Ero sivun ”Suomen valtiontalous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 81:
Velkarahan avulla tapahtuva [[Talouselvytys|elvytys]] on usein tietoinen valinta, jonka tavoitteena on piristää [[kansantalous|kansantaloutta]] laskusuhdanteen aikana. Suomi otti paljon lainaa toisen maailmansodan aikana sekä 1990-luvun laman aikana. Molempina ajanjaksoina valtionvelka ylsi jopa 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta<ref name=arola>Mika Arola: Valtion lainanotto ja kansainvälinen rahoitusjärjestelmä. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 107. vsk. – 4/2011 421. Taulukko 1 sivulla 422. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42011/kak42011arola.pdf</ref>. Valtion velkaantumisaste pieneni 1990- ja 2010-luvuilla tasaisen jyrkästi aina 30 prosenttiin asti, minkä jälkeen se alkoi jälleen kasvaa vuonna 2008<ref name=arola/><ref>Tilastojulkaisu 21.12.2016. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 0,9 miljardia euroa vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Tilastokeskus. 21.12.2016. http://www.stat.fi/til/jyev/2016/03/jyev_2016_03_2016-12-21_tie_001_fi.html</ref>. [[Euroopan unioni]]n jäsenyys asettaa nykyisin rajoja valtioiden velanottoon, sillä vuonna 1997 solmitun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltion julkinen velkaantuminen ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta<ref>{{cite web|url=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-velkasaantoihin-jarkea-ja-herkkyytta/b07612e7-12bf-3d74-9e56-1257ac5978a9|title=EU:n velkasääntöihin järkeä ja herkkyyttä|first=Jarno|last=Hartikainen|website=Tärkeimmät talousuutiset - Kauppalehti}}</ref> eikä alijäämä saa ylittää kolmen prosentin viitearvoa<ref>{{cite web|url=http://europa.eu/rapid/press-release_IP-10-563_fi.htm|title=European Commission - PRESS RELEASES - Press release - Komissio antaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaiset kertomukset Bulgariasta, Kyproksesta, Tanskasta, Suomesta ja Luxemburgista|website=europa.eu}}</ref>.
Suomen valtionvelka oli noin 105 miljardia euroa joulukuussa 2017.<ref>{{cite web|url=http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160905|title=Katsaus valtion taloudellisiin vastuihin ja riskeihin, kevät 2018|first1=Mika|last1=Arola|first2=Jukka|last2=Railavo|first3=Sami|last3=Napari|first4=Sakari|last4=Lehtiö|first5=Vesa|last5=Lappalainen|first6=Juho|last6=Kostiainen|first7=Pauli|last7=Kariniemi|first8=Jukka|last8=Hytönen|first9=Juha|last9=Halonen|date=4 June 2018|publisher=Valtiovarainministeriö|via=julkaisut.valtioneuvosto.fi}}</ref> Suomen valtio kuitenkin omistaa merkittävästi omaisuutta, valtion metsät ja [[Solidium]]-yhtiön kautta yritysten osakkeita. Kun valtionvelasta vähennetään valtion omaisuuseriä, saadaan nettovelkaantuneisuus. Vuonna 2014 Helsingin Sanomat arvioi, että Suomen valtiolla oli noin 83 miljardia euroa omaisuutta.<ref>{{cite web|url=https://www.hs.fi/talous/art-2000002715309.html?share=4a871440483e5476d605a50e2ff4198a|title=HS selvitti: Näin Suomen valtion yli 80 miljardin varallisuus jakautuu|date=9 March 2014|website=Helsingin Sanomat}}</ref> Suomen valtio sai tammikuussa 2019 lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta negatiivisella korolla (miinuskorko) 6 vuoden juoksuajalla, puolen prosentin korolla 15 vuoden juoksuajalla ja aavistuksen alle prosentin korolla 30 vuoden juoksuajalla. Suomelle lainataan rahaa yhtä luottavaisesti kuin Saksalle. Negatiivinen korko tarkoittaa, että Suomelle lainataan rahaa siten, että lainanantaja tekee pienen tappion ja nollakorolla lainanantaja ei saa minkäänlaista korvausta.
Vuodesta 2015 alkaen tai sen jälkeen [[Suomen Pankki]] on hankkinut omistukseensa noin 28 miljardin euron arvosta Suomen velkaa.<ref>{{cite web|url=https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005978129.html|title=Kommentti: Turha säikkyä valtion velkataakkaa – se on kevyempi kuin näyttää|first=Jan|last=Hurri|date=26 January 2019|website=Ilta-Sanomat}}</ref> Taloustoimittaja [[Jan Hurri]]n mukaan Suomen valtio maksaa Suomen Pankille valtionvelan korkoja ja pääoman palautuksia, mutta Suomen Pankki maksaa saamansa korkotulot voitonjakona takaisin valtiolle. Suomen Pankki voi myös sijoittaa velkakirjojen erääntymisistä koituvat pääoman palautukset samanlaisiin Suomen valtion velkakirjoihin. Hurrin mukaan jos velkakirjat jäävät Suomen Pankin haltuun pysyvästi, muuttuu tämä epäsuora velkahuojennus myös pysyväksi.<ref>{{cite web|url=https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006010897.html|title=Jan Hurrin kommentti: Iso osa Suomen valtion velasta voi näin haihtua kuin itsestään|first=Jan|last=Hurri|date=24 February 2019|website=Ilta-Sanomat}}</ref> ==Julkisuudessa esitettyjä talouspoliittisia näkemyksiä==
| |||