Ero sivun ”Malminkartano” versioiden välillä

'''Malminkartano''' ({{k-sv|Malmgård}}) on [[Kaarela]]n kaupunginosan ja peruspiirin osa-alue [[Helsinki|Helsingissä]] <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/piirijakokartta.pdf |nimeke = Helsingin piirijako|julkaisu = |julkaisija = Helsingin kaupunki|viitattu = |tekijä = |ajankohta = |julkaisumuoto = pdf }}</ref>. Siellä asuu 8&nbsp;495 asukasta (2014), ja työpaikkoja sesiellä tarjoaaon 1&nbsp;489 henkilölle (2012).<ref name="helstat">{{kirjaviiteVerkkoviite |Tekijä = Helsingin kaupungin tilastokeskus|Nimeke = Helsinki alueittain 2014|Sivu = 74|Julkaisija = Helsingin kaupungin tietokeskus|Vuosi = 2015|Tunniste = ISSN 2323-4547 (Verkkojulkaisu)|www Osoite = http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf |julkaisumuoto = pdf }}</ref>

Malminkartanon lähiö alkoi syntyä suunnitelmissa 1969. Nykyisen kaupunginosan läpi linjattiin kulkemaan [[Vantaankosken rata|Vantaankosken kaupunkirata]] (Martinlaakson rata), joka määritti Malminkartanon keskustan paikan. Rataa lukuun ottamatta alueen suunnitelmat olivat vielä avoinna. Malminkartanon asemakaavan pääsuunnittelija oli Heikki Kaitera. Hänen ajatuksenaan oli toimintojen sekoittaminen suunnittelemalla työpaikkoja ja asumista samoihin kortteleihin. Vanhoja peltoteitä käytettiin osittain hyödyksi katuverkon pohjana. Heikki Kaitera halusi Malminkartanosta erilaisen kuin muista vanhemmista lähiöistä. Kaavan tavoitteena oli luoda vaihtelevaa kaupunkitilaa eurooppalaistyylisesti inhimillisellä mittakaavalla, sen vuoksi kaavaan sisältyivät useat torit, kujat sekä viheralueet. Rautatieasemalta on koko alueelta kävelyetäisyys ja autoliikennettä on rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://kaupunginosat.net/malminkartano/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde1 |nimeke = Tietolaatikko: Malminkartanon rakentaminen|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = Helka ry |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 5.5.2014 }}</ref> Alueen keskusta-alueen omaleimaisen Erskinen korttelin suunnitteli arkkitehti [[Ralph Erskine]] vuosina 1978–1981. Erskine kutsuttiin mukaan suunnitteluun vuonna 1978, sillä keskustaan haluttiin omaleimainen ilme. Talojen julkisivujen elävöittämiseen osallistui myös alueen asukkaita.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://kaupunginosat.net/malminkartano/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde3 |nimeke = Erskinen kortteli|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = Helka ry |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 5.5.2014 }}</ref>

Malminkartanossa toimii useita päiväkoteja ympäri kaupunginosaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://kaupunginosat.net/malminkartano/mk/2262-koulut-ja-paivakodit |nimeke = Malminkartanon koulut ja päiväkodit|julkaisu = |julkaisija == Helka ry |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 13.12.2012 }}</ref>

Malminkartanon kuntoutussäätiö toimii osoitteessa Pakarituvantie 4 ja tuottaa kuntoutuspalveluita työikäisille sekä vajaakuntoisille. Se harjoittaa myös tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://kaupunginosat.net/malminkartano/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde12kohde11 |nimeke = Kuntoutussäätiö|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija == Helka ry |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 5.5.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuspalvelut|nimeke = Kuntoutussäätiö|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>

Kartanonhaka sijaitsee Mätäjoen molemmin puolin. 1980-luvulla rakennettu puisto suosittu ulkoilualue. Alue on suureksi osaksi tasaista nurmialuetta, mutta länsireunassa on maanpintaa nostettu ja puustoa istutettu näkösuojaksi Konalan teollisuusaluetta vasten. Kartanonhaan alueella on Kartanonhaan palstaviljelyalue, nurmikenttä sekä koirapuisto. Mätäjoen lähistöllä aivan [[Konala]]n rajalla on skeittipuisto. Kannelmäen Voimistelijat ry järjestää toukokuussa Mätäjoki-juoksun ja Kaarela-seura järjestää vuosittain kesäkuussa Mätäjoki-festivaalin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://kaupunginosat.net/malminkartano/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde40 |nimeke = Kartanonhaka|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija =Helka ry |viitattu = |tekijä = |ajankohta =5.5.2014 }}</ref>

Kaarelanpuisto sijaitsee alueen itäosissa. Kaarelanpuistossa sijaitsee historiallisen Malminkartanon tupa ja sen pihapiiriä. Pihapiirin alueella sijaitsevassa Fruticetumissa eli Yliopiston koetilan hedelmäpuutarhassa oli alun perin yli 2 500 hedelmäpuuta. Nykyisin omenatarhasta on enää jäljellä sen itäosa, sillä sen länsiosaan rakennettiin vuonna 1998 kerrostalon ja viiden rivitalon muodostama taloyhtiö. Nykyisin jäljellä on noin 350 puuta enimmäkseen omenapuista, mutta myös päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita. Hedelmätarhan omistaa nykyisin Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja siellä järjestetään vuosittain avoimen ovien päiviä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://kaupunginosat.net/malminkartano/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde23 |nimeke = Fruticetum|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = Helka ry |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 5.5.2014 }}</ref>

Piianpuisto sijaisee alueen eteläosissa. Puisto keskellä ovat ennen lähiön syntyä rakennetut vanhat rakennukset Renki ja Piika. Rengin tiloissa toimii Malminkartanon asukasyhdistys ja Piiassa leikkipuisto Piika. Asukasyhdistys järjestää leikkipuistossa vuosittain loppukesästä perinteiset Malminkartanon Elojuhlat.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://kaupunginosat.net/malminkartano/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde7|nimeke = Renki ja Piika|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = Helka ry |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 5.5.2014 }}</ref> Piianpuisto länsiosan suunnitteli vuonna 1982 arkkitehtiopiskelija Alf Lindström. Puiston kohdalla olleen suuren valtaojan kohdalle kaivettiin lampi ja ylijäämämaa kasattiin sen ympärille kumpareiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://kaupunginosat.net/malminkartano/malminkartano/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde11|nimeke = Lampi|julkaisu = Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014|julkaisija = Helka ry |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 5.5.2014 }}</ref> Vuonna 2014 Piianpuisto remontoitiin, lampi kunnostettiin sekä leikkikenttää ja oleskelualueita parannettiin.