Ero sivun ”Eric Laxman” versioiden välillä

97 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
 
==Tutkimusmatkat==
Laxmannin ensimmäinen tutkimusretki Siperiassa suuntautui kesällä [[1767]] etelään [[Öskemen]]iin ja seuraavana vuonna [[Irkutsk]]iin. Vaimo Kristina sairastui ja kuoli tällä matkalla [[Kjahta]]ssa [[Mongolia]]n lähellä. Käytyään talvella 1768 Moskovassa, Pietarissa ja Suomessakin Laxmann lähti 1772 [[Moldavia]]an, [[Bessarabia]]an ja [[Mustameri|Mustanmeren]] rannikolle. Myöhemmin hän tutustui myös [[Volga]]n alkulähteisiin, [[Ääninen|Äänisjärveen]], [[Aunukseen]], josta on myös suomennettu hänen kirjansa ''Aunuksen kuvaus'' ja [[Vienanmeri|Vienanmereen]].
 
Tultuaan nimitetyksi vuonna 1780 vuorineuvokseksi lähelle [[Kiina]]n rajaa Nertšinskiin hän pääsi palaamaan Siperian tutkimusten pariin. Virkarikossyytteiden takia tehtävästä erotettuna, mutta syytteistä vapautuneena hän toimi sittemmin keisarillisen kabinetin "minerologisena matkailijana" Irkutskista käsin, perehtyen muun muassa [[Baikal]]in alueeseen.<ref name=skh />
 
Laxmannin viimeinen tutkimusmatka alkoi yli 60 vuoden iässäikäisenä, heinäkuussa [[1795]]. Hän oli matkalla [[Japani]]in, päätyen [[Tobolsk]]ista noin sata [[virsta]]a etelään, kun sai halvauskohtauksen ja kuoli pienellä postiasemalla Dresvjanskassa Siperiassa.
 
==Tutkimustyön ja muun toiminnan tuloksia==
Rekisteröitymätön käyttäjä