Ero sivun ”Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Korjattu kirjoitusvirhe sanassa "infrastruktuurin"
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 4:
 
== Laitosmalli ==
[[Tiedosto:Hanhikivi 1 Power Plant Design 2013.jpg|thumbpienoiskuva|Havainnekuva Fennovoiman Pyhäjoelle rakentamasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta.]]
Hanhikivi 1 on VVER-1200 -[[painevesireaktori]], joka kuuluu [[VVER]]-laitosperheeseen. Laitostyyppi noudattaa [[IAEA]]:n ja eurooppalaisia vaatimuksia, ja sen suunnitellaan vastaamaan suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Suomessa [[Loviisan ydinvoimalaitos|Loviisassa]] on käytössä kaksi VVER-440-laitosyksikköä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://web.archive.org/web/20150708213532/http://www.fennovoima.fi/hanke/laitostoimittaja/rosatomin-aes-2006 |nimeke= Venäläisen Rosatomin AES-2006 -ydinvoimalaitos |julkaisu= fennovoima.fi|viitattu=2016-04-27}} (Archive.org)</ref>
 
== Lupaprosessit ==
[[Tiedosto:Hanhikivi001.jpg|thumbpienoiskuva|Ydinvoimala-alueelle johtavan tien rakennustöitä.]]
Vuonna 2007 perustettu Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksen [[valtioneuvosto]]lle tammikuussa 2009 ja [[Suomen eduskunta|eduskunta]] myönsi luvan ydinvoimalan rakentamiselle heinäkuussa 2010.<ref name=talous040314>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/03/04/fennovoiman-ydinvoimalupa-takaisin-eduskunnan-kasittelyyn/20143148/12 | Nimeke = Fennovoiman ydinvoimalupa takaisin eduskunnan käsittelyyn | Ajankohta = 4.3.2014 | Julkaisija = Taloussanomat | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Tammikuussa 2012 yhtiö sai laitostoimituksesta tarjoukset ranskalaiselta [[Areva]]lta sekä japanilaisen [[Toshiba]]n omistamalta [[Westinghouse Electric Company]]lta.<ref name=rauma>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumanenergia.fi/yritys/ajankohtaista/arkisto2013/fi_FI/uutinen_250213/ | Nimeke = Fennovoima selvittää keskisuuria laitoksia | Ajankohta = 25.2.2013 | Julkaisija = Rauman Energia | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Lokakuussa 2012 saksalainen energiayhtiö [[E.ON]] ilmoitti kuitenkin myyvänsä 34&nbsp;% osuutensa Fennovoimasta,<ref name=talous040314/> jonka jälkeen omistajarakenteessa tapahtuneiden muutosten johdosta kolmanneksi laitostoimittajaehdokkaaksi tuli myös venäläinen Rosatom.<ref name=rauma/> Laitostoimituksesta käytiin aluksi neuvotteluja Toshiban ja Rosatomin kanssa, kunnes heinäkuussa 2013 Fennovoima ilmoitti jatkavansa niitä enää Rosatomin kesken. Samalla yhtiö ilmoitti myös neuvottelevansa Rosatomin tytäryhtiön Rosatom Overseasin tulosta Fennovoiman vähemmistöomistajaksi kolmanneksen osuudella.<ref name=yle030713>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6715987 | Nimeke = Fennovoima jatkaa laitosneuvotteluja vain Rosatomin kanssa | Ajankohta = 3.7.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref> Fennovoima ja Rosatom allekirjoittivat sopimuksen laitostoimituksesta saman vuoden joulukuussa.<ref name=yle211213>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6997356 | Nimeke = Fennovoima valitsi Rosatomin | Ajankohta = 21.12.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 2.7.2015}}</ref>
 
Rivi 75:
 
== Mielipiteitä ydinvoimalahankkeesta ==
[[Tiedosto:Hanhikivi002.jpg|thumbpienoiskuva|Ydinvoimala-aluetta hakkuiden jälkeen.]]
 
=== Mielipidekyselyt ===
Rivi 86:
Taloustutkimuksen [[Greenpeace]]lle maaliskuussa 2017 tekemässä kyselyssä samaten yli puolet vastaajista vastusti rakennusluvan myöntämistä (Ei 53% – Kyllä 26%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Kyselytutkimus--Fennovoiman-kannatus-pudonnut-entisestaan-Vain-26-myontaisi-rakentamisluvan/ | Nimeke = Kyselytutkimus – Fennovoiman kannatus pudonnut entisestään | Tekijä = | Selite = Lehdistötiedote | Julkaisu = | Ajankohta = 15.3.2017| Julkaisija = Greenpeace Finland| Viitattu = 29.5.2018 | Kieli = }}</ref>
 
[[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän]] ja [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]jen 2016–2017 vaihteessa teettämässä mielipidekyselyssä verrattiin asukkaiden mielipiteitä Pyhäjoella ja toisaalta [[Olkiluodon ydinvoimalaitos|Olkiluodon voimalaitoksen]] ja [[Posiva]]n [[Onkalo]]n kotipaikassa Eurajoella. Kysyttäessä Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijoittamisesta omaan kuntaan, Pyhäjoella asiaa kannatti vain 14 prosenttia vastaajista, Eurajoella 17 prosenttia. Samassa kyselyssä Posivaa pidettiin Fennovoimaa "moraalisesti luotettavampana" niin Pyhäjoella, kuin Eurajoellakin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/10/tiedote-2017-10-06-09-53-07-865684 | Nimeke = Fennovoiman loppusijoituslaitos torjutaan Pyhäjoella ja Eurajoella| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Tiedote| Julkaisu = | Ajankohta = 2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Viitattu = 29.5.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Kuitenkin [[IROResearch]]in [[Energiateollisuus (järjestö)|Energiateollisuudelle]] tekemässä kyselyssä vuodelta 2017 enemmistö suomalaisista kannatti ydinvoiman lisärakentamista yleensä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suomalaisten Energia‐asenteet 2017 | Vuosi = 2017| Luku = | Sivu = 23| Julkaisija =Energiateollisuus ry. | Tunniste = | Isbn = | www = https://energia.fi/files/2229/Energiateollisuus_-_Energia-asenteet_2017.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 29.5.2018 | Kieli = }}</ref>
Rivi 103:
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeetsarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==