Wikipedia

Ero sivun ”Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
13 545 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
== Laitosmalli ==
[[Tiedosto:Hanhikivi 1 Power Plant Design 2013.jpg|pienoiskuva|Havainnekuva Fennovoiman Pyhäjoelle rakentamasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta.]]
Hanhikivi 1 on VVER-1200 -[[painevesireaktori]], joka kuuluu [[VVER]]-laitosperheeseen. Laitostyyppi noudattaa [[IAEA]]|IAEA:n]] ja eurooppalaisia vaatimuksia, ja sen suunnitellaan vastaamaan suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Suomessa [[Loviisan ydinvoimalaitos|Loviisassa]] on käytössä kaksi VVER-440-laitosyksikköä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://web.archive.org/web/20150708213532/http://www.fennovoima.fi/hanke/laitostoimittaja/rosatomin-aes-2006 |nimeke= Venäläisen Rosatomin AES-2006 -ydinvoimalaitos |julkaisu= fennovoima.fi|viitattu=2016-04-27}} (Archive.org)</ref>
 
== Lupaprosessit ==
[[Tiedosto:Hanhikivi001.jpg|pienoiskuva|Ydinvoimala-alueelle johtavan tien rakennustöitä.]]
Vuonna 2007 perustettu Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksen [[valtioneuvosto]]lle tammikuussa 2009 ja [[Suomen eduskunta|eduskunta]] myönsi luvan ydinvoimalan rakentamiselle heinäkuussa 2010.<ref name=talous040314>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/03/04/fennovoiman-ydinvoimalupa-takaisin-eduskunnan-kasittelyyn/20143148/12 | Nimeke = Fennovoiman ydinvoimalupa takaisin eduskunnan käsittelyyn | Ajankohta = 4.3.2014 | Julkaisija = Taloussanomat | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Tammikuussa 2012 yhtiö sai laitostoimituksesta tarjoukset ranskalaiselta [[Areva]]lta sekä japanilaisen [[Toshiba]]n omistamalta [[Westinghouse Electric Company]]lta.<ref name=rauma>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumanenergia.fi/yritys/ajankohtaista/arkisto2013/fi_FI/uutinen_250213/ | Nimeke = Fennovoima selvittää keskisuuria laitoksia | Ajankohta = 25.2.2013 | Julkaisija = Rauman Energia | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Lokakuussa 2012 saksalainen energiayhtiö [[E.ON]] ilmoitti kuitenkin myyvänsä 34&nbsp;%:n osuutensa Fennovoimasta,<ref name=talous040314/> jonka jälkeen omistajarakenteessa tapahtuneiden muutosten johdosta kolmanneksi laitostoimittajaehdokkaaksi tuli myös venäläinen Rosatom.<ref name=rauma/> Laitostoimituksesta käytiin aluksi neuvotteluja Toshiban ja Rosatomin kanssa, kunnes heinäkuussa 2013 Fennovoima ilmoitti jatkavansa niitä enää Rosatomin kesken. Samalla yhtiö ilmoitti myös neuvottelevansa Rosatomin tytäryhtiön Rosatom Overseasin tulosta Fennovoiman vähemmistöomistajaksi kolmanneksen osuudella.<ref name=yle030713>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6715987 | Nimeke = Fennovoima jatkaa laitosneuvotteluja vain Rosatomin kanssa | Ajankohta = 3.7.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Fennovoima ja Rosatom allekirjoittivat sopimuksen laitostoimituksesta saman vuoden joulukuussa.<ref name=yle211213>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Ajankohta = 21.12.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>
 
