Ero sivun ”Korkeakoulu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitetty linkki ja aikamuoto
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 24:
 
===Hakijamäärät===
Yliopistoihin haki keväällä 2015 noin 74&nbsp;000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 66&nbsp;000. Opintoihin valittiin noin 18&nbsp;700 henkilö, joista 15&nbsp;562 aloitti opiskelut. Eniten hakijoita keräsivät [[Helsingin yliopisto]] (24&nbsp;283), [[Turun yliopisto]] (16&nbsp;348) ja [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]] (14&nbsp;654). Syksyn 2015 haussa 1&nbsp;695 hakijasta valittiin opiskelut aloitti 211. Eniten syksyn haussa valittiin opiskelijoita [[Jyväskylän yliopisto]]on (139).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Hakeneet-ja-hyv%C3%A4ksytyt.aspx|nimeke=Yliopistokoulutus: haku ja valinta|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=26.4.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
 
Vastaavasti ammattikorkeakouluihin haki keväällä 2015 noin 107&nbsp;000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 89&nbsp;300. Opintoihin valittiin 32&nbsp;147, joista opinnot aloitti 27&nbsp;472. Eniten hakijoita oli Metropolia-ammattikorkeakouluun (26&nbsp;724), Tampereen ammattikorkeakouluun (20&nbsp;873) ja Laurea-ammattikorkeakouluun (16&nbsp;209). Syksyllä 2015 ammattikorkeakouluihin haki kaikkiaan noin 27&nbsp;300 hakijaa, joista opinnot aloitti 5&nbsp;920. Syksyn haku oli siis ammattikorkeakouluissa selvästä laajempi kuin yliopistoissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Hakeneet-ja-hyv%C3%A4ksytyt.aspx|nimeke=Ammattikorkeakoulutus: haku ja valinta|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=26.4.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
Rivi 51:
Korkeakoulujen rakenteen kehittäminen oli yksi [[Sipilän hallitus|Sipilän hallituksen]] vuoden 2015 [[hallitusohjelma]]n kärkihankkeista. Tavoitteena oli muun muassa päällekkäisyyksien purkaminen, profiloituminen, keskittyminen valittuihin tavoitteisiin sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien kehittäminen. Korkeakoulurakenteen pohjana on jatkossakin duaalimalli, mutta rajat ylittävät uudet yhteenliittymät ovat mahdollisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/rakenteellinen_kehittaminen/|nimeke=Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen|julkaisu=|julkaisija=Opetus- ja kulttuuriministeriö|viitattu=21.4.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
 
[[Lappeenrannan teknillinen yliopisto]] on hankkinut omistukseensa Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut. Kolme korkeakoulua muodostavat nykyisin LUT-konsernin. [[Lapin yliopisto]] on puolestaan ostanut [[Lapin ammattikorkeakoulu]]n osake-enemmistön ja korkeakoulut muodostavat korkeakoulukonsernin. Vuodesta 2016 Tampereella oli ollut valmisteilla fuusio, jossa [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]] ja [[Tampereen teknillinen yliopisto]] yhdistyivät vuoden 2019 alussa uudeksi [[Tampereen yliopisto (uusi)|Tampereen yliopistoksi]]. Uudesta yliopistosta tuli myös [[Tampereen ammattikorkeakoulu]]n pääomistaja. Uusissa konserniratkaisuissa yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön erillisen ohjauksen alla. Yliopistot toimivat yliopistolain ja ammattikorkeakoulut oman lainsäädäntönsä puitteissa. Myös rahoitus- ja tutkintojärjestelmät ovat yhä erilliset.
 
==Lähteet==
{{viitteetViitteet}}