Ero sivun ”Matkahuolto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+Luokka:Suomalaiset liikenneyhtiöt; ± 2 luokkaa HotCat-työkalulla. Artikkelissa ei ollut yhtään Suomeen liittyvää luokkaa. |
historia alkuun |
||
Rivi 27:
Oy Matkahuolto Ab:n tytäryhtiöitä ovat Trimico Oy sekä kiinteistöosakeyhtiöt. Trimico Oy:n päätoimialana ovat liiketoimintojen taustaohjelmien valmistus, suunnittelu, vuokraus ja myynti. Matkahuolto omistaa 12 kiinteistöosakeyhtiötä, jotka pääasiassa omistavat kukin yhden linja-autoaseman. Niiden merkitys Matkahuollon taloudelliseen tilaan on kuitenkin vähäinen.<ref name=Matkahuolto /> Oy Matkahuolto Ab toimi 7. heinäkuuta 1955 saakka nimellä O/Y Matkahuolto A/B.<ref name=Fonecta /> Yrityksen aputoiminimiä ovat Matka Pyörä, Suomen Pikarahti ja [[Siipipyörä]].<ref name=ytj />
==Historia==
Linja-autoliikenteen alkuaikoina yrittäjät ilmoittivat kukin erikseen [[Sanomalehti|sanomalehdissä]], mistä heidän bussinsa lähtevät ja mihin aikaan. Vuonna 1928 perustettiin Linja-autoliikennöitsijäin Liitto (LAL), ja LAL:n paikallisosastot ryhtyivät perustamaan keskitettyjä linja-autoasemia. Ensimmäinen linja-autoasema aloitti [[Tampere]]ella vuonna 1932. Asemat syntyivät usein [[Huoltamo|huoltoasemien]] yhteyteen, sillä [[öljy]]alan yritykset oivalsivat tässä tilaisuuden kasvattaa markkinoitaan.<ref name = ELKA >{{Verkkoviite | Osoite = www.elma.elka.fi/ArkHistory/M110.DOC | Nimeke =Matkahuolto 1933– | Tekijä = | Tiedostomuoto = doc | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto | Viitattu = 9.9.2012 | Kieli = }}</ref>▼
Oy Matkahuolto Ab:n perustivat 1933 LAL:n ohella öljy-yhtiöt [[Shell]] ja [[Nobel-Standard]] sekä Suomen Autoilijaliitto ry ja Vakuutusosakeyhtiö Liikenne, kukin niistä 20 prosentin osuudella. Kaksi viimemainittua myivät 1930-luvun loppuun mennessä osuutensa LAL:lle. Yhtiöjärjestyksen mukaan Matkahuolto pyrki "toimimaan ammattiautoilijoiden huoltokonttorina, perustamaan linja-autojen pysähdyspaikoille odotus- ja matkailutoimistoja sekä tavaran säilytys- ja kuljetustoimistoja, omistamaan tai vuokraamaan kiinteistöjä, toimimaan vakuutusyhtiöiden asiamiehinä, harjoittamaan ravintola- ja kahvilaliikettä ynnä kauppaa kaikilla autoalaan kuuluvilla artikkeleilla."<ref name = ELKA />▼
Matkahuollon tehtävistä tärkein oli linja-autoasemaverkon laajentaminen. Vuonna 1939 Matkahuollolla oli 56 toimipaikkaa ja 36 omaa asemaa. Helsingin linja-autoasema avattiin vuonna 1935. Sinne sijoittui Matkahuollon pääkonttorin lisäksi myös Linja-autoliikennöitsijäin Liitto.<ref name = ELKA />▼
Sotien aikana linja-autoliikenteen suosio kasvoi, mutta autokapasiteetti supistui. Matkaliput oli varattava ennakkoon, ja lipunmyynti Matkahuollon asemilla lisääntyi. Sotien jälkeen 1947 Matkahuollon omia linja-autoasemia oli 45, ja kolme vuosikymmentä myöhemmin 1977 jo 68. Asiamiestoimipaikkoja oli 225 vuonna 1947. Suurimmillaan asiamiesverkko oli vuonna 1967 (464 kpl), kunnes verkosto alkoi supistua maaseudulta pois muuton ja yksityisautoistumisen takia. Vuonna 1977 yrittäjävetoisia Matkahuollon toimipaikkoja oli vajaa 400.<ref name = ELKA /> ▼
Sotien jälkeen Matkahuolto tarjosi palvelujaan myös liikenteenharjoittajille myymällä matkalippuniteitä, [[rahastaja]]n [[pihdit|pihtejä]] ja [[Linja-autonkuljettaja|kuljettajan]] [[Päähine|lakkeja]]. Almex-rahastus[[kassakone]]ita meni kaupaksi 1960–1970-luvuilla vuosittain aluksi 300 ja lopulta noin tuhat kappaletta vuodessa.<ref name = ELKA /> ▼
Matkahuollon välittämän bussirahdin määrä kasvoi nopeasti sodan jälkeen. Kun vuonna 1947 tehtiin runsas miljoona rahtikirjaa, vuonna 1969 niitä kirjoitettiin jo yli viisi miljoonaa. ▼