Maaliskuussa 2014 Fennovoiman lupahakemus meni vielä uudelleen eduskunnan käsittelyyn, koska Rosatomin ydinvoimalaitos ei ollut mukana alkuperäisessä vuonna 2010 hyväksytyssä hakemuksessa.<ref name=talous040314/> Täydennetty lupahakemus hyväksyttiin myöhemmin joulukuussa, jolloin rakentamisen ehdoksi asetettiin, että vähintään 60 prosenttia ydinvoimayhtiön omistuksesta tulee [[Euroopan talousalue]]en sisältä.<ref name=Yle05122014>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7671582 | Nimeke = Fennovoima sai periaateluvan Pyhäjoen ydinvoimalalle | Ajankohta = 5.12.2014 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Fennovoima jätti ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen [[työ- ja elinkeinoministeriö]]ön uuden periaatepäätösluvan edellyttämänä viimeisenä mahdollisena ajankohtana 30. kesäkuuta 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/fennovoima%20ydinvoima%20hakemus-38102 | Nimeke = Fennovoima toimitti hakemuksensa määräajassa | Ajankohta = 30.6.2015 | Julkaisija = Verkkouutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Tämän jälkeen sen pitää vielä kesään 2016 mennessä esittää käytetyn [[ydinpolttoaine]]en loppusijoitusta koskeva sopimus ydinjätehuoltoyhtiö [[Posiva]]n omistajien kanssa tai vaihtoehtoisesti [[ympäristövaikutusten arviointiohjelma]] omasta loppusijoituslaitoksesta. Myös loppusijoitusasia tulee myöhemmin eduskunnan käsittelyyn.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521| Selite = vanhentunut linkki | Nimeke = Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen | Ajankohta = 5.12.2014 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 2.7.2015 |Arkisto = http://archive.is/YorP5}}</ref>
Rivi 23:
 
== Laitosvaihtoehdot ==
Fennovoiman jättäessä periaatepäätöshakemuksensa tammikuussa 2009, oli tarkoituksena on rakentaa yksi iso tai kaksi pienempää ydinreaktoria. Vaihtoehtoina olivat Arevan [[European Pressurized Water Reactor|EPR]]- tai SWR 1000 -reaktorit seka Toshiban [[Advanced boiling water reactor|ABWR]]-reaktori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/fennovoima/media/tiedotteet/tiedotteet/fennovoima-jatti-periaatepaatoshakemuksensa | Nimeke = Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksensa | Ajankohta = 14.1.2009 | Julkaisija = Fennovoima | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Hakemuksen hyväksymisen jälkeen yhtiö lähetti syksyllä 2011 tarjouspyynnöt ranskalaiselle Arevalle sekä japanilaiselle Toshiballe. Tuolloin vaihtoehtoina olivat edelleen Toshiban ABWR- ja Arevan EPR-reaktorit sekä uutena Arevan kehitteillä ollut Kerena-reaktori. Niistä Kerena on pienin, teholtaan 1 &nbsp;250 megawatin [[kiehutusvesireaktori]], Toshiban ABWR puolestaan on 1 &nbsp;600 &nbsp;MW:n kiehutusvesireaktori ja Arevan EPR 1 &nbsp;700 &nbsp;MW:n [[painevesireaktori]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/fennovoima-tutkii-kolmea-eri-laitosvaihtoehtoa/562951/ | Nimeke = Fennovoima tutkii kolmea eri lai­tos­vaih­toeh­toa | Ajankohta = 5.10.2011 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>
 
