Ero sivun ”Nurmijärven rosvot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 94.22.122.150) ja palautettiin versio 16989964, jonka on tehnyt Kuohatti |
→Rosvoilun syyt ja sosiaalinen tausta: Lainausta Lepsämä-artikkelista. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 9:
==Rosvoilun syyt ja sosiaalinen tausta==
Rosvojen esiintymistä selittivät monet syyt. 1700-luvulta alkanut voimakas väestönkasvu aiheutti paineita silloisessa yhteiskunnassa, koska maaseudun liikaväestölle ei ollut juurikaan tarjolla työtä maatalouden ulkopuolella muissa elinkeinoissa eikä siirtolaisuus ollut vielä mahdollista. [[Helsinki|Helsingin]] voimakkaan rakentamisen synnyttämä puutavaran kysyntä oli myös vaurastuttanut Nurmijärven talollisia ja osaa torppareista, mutta muu väestö oli jäänyt näistä tuloista osattomaksi. Tämä oli lisännyt paikkakunnalla jännitteitä eri yhteiskuntaryhmien välillä.
Joukon johtajiin lukeutuneen Mikko Södergårdin siirtyminen lavealle polulle johtui käytännössä siitä, kun Södergårdin kartanon nuorimpana poikana Mikko jäi 1820-luvulla perinnönjaossa toiseksi veljelleen Johanille, mistä seurasi idea lähteä muutaman ystävänsä kanssa ryöstöretkille.
Suurin osa rosvoista oli entisiä sotilaita. Varsinaisia talollisia rosvojen ja heidän avustajiensa joukossa oli vain muutamia. Rosvojen toimintaa helpotti aikakauden [[Oikeudenkäynti rikosasiassa Suomessa|oikeusprosessikäytäntö]], jonka mukaan vain syytetyn [[tunnustus]] tai kahden jäävittömän todistajan yhtäpitävä todistus teki mahdolliseksi henkilön tuomitsemisen syylliseksi. Muu todistusaineisto ei tähän riittänyt. Myös vankikuljetusten aikana karkaaminen onnistui helposti, sillä vanginkuljettajina oli usein alaikäisiä tai muuten tehtävään sopimattomia henkilöitä, koska nämä kuljetukset oli yleensä annettu halvimman tarjouksen tehneiden hoidettavaksi.
| |||