Ero sivun ”Susiluola” versioiden välillä

== Tutkimus ==

 

 

Luolasta löydetyt karkeat, käteen sopivat kiviesineet herättivät toiveita siitä, että ne olisivat ihmisen esi-isän tai lähisukulaisen valmistamia viimeistä jääkautta edeltävältä ajalta. Eräät kivilöydöt on tulkittu kivityökaluiksi ja niiden valmistamisessa muodostuneeksi ”kivijätteeksi” eli ''iskoksiksi''. Luolasta on myös väitetty löytyneen nuotion pidon jälkiä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Haggrén, Georg,|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle|Vuosi=2015|Sivu=29|Julkaisija=Gaudeamus|Tunniste=937725390|Isbn=9789524953634|www=https://www.worldcat.org/oclc/937725390}}</ref>Museovirasto ilmoitti kuitenkin myöhemmin, että hiileksi luultu löytö oli luultavasti mangaania.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=Rydman, Jan|Otsikko=Susiluola – ei mikään pieni probleemi Museovirastolle|Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 8/2004|Ajankohta=2004|Julkaisija=}}</ref>

Luolassa on esitetty eläneen [[neanderthalinihminen]] joko noin 70 000 vuotta sitten tai vielä aikaisemmin 130 000–120 000 vuotta sitten Eem-interglasiaalin aikaan.<ref name=":0" /> On myös esitetty, että 1,5 metrin korkuinen luola olisi sopinut jollekin neanderthalinihmistä lyhyemmälle lajille.<ref name=":0" /> Tutkimuksen alkuvaiheessa vuonna 1997 keskusteltiin siitä, voisivatko löydöt olla yli 250 000 vuoden takaa. Vuosina 1999–2005 aineistoon tutustuneet tutkijat tukivat tulkintaa siitä, että löydökset ajoittuisivat keskipaleoliittisen Mousterien-kompleksin piiriin.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/susiluola/keskustelu|nimeke=Susiluola-keskustelu|julkaisu=www.nba.fi|viitattu=2017-04-01}}</ref>

 

 

== Tutkimustulosten kritiikki ==