Ero sivun ”Aimo Halila” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w fix
p w fix
Rivi 1:
'''Aimo Oskari Halila''' ([[9. marraskuuta]] [[1912]] [[Lahti]]<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 134| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> – [[15. tammikuuta]] [[1998]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] historioitsija ja professori, joka tunnetaan erityisesti [[sosiaalihistoria|sosiaali]]- ja [[kulttuurihistoria]]n tutkijana.
 
Aimo Halila kirjoitti ylioppilaaksi [[Lahden lyseo]]sta vuonna [[1931]] ja valmistui 1935 filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta. Historian tohtoriksi hän väitteli [[1942]] väitöskirjalla ''Suomen kaupunkien kunnallishallinto 1600-luvulla''. Halila työskenteli 1950–1954 [[YhteiskunnallisenYhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisen korkeakoulun]]n ensimmäisenä historian professorina, ja [[1954]]–[[1975]] Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina.<ref name=hss />
 
Halilan ensimmäinen julkaistu teos ''Iitin historia'' ([[1939]], toinen osa 1966) oli Suomen ensimmäisiä moderneja pitäjänhistorioita, joissa oli siirrytty tapahtumien kuvailusta syvempään sosiaali- ja yhteiskuntahistorialliseen analysointiin. Hänen pääteoksenaan pidetään neliosaista ''Suomen kansakoululaitoksen historiaa'' (1949–1950), ja huomattavia myöhempiä teoksia olivat muun muassa ''Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 1721–1775'' (1954) sekä ''Tanskan ja Norjan historia'' (1972). Halilan laajaan tuotantoon kuuluu myös lukuisia kaupunki- ja järjestöhistorioita sekä elämäkertoja. Suomalaisen historiankirjoituksen klassikoksi muodostuneeseen ''Suomen historian käsikirjaan'' ([[1948]]) hän kirjoitti 1600-luvun osuuden.<ref name=hss />