Vuonna 1989 Matkahuolto keskitti tavarakuljetukset Sininen Kuljetus –nimiseen konseptiin. Seuraavana vuonna monet bussiyritykset liittyivät [[ExpressBus]] -palveluun.<ref name = ELKA />▼
== Matkapalvelut ==
Rivi 53 ⟶ 67:
Matkahuollon omistaa Linja-autoliitto, jonka tehtävänä on vaikuttaa muun muassa julkiseen valtaan niin, että liiton jäsenten toiminta olisi kannattavaa.<ref>[http://www.linja-autoliitto.fi/fi/index.html Toiminta-ajatus], Linja-autoliitto.fi, luettu 27.2.2013</ref>
▲Linja-autoliikenteen alkuaikoina yrittäjät ilmoittivat kukin erikseen [[Sanomalehti|sanomalehdissä]], mistä heidän bussinsa lähtevät ja mihin aikaan. Vuonna 1928 perustettiin Linja-autoliikennöitsijäin Liitto (LAL), ja LAL:n paikallisosastot ryhtyivät perustamaan keskitettyjä linja-autoasemia. Ensimmäinen linja-autoasema aloitti [[Tampere]]ella vuonna 1932. Asemat syntyivät usein [[Huoltamo|huoltoasemien]] yhteyteen, sillä [[öljy]]alan yritykset oivalsivat tässä tilaisuuden kasvattaa markkinoitaan.<ref name = ELKA >{{Verkkoviite | Osoite = www.elma.elka.fi/ArkHistory/M110.DOC | Nimeke =Matkahuolto 1933– | Tekijä = | Tiedostomuoto = doc | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto | Viitattu = 9.9.2012 | Kieli = }}</ref>
▲Oy Matkahuolto Ab:n perustivat 1933 LAL:n ohella öljy-yhtiöt [[Shell]] ja [[Nobel-Standard]] sekä Suomen Autoilijaliitto ry ja Vakuutusosakeyhtiö Liikenne, kukin niistä 20 prosentin osuudella. Kaksi viimemainittua myivät 1930-luvun loppuun mennessä osuutensa LAL:lle. Yhtiöjärjestyksen mukaan Matkahuolto pyrki "toimimaan ammattiautoilijoiden huoltokonttorina, perustamaan linja-autojen pysähdyspaikoille odotus- ja matkailutoimistoja sekä tavaran säilytys- ja kuljetustoimistoja, omistamaan tai vuokraamaan kiinteistöjä, toimimaan vakuutusyhtiöiden asiamiehinä, harjoittamaan ravintola- ja kahvilaliikettä ynnä kauppaa kaikilla autoalaan kuuluvilla artikkeleilla."<ref name = ELKA />
▲Matkahuollon tehtävistä tärkein oli linja-autoasemaverkon laajentaminen. Vuonna 1939 Matkahuollolla oli 56 toimipaikkaa ja 36 omaa asemaa. Helsingin linja-autoasema avattiin vuonna 1935. Sinne sijoittui Matkahuollon pääkonttorin lisäksi myös Linja-autoliikennöitsijäin Liitto.<ref name = ELKA />
▲Sotien aikana linja-autoliikenteen suosio kasvoi, mutta autokapasiteetti supistui. Matkaliput oli varattava ennakkoon, ja lipunmyynti Matkahuollon asemilla lisääntyi. Sotien jälkeen 1947 Matkahuollon omia linja-autoasemia oli 45, ja kolme vuosikymmentä myöhemmin 1977 jo 68. Asiamiestoimipaikkoja oli 225 vuonna 1947. Suurimmillaan asiamiesverkko oli vuonna 1967 (464 kpl), kunnes verkosto alkoi supistua maaseudulta pois muuton ja yksityisautoistumisen takia. Vuonna 1977 yrittäjävetoisia Matkahuollon toimipaikkoja oli vajaa 400.<ref name = ELKA />
▲Sotien jälkeen Matkahuolto tarjosi palvelujaan myös liikenteenharjoittajille myymällä matkalippuniteitä, [[rahastaja]]n [[pihdit|pihtejä]] ja [[Linja-autonkuljettaja|kuljettajan]] [[Päähine|lakkeja]]. Almex-rahastus[[kassakone]]ita meni kaupaksi 1960–1970-luvuilla vuosittain aluksi 300 ja lopulta noin tuhat kappaletta vuodessa.<ref name = ELKA />
▲Matkahuollon välittämän bussirahdin määrä kasvoi nopeasti sodan jälkeen. Kun vuonna 1947 tehtiin runsas miljoona rahtikirjaa, vuonna 1969 niitä kirjoitettiin jo yli viisi miljoonaa.
▲Vuonna 1989 Matkahuolto keskitti tavarakuljetukset Sininen Kuljetus –nimiseen konseptiin. Seuraavana vuonna monet bussiyritykset liittyivät [[ExpressBus]] -palveluun.<ref name = ELKA />
== Lähteet ==
| |||