Myöhemmin Fennovoiman ydinvoimalan tehoksi täsmentyi 1 &nbsp;600 megawattia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+osakas+kaupittelee+ydinvoimaosuuttaan+ruotsiin/a2082419 | Nimeke = Fennovoiman osakas kaupittelee ydinvoimaosuuttaan Ruotsiin | Ajankohta = 16.1.2012 | Julkaisija = Talouselämä | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> mutta suurvoimalahankkeesta luovuttiin vuoden kuluttua ja samalla Areva putosi pois kilpailusta. Syynä oli saksalaisen E.ON -energiayhtiön vetäytyminen Fennovoiman osakkuudesta syksyllä 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150924172225/http://www.hs.fi/talous/a1361591730697 | Nimeke = Fennovoima ja Areva lopettivat neuvottelut suurvoimalasta | Ajankohta = 24.2.2013 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 2.7.2015}} (Archive.org)</ref> Samaan aikaan tuli uudeksi laitosvaihtoehdoksi venäläisen Rosatomin 1 &nbsp;200 megawatin tehoinen AES-2006, joka on tyypiltään [[VVER]]-painevesireaktori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fi.sputniknews.com/finnish.ruvr.ru/2013_04_05/Fennovoima-on-kiinnostunut-venalaisvalmisteisesta-ydinreaktorista/ | Nimeke = Fennovoima on kiinnostunut venäläisvalmisteisesta ydinreaktorista | Ajankohta = 5.4.2013 | Julkaisija = Radio Venäjän Ääni | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Rosatom oli mukana kaavailuissa jo hankkeen alkuaikoina vuonna 2007, mutta yhtiön keskikokoinen voimalamalli kuitenkin hylättiin ennen periaatepäätöshakemuksen tekemistä, koska E.ON:n asiantuntijat pitivät Arevan vastaavaa reaktoria parempana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=RSE_newssite%2FAMPrintThisPageLayout&cid=1194844760694&p=1192554289436&pagename=RSEWrapper | Nimeke = Rosatom oli vaihtoehto jo vuosia sitten | Ajankohta = 10.10.2014 | Julkaisija = Raahen Seutu | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Kesällä 2013 Fennovoima ilmoitti neuvottelevansa enää Rosatomin kanssa<ref name=yle030713/> ja syyskuussa se esitti omistajilleen, että laitos hankitaan venäläisyhtiöltä.<ref name=mt030913>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/fennovoima-haluaa-rosatomin-ydinvoimalan-1.46301 | Nimeke = Fennovoima haluaa Rosatomin ydinvoimalan | Ajankohta = 3.9.2013 | Julkaisija = Maaseudun Tulevaisuus | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Sopimus AES-2006 -reaktorista allekirjoitettiin vielä saman vuoden joulukuussa.<ref name=yle211213/>
 
== Hinta ==
Rivi 36:
 
== Jätteet ==
Laitoksen käytön aikana matala-aktiivista ja keskiaktiivista jätettä tulee syntymään n. 5400noin 5&nbsp;400&nbsp;m<sup>3</sup>³. Matala- ja keskiaktiivinen jäte sijoitetaan Hanhikiveen myöhemmin rakennettavaan loppusijoituslaitokseen. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastointi alkaa 2030-luvulla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://issuu.com/fennovoima/docs/rakentamislupahakemus_web|nimeke=Rakentamislupahakemus|julkaisu=issuu|viitattu=2017-11-26|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Käytöstäpoistojätettä tulee aikanaan syntymään n.noin 12 &nbsp;000 &nbsp;m<sup>3</sup> ³.<ref name=":0" />.
 
Käytettyä ydinpolttoainetta tulee syntymään n.noin 1200 – 18001&nbsp;200–1&nbsp;800 uraanitonnia. Käytetty polttoaine pidetään aluksi laitoksen alueella välivarastossa. Sen loppusijoitus alkaa 2090-luvulla.<ref name=":0" />
 
Ydinenergialaki määrää, että Suomessa syntyneet ydinjätteet on loppusijoitettava Suomeen<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870990#L2P6a|nimeke= Ydinenergialaki 990/1987|julkaisija =Edita Publishing |julkaisu= finlex.fi|viitattu=2017-11-26 }}</ref>.
Rivi 55:
Rosatom on rakentanut korvaavaa ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosta [[Krasnojarsk|Krasnojarskiin]] 1980-luvulta asti, mutta se ei ole vieläkään käyttökunnossa. Majakin toiminnan on arvioitu jatkuvan vuoteen 2030 asti.<ref name=":1" />
 
