Ero sivun ”Neurologia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p siistitty viitejärjestelmää, merk viite tarkemmin -m, lis am
fix
Rivi 1:
'''Neurologia''' eli '''hermotautioppi''' on [[lääketiede|lääketieteen]] osa-alue, joka tutkii ja hoitaa [[keskushermosto|keskus-]] ja [[ääreishermosto]]n sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja. Neurologisia sairauksia ja tiloja ovat muun muassa [[ADD]], [[ADHD]], [[aivohalvaus]], [[Alzheimerin tauti]], [[Aspergerin oireyhtymä]], [[Downin oireyhtymä]], [[unettomuus|elimellinen unihäiriö]], [[epilepsia]], krooninen väsymysoireyhtymä eli [[krooninen väsymysoireyhtymä|ME-tauti]], [[migreeni]], multippeliskleroosi eli [[MS-tauti]], [[Parkinsonin tauti]], [[päänsärky]], [[Touretten oireyhtymä]], [[autismi|varhaislapsuuden autismi]] sekä erilaiset aivo- ja selkäydinvammat. Myös fibromyalgiaa on alettu pitää neurologisena sairautena<ref>[http://www.news-medical.net/news/20161017/Researchers-discover-brain-signature-that-may-help-identify-fibromyalgia-patients.aspx Researchers discover brain signature that may help identify fibromyalgia patients]. News-medical.net 17.10.2016. </ref> muun muassa sen vuoksi, että siihen liittyy huomattavan nopeaa harmaan aivoaineen tuhoutumista.<ref>[http://www.jneurosci.org/content/27/15/4004.full Accelerated Brain Gray Matter Loss in Fibromyalgia Patients: Premature Aging of the Brain?] Anil Kuchinad, Petra Schweinhardt, David A. Seminowicz, Patrick B. Wood, Boris A. Chizh, M. Catherine Bushnell. The Journal of Neuroscience, 11.4.2007, 27(15): sivut 4004-4007. {{lähde tarkemmin|Vieraskielinen tieteellinen artikkeli. Voisi tarkemmin esim sitaatilla osoittaa, mitä tutkimus on tuonut esille. 3.2.2019}}</ref>.
 
Neurologisia ja psykiatrisia potilaita tutkittiin ja hoidettiin ennen vuotta 1963 samoissa sairaaloissa, sillä hermo- ja mielitaudit kuuluivat samaan erikoistumisalaan.<ref>[http://www.potilaanlaakarilehti.fi/potilaan-aani/no-ettehan-te-nyt-mikaan-hullu-ole/#.VyE8hiFGQwE Ettehän te nyt mikään hullu ole!]. Satu Salonen, Potilaan lääkärilehti 25.04.2016.</ref>. Aivojen kuvantamistutkimusten myötä on havaittu, että jako neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin on keinotekoinen, koska useimpiin psy­kiat­risiin sai­rauksiin liit­tyy ai­vojen har­maan ai­neen ka­toa kul­lekin sairau­delle omi­nai­sissa pai­koissa.<ref>[http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/psykiatrisille-sairauksille-yhteista-aivomuutosta-etsimassa/ Psy­kiat­ri­sille sairauksille yhteistä aivomuutosta etsimässä]. Te­ro Tai­minen: Potilaan lääkärilehti 25.5.2015. </ref>.
 
Neurologiset sairaudet ovat tyypillisesti parantumattomia pitkäaikaissairauksia. Moneen neurologiseen sairauteen kuten autismiin, Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin sekä MS-tautiin ja krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy neuroinflammaatio eli aivojen tulehdustila,<ref>Martha R. Herbert. Large Brains in Autism: The Challenge of Pervasive Abnormality. The Neuroscientist. Volume 11, Number 5/2005. Sivu 417. http://www.marthaherbert.org/library/herbert-largebrains1.pdf</ref><ref>Meraz-Rios, Marco (August 2013). "Inflammatory process in Alzheimer's Disease". Frontiers in Integrative Neuroscience.</ref><ref>Tansey, Malu (May 2012). "Neuroinflammation and Non-motor Symptoms: The Dark Passenger of Parkinson’s Disease?". Curr Neurol Neurosci Rep</ref><ref> Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088</ref>, jota ei pystytä yleensä parantamaan. Osassa neurologisia sairauksia ei tunneta sairauden varsinaista perussyytä.<ref>http://www2.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/Poliklinikat/Neurologian-poliklinikka/Sivut/default.aspx</ref>. Moneen neurologiseen sairauteen on kuitenkin tarjolla oireita lievittäviä hoitoja, jotka saattavat helpottaa merkittävästi potilaan elämää.
 
Neurologisten sairauksien riski lisääntyy iän mukana, mutta niitä on alkanut esiintyä Suomessa yhä nuoremmilla potilailla,<ref>Katja Pulkkinen: Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet. Kemia-lehti, sivut 12-16. 4/2013.
http://www.elom.fi/ymparistosairaudet.pdf</ref>, ja jopa lapsilta saatetaan diagnosoida esimerkiksi ikäihmisten tautina pidettyä parkinsonia.<ref>Parkinsonin tautiin sairastuu yhä useammin myös nuoria. Yle-uutiset 12.4.2012. https://yle.fi/uutiset/3-5742708</ref>.
 
Neurologisilla oireilla voidaan viitata sekä keskus- että ääreishermoston toiminnasta johtuviin oireisiin. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi kognitiiviset vaikeudet, epileptiset kohtaukset, tuntohäiriöt, tasapainovaikeudet, lihasheikkoudet, näköhäiriöt ja huimaus. Autonomisen hermoston toimintahäiriöihin eli dysautonomiohin voi liittyä uupumusta, sydänoireita, janon tunnetta, vatsavaivoja ja ortostaattista hypotensiota. Dystonioita eli lihasten aivoperäisiä kramppaavia tai nykiviä liikkeitä esiintyy usein niskan, kasvojen tai suun alueella.<ref>Maija Haavisto: Hankala sairaus vai hankala potilas. Tietoa huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista. Finn Lectura 2011.</ref>