Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) |
Htm (keskustelu | muokkaukset) tallennus välillä |
||
Rivi 20:
2017 Final Report|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2017|julkaisija=IHS, Institute for Advanced Studies |viitattu=24.2.2019}}</ref> EU:n sisäkauppapetoksista on laadittu vuonna 2018 selvitys, jossa yhteisöostajien aiheuttaman verovajeen arvioitiin olevan noin 12–15 miljoonaa euroa vuodessa. Kun arvioon lisättiin yhteisöostajiin kytkeytyvät muut vilpilliset toimijat, verovajeen arvioitiin voivan nousta jopa 35 miljoonaan euroon vuodessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/sis%C3%A4kauppapetokset.pdf|nimeke=Sisäkauppapetokset; Selvitys 1/2018|tekijä= Ristola, Kirsi & Mäki, Jarkko Mäki|ajankohta=16.1.2018|julkaisija=Verohallinto| Tiedostomuoto = PDF |viitattu=24.2.2019}}</ref>
Verohallinnon toimeksiannosta tehtiin vuonna 2017 suomalaisille yrityksille ja yhteisöille kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä ja asenteita verojen maksuista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/harmaan-talouden-mittaaminen/|nimeke=Harmaan talouden mittaaminen|ajankohta=22.2.2019|julkaisija=Verohallinto|viitattu=24.2.2019}}</ref>. Osittain vastaavanlaiset tutkimukset on tehty myös vuosina 2015 ja 2013. Verrattuna aiempina vuosina saatuihin vastauksiin yhä harvempi vastaaja on kertonut tietävänsä tai tuntevansa yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluja pimeästi ilman kuitteja. Rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta on laadittu selvitys, jonka mukaan rakennusalalla tehdyt lakimuutokset ovat lisänneet verotuottoja.<ref
== Harmaan talouden vaikutukset ==
| |||