TVEL:n kanssa on tehty sopimus polttoaineen toimituksesta ensimmäisen kymmenen vuoden ajan, tämän jälkeen polttoaineen toimitus on tarkoitus kilpailuttaa. Fennovoima arvioi että Ruotsalaisella Westinghousella on mahdollisuus toimittaa reaktoriin sopivaa polttoainetta. <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://tem.fi/documents/1410877/2616001/Fennovoima+n+vastine+Hanhikivi+1-+annettuihin+lausuntoihin.pdf/eac91de2-7e43-475c-8663-23a0876f62a7/Fennovoima+n+vastine+Hanhikivi+1-+annettuihin+lausuntoihin.pdf.pdf |nimeke=Fennovoima :n vastine Hanhikivi 1-rakentamislupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin| julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
== Rakennustyöt ==
Hanhikiven ydinvoimalaitoksen alustavat rakennustyöt aloitettiin [[valtatie 8]]|valtatie 8:n]] ja Hanhikivenniemen välisen yhdystien rakentamisella syyskuussa 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ydinreaktioita.fi/ydinvoima-2/pyhajoella-lapio-vaihtui-tyokoneisiin | Nimeke = Pyhäjoella lapio vaihtui työkoneisiin | Ajankohta = 30.10.2014 | Julkaisija = Ydinreaktioita | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Samalla laitoksen toimittava Rosatom aloitti ydinvoimala-alueen maanrakennus- ja louhintatöiden valmistelut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2015-02-14/Fennovoima-pian-valmis-luovuttamaan-Hanhikiven-Rosatomille---louhinta-ja-maarakennusty%C3%B6t-jo-hyv%C3%A4ss%C3%A4-vauhdissa-3258850.html | Nimeke = Fennovoima pian valmis luovuttamaan Hanhikiven Rosatomille | Ajankohta = 14.2.2015 | Julkaisija = Tekniikka & Talous | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Puuston hakkuut Hanhikivellä käynnistyivät tammikuussa 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/uutiset/hankkeessa-tapahtuu/puuston-hakkuut-hanhikiven-niemella-kaynnistyvat | Nimeke = Puuston hakkuut Hanhikiven niemellä käynnistyvät | Ajankohta = 22.1.2015 | Julkaisija = Fennovoima | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Alustaviin rakennustöihin kuuluivat lisäksi muun muassa kunnallis- ja sähkötekniikan rakentaminen sekä alueen aitaaminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8115788 | Nimeke = Fennovoima: Rakennustyöt laajenevat Hanhikivenniemellä | Ajankohta = 30.6.2015 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/uutiset/fennovoiman-voimala-alueella-tyot-taydessa-vauhdissa-tehdaan-niin-paljon-kuin-luvat-antavat/F3yhqnZ2 | Nimeke = Fennovoiman voimala-alueella työt täydessä vauhdissa | Ajankohta = 1.7.2015 | Julkaisija = Kauppalehti | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>
 
Suurin osa Hanhikivenniemen kesämökeistä ja muista kiinteistöistä siirtyi Fennovoiman haltuun vapaaehtoisin kaupoin. Kymmenkunta omistajaa kuitenkin kieltäytyi aluksi myynnistä, minkä vuoksi Fennovoiman piti hakea kesämökkien pakkolunastusta. Ydinenergialain mukaan rakentamislupa voidaan myöntää vain, jos energiayhtiöllä on hallinnassaan koko voimalan rakentamiseen tarvittava maa-alue. Tämän vuoksi yhtiö siirtyi ennakkohaltuunottoluvan mukaiseen pakkolunastusmenettelyyn ja antoi mökkiläisille aikaa poistua toukokuun 2015 loppuun mennessä.<ref name=ku130615>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3387926/fennovoima-haataa-kesamokkilaisia | Nimeke = Fennovoima häätää kesämökkiläisiä | Ajankohta = 13.6.2015 | Julkaisija = Kansan Uutiset Verkkolehti | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8000112 | Nimeke = Pakkolunastukset Pyhäjoella etenevät | Ajankohta = 19.5.2015 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>
 
