Ero sivun ”Tuusulan Rantatie” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
Rantatien taiteilijayhteisön perusti [[Juhani Aho]] vuokratessaan keväällä 1897 nykyisestä Järvenpäästä Vårbackan talon. Rantatien varrella asuivat ja tekivät työtä muun muassa [[Pekka Halonen]] ja [[J. H. Erkko]]. Lisäksi sen läheisyydessä [[Järvenpää]]n puolella, mutta alkujaan saman tien varrella, ovat asuneet [[Jean Sibelius]], [[Eero Järnefelt]] ja [[Venny Soldan-Brofeldt]].<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2806/ Kansallisbiografia: Juhani Aho (1861-1921). SKS: biografiakeskus]</ref>
 
Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilija­yhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuuri­henkilöitä. Merkittävänä oleskelu­paikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alku­vuosina omisti venäläinen [[nimineuvos]] K. K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija [[Maksim Gorki]] ja oopperalaulaja [[Fjodor Šaljapin]]. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten [[sanomalehtimies]]ten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa [[Eino Leino]], [[Uuno Kailas]], [[Olavi Paavolainen]] ja [[Einari Vuorela]]. – Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin [[Lottamuseo]].
 
Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan [[Onnela]]n historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin [[täysihoitola]]a, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuuri­henkilöitä. Nykyisin Onnela toimii [[Näkövammaisten keskusliitto|Näkö­vammaisten Keskus­liiton]] loma- ja kurssikeskuksena.
=== Sotilaallisia kohteita ===
 
Rantatien varrella, Halosenniemen eteläpuolella on myös [[Puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] käytössä oleva [[kasarmi]]alue, joka tunnetaan [[Taistelukoulu]]n alueena. [[Suojeluskunta]]järjestö osti paikalla sijainneen vanhan huvilan vuonna 1921, minkä jälkeen siellä toimi [[Suojeluskuntain päällystökoulu]] vuoteen 1944 saakka. Myöhemmin Taistelukoulu toimi alueella vuosina 1949-19921949–1992, kunnes se muutettiin osaksi [[Maanpuolustuskorkeakoulu]]a. Nykyään siellä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus, [[Etelä-Suomen sotilaslääni]]n Itä-Uudenmaan Aluetoimisto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Uudenmaan piiritoimisto.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://sivustot.tuusula.fi/museot/kotiseutupolut/tekstisivu.tmpl?numero=218103808#8 | Nimeke = Tuusulan kotiseutupolut, Rantatien sotilaskohteet | Julkaisija = Tuusulan kunta | Viitattu = 10.8.2012}}</ref>
 
== Lähteet ==