Ero sivun ”Neurologia” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siistitty viitejärjestelmää, merk viite tarkemmin -m, lis am |
fix |
||
Rivi 1:
'''Neurologia''' eli '''hermotautioppi''' on [[lääketiede|lääketieteen]] osa-alue, joka tutkii ja hoitaa [[keskushermosto|keskus-]] ja [[ääreishermosto]]n sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja. Neurologisia sairauksia ja tiloja ovat muun muassa [[ADD]], [[ADHD]], [[aivohalvaus]], [[Alzheimerin tauti]], [[Aspergerin oireyhtymä]], [[Downin oireyhtymä]], [[unettomuus|elimellinen unihäiriö]], [[epilepsia]], krooninen väsymysoireyhtymä eli [[krooninen väsymysoireyhtymä|ME-tauti]], [[migreeni]], multippeliskleroosi eli [[MS-tauti]], [[Parkinsonin tauti]], [[päänsärky]], [[Touretten oireyhtymä]], [[autismi|varhaislapsuuden autismi]] sekä erilaiset aivo- ja selkäydinvammat. Myös fibromyalgiaa on alettu pitää neurologisena sairautena<ref>[http://www.news-medical.net/news/20161017/Researchers-discover-brain-signature-that-may-help-identify-fibromyalgia-patients.aspx Researchers discover brain signature that may help identify fibromyalgia patients]. News-medical.net 17.10.2016. </ref> muun muassa sen vuoksi, että siihen liittyy huomattavan nopeaa harmaan aivoaineen tuhoutumista.<ref>[http://www.jneurosci.org/content/27/15/4004.full Accelerated Brain Gray Matter Loss in Fibromyalgia Patients: Premature Aging of the Brain?] Anil Kuchinad, Petra Schweinhardt, David A. Seminowicz, Patrick B. Wood, Boris A. Chizh, M. Catherine Bushnell. The Journal of Neuroscience, 11.4.2007, 27(15): sivut 4004-4007. {{lähde tarkemmin|Vieraskielinen tieteellinen artikkeli. Voisi tarkemmin esim sitaatilla osoittaa, mitä tutkimus on tuonut esille. 3.2.2019}}</ref>
Neurologisia ja psykiatrisia potilaita tutkittiin ja hoidettiin ennen vuotta 1963 samoissa sairaaloissa, sillä hermo- ja mielitaudit kuuluivat samaan erikoistumisalaan.<ref>[http://www.potilaanlaakarilehti.fi/potilaan-aani/no-ettehan-te-nyt-mikaan-hullu-ole/#.VyE8hiFGQwE Ettehän te nyt mikään hullu ole!]. Satu Salonen, Potilaan lääkärilehti 25.04.2016.</ref>
Neurologiset sairaudet ovat tyypillisesti parantumattomia pitkäaikaissairauksia. Moneen neurologiseen sairauteen kuten autismiin, Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin sekä MS-tautiin ja krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy neuroinflammaatio eli aivojen tulehdustila,<ref>Martha R. Herbert. Large Brains in Autism: The Challenge of Pervasive Abnormality. The Neuroscientist. Volume 11, Number 5/2005. Sivu 417. http://www.marthaherbert.org/library/herbert-largebrains1.pdf</ref><ref>Meraz-Rios, Marco (August 2013). "Inflammatory process in Alzheimer's Disease". Frontiers in Integrative Neuroscience.</ref><ref>Tansey, Malu (May 2012). "Neuroinflammation and Non-motor Symptoms: The Dark Passenger of Parkinson’s Disease?". Curr Neurol Neurosci Rep</ref><ref> Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088</ref>
Neurologisten sairauksien riski lisääntyy iän mukana, mutta niitä on alkanut esiintyä Suomessa yhä nuoremmilla potilailla,<ref>Katja Pulkkinen: Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet. Kemia-lehti, sivut 12-16. 4/2013.
http://www.elom.fi/ymparistosairaudet.pdf</ref>
Neurologisilla oireilla voidaan viitata sekä keskus- että ääreishermoston toiminnasta johtuviin oireisiin. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi kognitiiviset vaikeudet, epileptiset kohtaukset, tuntohäiriöt, tasapainovaikeudet, lihasheikkoudet, näköhäiriöt ja huimaus. Autonomisen hermoston toimintahäiriöihin eli dysautonomiohin voi liittyä uupumusta, sydänoireita, janon tunnetta, vatsavaivoja ja ortostaattista hypotensiota. Dystonioita eli lihasten aivoperäisiä kramppaavia tai nykiviä liikkeitä esiintyy usein niskan, kasvojen tai suun alueella.<ref>Maija Haavisto: Hankala sairaus vai hankala potilas. Tietoa huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista. Finn Lectura 2011.</ref>
|