Huhtikuussa 2015 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys vaativat työn keskeyttämistä vedoten alueella pesivään uhanalaiseen [[valkoselkätikka]]an. Järjestöjen mukaan hakkuun kiirehtimiselle ei ollut mitään syytä, vaan sillä haluttiin pelkästään antaa vaikutelma ydinvoimalahankkeen etenemisestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/hanhikiven-hakkuut-loppusuoralla-aktivistit-yh%C3%A4-paikalla | Nimeke = Hanhikiven hakkuut loppusuoralla, aktivistit yhä paikalla | Ajankohta = 24.4.2015 | Julkaisija = Vihreä Lanka | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>
 
Keväällä 2015 metsäyhtiö [[Stora Enso]] vetäytyi Hanhikiven ydinvoimala-alueen hakkuuprojektista, sillä se halusi odottaa hakkuulupien lainvoimaisuuden lopullista varmistumista. Tämän jälkeen 97 hehtaarin suuruisen metsäalueen hakkuut aloitti [[Lassila & Tikanoja]] -konserniin kuuluva [[L&T Biowatti]], joka sai työt päätökseen toukokuussa. [[Raahe|Raahen]] kaupunki ei nähnyt hakkuissa mitään epäselvää, sillä lain mukaan toiminta voidaan aloittaa mahdollisista valituksista tai muutoksenhausta huolimatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7942757 | Nimeke = Hakkuut jatkuvat Fennovoiman rakennustyömaalla Pyhäjoella | Ajankohta = 21.4.2015 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7844461 | Nimeke = Fennovoima kaataa 120 hehtaaria metsää | Ajankohta = 5.3.2015 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>
 
Elokuussa 2015 työ- ja elinkeinoministeriö kumosi väitteet Fennovoiman ydinvoimala-alueella "laittomasti”laittomasti ja ilman lupia tehtävistä rakennustöistä"rakennustöistä”.  Tällaiset väitteet ovat osaksi tahallisia, koska ne palvelevat sellaisten etua, jotka haluavat hankkeelle ikävyyksiä, kommentoi yli-insinööri Jorma Aurela TEM:n energiaosastolta Kaleva-lehdessä. Hanhikiven niemellä aloitetut rakennustyöt perustuvat maakunta-, yleis- ja asemakaavaan, jotka on kaikki käsitelty asianmukaisesti ja ovat siis lainvoimaisia.<ref name="Kaleva27082015">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/tem-fennovoiman-lupa-asiat-kunnossa/705462/ | Nimeke = TEM: Fennovoiman lupa-asiat kunnossa | Ajankohta = 27.8.2015 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 16.2.2016}}</ref>
 
Alueen viimeiset mökit myytiin vapaaehtoisesti syksyllä 2015. Mökkiläisten edunvalvoja Ralf Rehnbergin arvion mukaan kauppojen arvo oli noin 1,5 miljoonaa euroa, eli noin 140 &nbsp;000 euroa mökkiä kohden. Fennovoima piti asiaa tärkeänä ja merkittävänä, sillä vapaaehtoiset kaupat ovat molemmille osapuolille parempi vaihtoehto kuin pakkolunastus.<ref name="Yle081015">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8365340 | Nimeke = Aktivistien tukikohta myytiin ja ydinvoimala-alue sulkeutuu ulkopuolisilta | Ajankohta = 8.10.2015 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 8.2.2016}}</ref>
 
Lokakuussa 2015 saatiin valmiiksi ensimmäinen Hanhikiven niemellä valmistunut urakkakokonaisuus: ydinvoimala-alueelle johtava Hanhikiventie. Noin neljä kilometriä pitkä tie liittää toisiinsa voimalaitosalueen ja valtatie 8:n. Tiessä on kaksi kaistaa ja kevyen liikenteen väylä. Tie on aluksi yksityinen, mutta siitä tulee myöhemmin yleinen tie.<ref name="Kaleva15102015">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/ensimmainen-urakka-saatiin-loppuun-pyhajoella-hanhikiven-yhdystie-valmistui/709641/ | Nimeke = Ensimmäinen urakka saatiin loppuun Pyhäjoella | Ajankohta = 15.10.2015 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 16.2.2016}}</ref>
 
