Ero sivun ”Lääkäri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.20.204 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.23.185.121 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
p typos fixed: etukäteis → ennakko using AWB
Rivi 10:
| Lähinimikkeitä = [[kirurgi]]
}}
[[KuvaTiedosto:Medicine aryballos Louvre CA1989-2183.jpg|thumbpienoiskuva|Kreikkalainen ruukku (470–460 eaa.), jossa kuva lääkäristä, joka hoitaa potilasta.]]
'''Lääkäri''' (lyhenne lääk.<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 10.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 19.4.2013}}</ref>) on [[lääketiede]]ttä harjoittava terveydenhuollon ammattilainen. Lääkärin työn tarkoituksena on potilaiden terveyden palauttaminen tai ylläpitäminen ja sairauksien ehkäiseminen tutkimuksen, diagnosoinnin ja hoidon avulla. Teollisuusmaissa lääkärin tutkinto saavutetaan [[yliopisto]]tasoisella koulutuksella, joka kestää tyypillisesti 4–7 vuotta. Länsimaissa lääkärin ammattia saavat yleensä harjoittaa vain lisensoidut, määritetyn koulutuksen suorittaneet ammattihenkilöt.
 
Rivi 22:
 
==Hyvä lääkäri==
[[KuvaTiedosto:Heinrich Adolf Rinne.jpg|thumbpienoiskuva|[[Rinnen testi]]n kehittäjän [[Heinrich Adolf Rinne|H. A. Rinnen]] kuva.]]
<ref>Hyvä vuorovaikutus tehostaa ajankäyttöä: Katariina Korkeila Suomen Lääkärilehti Vsk. 63 • Nr: 38 / 2008 • s. 3079</ref> Yhdysvaltalaistutkijat tarjoavat lääkärin aikapulan avuksi vuorovaikutustaitojen parantamista. Systemoidussa katsauksessa tutkijat löysivät aiheesta 9 alkuperäistutkimusta. Vaikka tutkimukset olivat heterogeenisia ja pääosin havainnoivia, niiden avulla voitiin luoda malli ajankäytön tehokkuuden parantamiseen. Viisi tässä esiteltyä ratkaisua rakennettiin vastaanoton peruselementtien ympärille.
 
Rivi 29:
2. Tietoinen havainnointi ja informaation vastaanottaminen. Epäonnistuminen voi johtaa siihen, ettei lääkäri huomaa keskittyneensä potilaalle vähemmän oleellisiin asioihin (esim. jakamaan tietoa jota potilas ei pysty vastaanottamaan). Ratkaisuna on potilaan ajatusten selvittäminen ja niihin keskittyminen lääkärin omien kiinnostuksen kohteiden sijaan.
 
3. Tärkeiden aiheiden jäljittäminen ja yhteinen etukäteisagendaennakkoagenda. Ilman tätä vaarana on jumiutua vähemmän tärkeisiin, mutta ensimmäisenä esiin putkahtaneisiin asioihin, jolloin potilaalle tärkeisiin asioihin asti ei ehditä. Ratkaisuna on noudattaa selvää agendaa: avauksen jälkeen yhteenveto potilaan esittämistä asioista sekä yhdessä sopiminen siitä mitkä aiheet nyt käsitellään ja miksi.
 
4. Potilaan antamien emotionaalisten tai sosiaalisten vihjeiden huomioiminen. Potilaan perimmäinen huoli ei välttämättä selviä lääkärille, jos tämä jättää vihjeet huomiotta. Empatian osoittaminen vie lääkäriltä aikaa vain sekunteja, mutta voi lyhentää vastaanoton kokonaiskestoa, kun potilaan ei tarvitse palata huolenaiheeseensa enää uudelleen.
 
5. Potilaan näkökulmaan perehtyminen ja jatkosuunnitelman tekeminen yhdessä. Jos lääkäri ei huomaa potilaan erilaista ajattelutapaa, lääkäri saattaa tuhlata aikaansa jatkosuunnitelmaan, jolla ei ole edellytyksiä toimia. Ratkaisuna on käyttää hieman aikaa &ndash; yleensä korkeintaan jokunen minuutti &ndash; siihen että asettuu potilaan nahkoihin ja tekee jatkosuunnitelman yhdessä. Tällöin voidaan kuitenkin vähentää turhaa ajankäyttöä, jota tapahtuu väistämättä, elleivät lääkäri ja potilas puhu samaa kieltä ja pyri samaan lopputulokseen.
 
Mallin toimivuudesta terveyden lisääntymisen tai muiden lopputulosten näkökulmasta kaivataan tutkimuksia. Kliinikon näkökulmasta keinot kuulostavat eittämättä varsin toimivilta.<ref>Mauksch LB, Dugdale DC, Dodson S ym. Relationship, communication, and efficiency in the medical encounter. Arch Intern Med 2008;168:1387-95.</ref>