Ero sivun ”Antti Isotalo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nimen tunnetuin esiintymismuoto kansanperinteessä.
Rivi 12:
}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee Isontalon puukkojunkkari Anttia. Hänen pojanpojastaan on artikkeli [[Antti Isotalo (jääkäri)]] ja toisesta samannimisestä puukkojunkkarista artikkeli [[Antti Isotalo (saarnaaja)]]. Lounaissuomalaisesta konepajayrityksestä katso [[Antti-Teollisuus]].}}
'''Antti Heikinpoika Isotalo''' eli '''Isoo-Antti''' eli '''Isoontaloon Antti''' ([[30. elokuuta]] [[1831]] [[Alahärmä]]<ref>https://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8773</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://hiski.genealogia.fi/hiski/8ampjw?fi+0004+kastetut+7604|nimeke=Historiakirjat - Hakulomake|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7038097|nimeke=Digitaaliarkisto|julkaisu=digi.narc.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7038980|nimeke=Digitaaliarkisto|julkaisu=digi.narc.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref> – [[8. elokuuta]] [[1911]] Alahärmä) oli härmäläinen maanviljelijä ja [[puukkojunkkarit|puukkojunkkari]], joka syntyi Alahärmässä, [[Hanhimäki|Hanhimäen]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016225620/https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/11/hajyt-pohjanmaan-sitkein-myytti|nimeke=Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti {{!}} Elävä arkisto {{!}} yle.fi|ajankohta=2018-10-16|viitattu=2018-10-16}}</ref> kylässä. Yhdessä [[Antti Rannanjärvi|Antti Rannanjärven]] kanssa hän johti Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856–1867.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 176| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> Häntä on usein pidetty koko Härmän seudun puukkojunkkareiden kiistattomana johtajana, joka oli todennäköisesti aikansa tunnetuin eteläpohjalainen.
 
[[Tiedosto:Antti Rannanjarvi ja Antti Isotalo.jpg|thumb|250px|Kuvassa oikealla Antti Isotalo, vasemmalla Antti Rannanjärvi. Kuva: [[Julia Widgrén]]. Kuva on vuodelta 1869.<ref>http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/isotalo_ja_rannanjarvi_janosivat_julkisuutta</ref>]]
Rivi 19:
 
== Elämä ==
Antti Isotalon syntymänimi oli ''Antti Heikinpoika Hanhimäki''. Alkuperäinen sukunimi tulisyntyi Alahärmän Hanhimäen kylästä, jossa hän syntyi ja varttuikylässä. Hänen isänsä oli Hanhimäen Heikki Erkinpoikaja Hanhimäkiisoisänsä Jungarin Erkki. Asuinpaikkaan viittaavan Isotalo-nimenlisänimen Antti sai ostettuaan eräältä sukulaiseltaan 1850-luvun alussa ostettuaan eräältä sukulaiseltaan osan Isotalon maakirjatalosta. Silloisen länsisuomalaisen nimikäytännön mukaisesti Antilla ei ollut muita omia syntymänimiä kuin etunimensä. Myöskään suomenkielisiä patronyymejä, eli isännimeen perustuvia lisänimiä, ei käytetty.<ref>Niinistö, Jussi. ''Isontalon Antti'', s. 10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-951-746-979-1.</ref>
 
Antti oli luonteeltaan levoton, ja hänen harrastuksiinsa kuului muun muassa hevosurheilu. Hän oli etevä kauppamies, ja oli markkinoilla kuin kotonaan. Hänen ei tarvinnut kerätä joukkoa ympärilleen, vaan ihmisten kerrotaan kokoontuneen hänen ympärilleen omasta tahdostaan. Hän oli myös peloton ja hurja tappelija. Suuren kokonsa vuoksi häntä pyydettiin usein valvomaan järjestystä erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Kokonsa ja voimiensa vuoksi hän pärjäsi tappeluissa ilman puukkoakin. ”Isoon-Antin” sanotaan olleen voimakas mies vielä lähes 80-vuotiaana vanhuksenakin.