Varsinaiset ydinvoimalan rakennustyöt voidaan aloittaa vasta, kun rakentamislupa on myönnetty. Arvioiden mukaan ne tulevat käynnistymään vuonna 2018, jolloin rakentaminen alkaisi reaktori- ja turbiinisaarekkeista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahenseutu.fi/uutiset/1194988110783/artikkeli/fennovoima+suhtautuu+luottavaisesti+tyot+hanhikivella+jatkuvat.html | Nimeke = Fennovoima suhtautuu luottavaisesti | Ajankohta = 30.6.2015 | Julkaisija = Raahen Seutu | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> <ref name = "FVaikataulu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/hanke/aikataulu | Nimeke = Aikataulu | Ajankohta = | Julkaisija = Fennovoima | Viitattu = 8.2.2016}}</ref>
 
== Mielipiteitä ydinvoimalahankkeesta ==
Rivi 78:
 
=== Mielipidekyselyt ===
Fennovoima on teettänyt vuosina 2008-2015 Norstat Finlandilla 9 mielipidekyselyä, joissa se selvittelee [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja sen ympäristökuntien asukkaiden mielipiteitä Fennovoiman ydinvoimalahankeesta. Joulukuussa 2015 830 puhelinhaastattelua sisältäneen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia pyhäjokisista kannattaa Fennovoiman hanketta. Kun mukaan ottaa Pyhäjoen lisäksi myös sen naapurikuntien [[Kalajoki|Kalajoen]], [[Merijärvi|Merijärven]], [[Oulainen|Oulaisten]] ja [[Raahe]]n asukkaat, hankkeelle myötämielisiä on 66 prosenttia. Vuodesta toiseen hankkeen kannatus on pysynyt vakaana, ja Pyhäjoella kannatus nousi kaksi prosenttiyksikköä lokakuuhun 2014 verrattuna ja koko tutkimusalueella viisi prosenttiyksikköä.<ref name="HS01022014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fennovoima.fi/hanke/sijoituspaikka/mielipidemittaukset | Nimeke = Enemmistö alueella kannattaa Fennovoimaa | Julkaisija = Fennovoima| Ajankohta =1.2.2014 | Viitattu = 2.2.2016}}</ref> Vuoden 2017 joulukuussa [[Norstat]]in kyselyssä luvut olivat puolesta 75&nbsp;% pyhäjokelaisista ja 72&nbsp;% koko seutualueella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.fennovoima.fi/fennovoima/media/mediatiedotteet/tiedotteet/fennovoiman-hankkeen-kannatus-harppasi-pyhajoella-ja-sen-ymparistokunnissa | Nimeke = Fennovoiman hankkeen kannatus harppasi Pyhäjoella ja sen ympäristökunnissa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Mediatiedote| Julkaisu = | Ajankohta = 22.12.2017| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Fennovoima | Viitattu = 29.5.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Koko maan kattavissa kyselyissä kannatus ei ole ollut näin suurta.
 
Ympäristöjärjestö [[WWF]] teetti [[Taloustutkimus|Taloustutkimus Oy:llä]] tutkimuksen heinäkuussa 2015, jossa haastateltiin yhteensä 1 &nbsp;056 ihmistä ympäri Suomea. Kyselyiden perusteella 29 prosenttia kannatti rakennusluvan myöntämistä Fennovoiman ydinvoimalalle, 51 prosenttia vastusti ja 20 prosenttia ei osannut sanoa.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-8175892 Alle kolmannes antaa tukensa Fennovoiman ydinvoimalalle] yleYle 23.7.2015</ref>
 
