Ero sivun ”Tuusulan Rantatie” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
(Kh)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
== Historiallisen tieverkon osana ==
 
Nykyisen Rantatien paikalla on todennäköisesti ollut paikallinen tie jo ennen vuotta 1643, jolloin [[Tuusulan kirkko]] rakennettiin.<ref name=Hiltunen26>{{Kirjaviite | Tekijä = Petri Hiltunen | Nimeke = Tuusulan Rantatie Ruotsin vallan aikana | Sivu = 26 | Julkaisija = Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri | Vuosi = 1988 | Tunniste = ISBN 951-47-1431-8}}</ref>. Vuonna 1680 sen paikalle päätettiin Helsingin porvarien pyynnöstä rakentaa [[Hyrylä]]stä [[Mäntsälä]]än johtanut maantie, joka yhdisti toisiinsa vanhemmat, [[Helsinki|Helsingistä]] (alun perin [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]stä<ref>Hiltunen, s. 20</ref>) Hyrylän kautta [[Hämeenlinna]]an sekä [[Porvoo]]sta Mäntsälän kautta [[Hollola]]an johtaneet tiet.<ref name=Hiltunen38>Hiltunen, s. 38</ref> Tämä tie, joka tunnettiin myös ''Ohkolan maantienä'', muodosti entistä suoremman liikenneyhteyden Helsingin ja [[Itä-Häme]]en välille. Vanhin säilynyt kartta, johon tie on merkitty valmiina, on vuodelta 1693.<ref name=Hiltunen38 />
 
Kun [[Suomen tienumerointijärjestelmä]] vuonna 1938 otettiin käyttöön, Rantatiestä tuli osa [[valtatie 5|valta­tietä 5]], joka johti Helsingistä [[Lahti|Lahden]], [[Mikkeli]]n, [[Kuopio]]n ja [[Kuusamo]]n kautta [[Kemijärvi|Kemi­järvelle]].<ref>Suomen kartasto 1950</ref> Jo samoihin aikoihin alettiin Hyrylän ja Järvenpään välille kuitenkin suunnitella uutta, suorempaa tietä. Uusi tie, hieman idempänä kulkeva Järvenpääntie, rakennettiinkin 1950-luvun lopulla ja valmistui vuonna 1959.<ref>Hiltunen, s. 7</ref><ref name=tiehallinto />. Samoihin aikoihin rakennettiin myös [[Kerava]]n ja Järvenpään itä­puolitse kulkeva [[Lahdentie]], jota pitkin valta­tie 5 siirrettiin kulkemaan. Täten Rantatie jäi sivutieksi, jolla nykyisin on [[paikallistie]]nä tie­numero 11609,<ref>{{verkkoviite | Osoite =
http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/tiet/tienumerokartat/uusimaa.pdf| Nimeke = Kartta Uudenmaan teistä | Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 23.7.2014}}</ref>, mutta tätä numeroa ei tien varrella ole merkitty opasteisiin.
 
Rantatie oli soratie vuosiin 1978–1979 saakka, jolloin se asfaltoitiin.<ref>Hiltunen, s. 11</ref> Museo­tieksi Ranta­tie julistettiin vuonna 1982.<ref>Hiltunen, s. 7</ref>
 
Rantatien jatkeeksi käsitetään nykyisin usein ''Kirkkotie'', joka johtaa Tuusulan kirkonkylästä [[Tuusulanjoki|Tuusulanjoen]] ylittävälle Kosken­sillalle ja jonka varrella [[Tuusulan kirkko]] sijaitsee. SekinKirkkotiekin on ollut olemassa jo 1700-luvulla, mutta pohjoisinta osaansa lukuun ottamatta se ei ole koskaan ollut osa osa vanhaa päätietä, joka Hyrylän ja kirkonkylän välillä Hyökkälän kautta nykyisen Mahla­mäen­tien kohdalla.<ref>Hiltunen, s. 51</ref>
 
== Tien varrella olevia kohteita ==