Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) p Kumottu muokkaus 17961347, jonka teki Htm (keskustelu)takas Merkkaus: Kumoaminen |
Htm (keskustelu | muokkaukset) tallennus välillä |
||
Rivi 20:
2017 Final Report|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2017|julkaisija=IHS, Institute for Advanced Studies |viitattu=24.2.2019}}</ref> EU:n sisäkauppapetoksista on laadittu vuonna 2018 selvitys, jossa yhteisöostajien aiheuttaman verovajeen arvioitiin olevan noin 12–15 miljoonaa euroa vuodessa. Kun arvioon lisättiin yhteisöostajiin kytkeytyvät muut vilpilliset toimijat, verovajeen arvioitiin voivan nousta jopa 35 miljoonaan euroon vuodessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/sis%C3%A4kauppapetokset.pdf|nimeke=Sisäkauppapetokset; Selvitys 1/2018|tekijä= Ristola, Kirsi & Mäki, Jarkko Mäki|ajankohta=16.1.2018|julkaisija=Verohallinto| Tiedostomuoto = PDF |viitattu=24.2.2019}}</ref>
Verohallinnon toimeksiannosta tehtiin vuonna 2017 suomalaisille yrityksille ja yhteisöille kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä ja asenteita verojen maksuista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/harmaan-talouden-mittaaminen/|nimeke=Harmaan talouden mittaaminen|ajankohta=22.2.2019|julkaisija=Verohallinto|viitattu=24.2.2019}}</ref>. Osittain vastaavanlaiset tutkimukset on tehty myös vuosina 2015 ja 2013. Verrattuna aiempina vuosina saatuihin vastauksiin yhä harvempi vastaaja on kertonut tietävänsä tai tuntevansa yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluja pimeästi ilman kuitteja. Rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta on laadittu selvitys, jonka mukaan rakennusalalla tehdyt lakimuutokset ovat lisänneet verotuottoja<ref name=tiedonantovelvollisuus>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamisen-tiedonantovelvollisuus.pdf|nimeke=Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista – lainsäädännön vaikuttavuus; Selvitus 7/2017 | ajankohta=14.3.2017 |julkaisija=Verohallinto |viitattu=24.2.2019 }}</ref>.
== Harmaan talouden vaikutukset ==
Rivi 63:
=== Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista ===
Vuonna 2014 rakennusalalla tuli voimaan tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista. Lainsäädäntömuutoksen tavoitteena oli harmaan talouden vähentäminen rakennusalalla. Yrityksille säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden on havaittu lisänneen erityisesti ulkomaalaisille työntekijöille ilmoitettuja palkkoja. Vuonna 2015 rakentamisen toimialan lainsäädäntömuutoksista johtuva palkkasumman kasvu on ollut arviolta 286–313 miljoonaa euroa. Palkanmaksuun liittyvien verotulojen arvioidaan kasvaneen noin 93–102 miljoonaa euroa. Rakentamisen laajennetun tiedonantovelvollisuuden osuus palkkaan kohdistuvien verotulojen kasvusta on ollut noin 14–15 miljoonaa euroa, lisäksi urakkatiedot ovat kasvattaneet arvonlisäveron tuottoa varovaisen arvion mukaan noin 20 miljoonaa euroa. Siten rakentamisen laajennettu tiedonantovelvollisuus on kasvattanut verotuottoa arviolta vähintään 34–35 miljoonaa euroa vuodessa.<ref name=tiedonantovelvollisuus>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamisen-tiedonantovelvollisuus.pdf|nimeke=Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista – lainsäädännön vaikuttavuus; Selvitus 7/2017 | ajankohta=14.3.2017 |julkaisija=Verohallinto |viitattu=24.2.2019 }}</ref>
=== Käännetty arvonlisäverovelvollisuus ===
| |||