Taloustutkimuksen [[Greenpeace]]lle maaliskuussa 2017 tekemässä kyselyssä samaten yli puolet vastaajista vastusti rakennusluvan myöntämistä (Eiei 53&nbsp;% – Kylläkyllä 26&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Kyselytutkimus--Fennovoiman-kannatus-pudonnut-entisestaan-Vain-26-myontaisi-rakentamisluvan/ | Nimeke = Kyselytutkimus – Fennovoiman kannatus pudonnut entisestään | Tekijä = | Selite = Lehdistötiedote | Julkaisu = | Ajankohta = 15.3.2017| Julkaisija = Greenpeace Finland| Viitattu = 29.5.2018 | Kieli = }}</ref>
 
[[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän]] ja [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]jen 2016–2017 vaihteessa teettämässä mielipidekyselyssä verrattiin asukkaiden mielipiteitä Pyhäjoella ja toisaalta [[Olkiluodon ydinvoimalaitos|Olkiluodon voimalaitoksen]] ja [[Posiva]]n [[Onkalo]]n kotipaikassa Eurajoella. Kysyttäessä Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijoittamisesta omaan kuntaan, Pyhäjoella asiaa kannatti vain 14 prosenttia vastaajista, Eurajoella 17 prosenttia. Samassa kyselyssä Posivaa pidettiin Fennovoimaa "moraalisesti”moraalisesti luotettavampana"luotettavampana” niin Pyhäjoella, kuin Eurajoellakin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/10/tiedote-2017-10-06-09-53-07-865684 | Nimeke = Fennovoiman loppusijoituslaitos torjutaan Pyhäjoella ja Eurajoella| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Tiedote| Julkaisu = | Ajankohta = 2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Viitattu = 29.5.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Kuitenkin [[IROResearch]]in [[Energiateollisuus (järjestö)|Energiateollisuudelle]] tekemässä kyselyssä vuodelta 2017 enemmistö suomalaisista kannatti ydinvoiman lisärakentamista yleensä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suomalaisten Energia‐asenteet 2017 | Vuosi = 2017| Luku = | Sivu = 23| Julkaisija =Energiateollisuus ry. | Tunniste = | Isbn = | www = https://energia.fi/files/2229/Energiateollisuus_-_Energia-asenteet_2017.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 29.5.2018 | Kieli = }}</ref>
 
=== Pro Hanhikivi ja Ydinvoimaton Perämeri ===
Hanhikiven ydinvoimalaitos on alusta asti herättänyt myös kiivasta vastustusta. [[Pro Hanhikivi ry]] perustettiin heti vuonna 2007, jolloin Fennovoima ilmoitti Pyhäjoen Hanhikiven olevan yhden mahdollisista laitoksen sijoituspaikoista. Sen tavoitteena on pitää alue ydinvoimasta vapaana luonto- ja virkistysalueena. Jäseniä yhdistyksellä on oman ilmoituksensa mukaan yli 300.<ref>[http://www.hanhikivi.net/niemi/ydinvoima/pro-hanhikivi/ Pro Hanhikivi] Hanhikivi.net. Viitattu 2.7.2015.</ref> Vuoden 2015 [[Eduskuntavaalit 2015|eduskuntavaaleissa]] yhdistyksen varapuheenjohtaja [[Hanna Halmeenpää]] valittiin eduskuntaan [[Vihreä liitto|vihreiden]] edustajana [[Oulun vaalipiiri]]stä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/eduskuntavaalit-2015/pro-hanhikivi-yhdistyksen-halmeenpaa-lapi-kalajoelta/695000/ | Nimeke = Pro Hanhikivi -yhdistyksen Halmeenpää läpi Kalajoelta | Ajankohta = 20.4.2015 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Voimalaa vastustaa myös muun muassa Ruotsissa perustettu Ydinvoimaton Perämeri -verkosto (Nätverket Kärnkraftsfritt Bottenviken) -verkosto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1220/294438/Ydinvoimaton-Per%C3%A4meri-verkosto-kokoontuu | Nimeke = Ydinvoimaton Perämeri -verkosto kokoontuu | Ajankohta = 14.1.2012 | Julkaisija = Keski-Pohjanmaa | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>
 
=== Hyökyaalto-verkosto ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanhikivi_1_-ydinvoimalan_rakennushanke”