampiakseli on keskeinen osa, joka muuntaa [[kiertokanki|kiertokankien]] välityksellä [[mäntä|mäntien]] suoraviivaisen, edestakaisen liikkeen kiertoliikkeeksi. Moottorin tuottama mekaaninen teho otetaan yleensä käyttöön kampiakselilta.
 
Kampiakseli voidaan valmistaa [[valaminen|valamalla]] tai [[taonta|takomalla]]<ref name=autokäsikirja/> ja joissakin erikoistapauksissa se kootaan erillisistä kappaleista. Kampiakseli voi olla umpiterästä tai osittain ontto. Kampiakseli on tuettu moottorin runkoon (sylinteriryhmään) runkolaakereilla, ja päittäissuunnassa sitä ohjaa erityinen päittäislaakeri. Kampiakselin sitä osaa, johon kiertokanki on laakeroitu, kutsutaan ''kammentapiksi''. Laakereina käytetään autonmoottoreissa jokseenkin poikkeuksetta [[liukulaakeri|liukulaakereita]], mutta varsinkin 2-tahtimoottoreissa myös [[vierintälaakeri|vierintälaakereita]]. Kampiakselissa on usein tasapainotuspainoja, joiden avulla "epämuotoisen" mutkikas akseli saadaan pyörimään värinättömästi. Kampiakselin toisessa päässä on [[vauhtipyörä]], joka tasoittaa akselin pyörintää.<ref name=autokäsikirja/>, ja vastakkaisessa päässä saattaa lisäksi olla värinänvaimennin. Kampiakselin etupää pyörittää hammas- tai ketjupyörän avulla [[jakohihna]]a tai -ketjua [[nokka-akseli]]n toimintaa varten. Kampiakselin liikettä käytetään usein myös muun muassa [[latausgeneraattori]] käyttämiseen.<ref name=autokäsikirja/>
 
Autonmoottorit tehdään yleensä useampisylinteriseksi, jolloin saavutetaan tasaisempi käynti. Kuitenkin useissa pienissä moottoreissa, kuten [[mopo]]issa ja [[puutarhakone]]issa, saattaa olla vain yksi mäntä, jolloin tarvitaan suhteellisesti raskaampi [[vauhtipyörä]], jotta männällä riittäisi voimaa palata alkuperäiseen asemaansa.
Rivi 12:
Mäntien lukumäärä ja sijoittelutapa toisiinsa sekä kampiakseliin nähden on eräs moottorityyppien lajitteluperuste. Tyyppejä ovat muun muassa [[rivimoottori]], jossa kaikki männät ovat rivissä rinnakkain; [[V-moottori]], jossa männät ovat kahdessa rivissä kampiakselin päästä katsottuna V:n muodossa ja vastakkaisten sylinterien kiertokanget kiinnittyvät samalle kammentapille; [[W12|W-moottori]], jossa männät ovat kolmessa tai useammassa rivissä; sekä vastaisku- eli [[bokserimoottori]], jossa vastakkaisten sylinterien männät on laakeroitu omille kammentapeilleen ja liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Lentokoneiden moottorina aikoinaan vallitsevana olleessa [[tähtimoottori]]ssa kampiakseli on keskellä moottoria ja männät sen ympärillä tähden muodossa.
 
==Katso myösLähteet==
{{Viitteet}}
* [[Nokka-akseli]]
 
{{tynkä/Tekniikka}}