Avaa päävalikko

Muutokset

786 merkkiä poistettu ,  7 kuukautta sitten
viitemallineiden fiksaus
 
== Harmaan talouden vaikutukset ==
Harmaaseen talouteen liittyvä rikollisuus aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle, kun veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Verotulojen menetysten lisäksi harmaa talous heikentää kilpailuneutraliteettia eli vaikeuttaa laillisesti toimivien yrittäjien toimimista kilpailun vääristyessä. Lisäksi harmaa talous tarjoaa suomalaiselle ja ulkomaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle väylän levittäytyä talouselämään ja yhteiskunnan muihin rakenteisiin.<ref name=talousrikollisuus>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/poliisiasiat/talousrikollisuus-ja-harmaa-talous|nimeke=Talousrikollisuus ja harmaa talous|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Sisäministeriö|viitattu=24.2.2019}}</ref> Myös työntekijöiden työolosuhteet, työn saanti ja palkkaus voivat kärsiä pimeää työtä tekevien työntekijöiden halvempien työnantajakustannusten vuoksi. Pimeää työtä tekevät työntekijät työskentelevät ilman työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kerry lakisääteistä eläkettä. Kuluttajalla ei ole pimeästi ostettuun palveluun tai tuotteeseen lakisäänteistä kuluttajansuojaa. Lisäksi harmaan talouden lisääntyessä veronmaksumoraali ja oikeusjärjestelmän uskottavuus voivat yleisesti heiketä.
 
Harmaata taloutta harjoitetaan taloudellisen hyödyn tavoittelun vuoksi. Myytäessä tuotetta tai palvelua siten, että veroja ja muita lakisääteisiä maksuja ei suoriteta, on mahdollista saada kilpailuetua halvemmalla myyntihinnalla, ja lisäksi myyjälle voi jäädä enemmän voittoa myynnistä. Pimeää työtä tehtäessä työntekijä voi saada työstä suuremman nettopalkan ja työnantaja säästää työnantajamaksuissa. Kuluttaja voi hyötyä saadessaan tuotteen tai palvelun halvemmalla.
 
=== Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ===
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on ennalta ehkäistä ja vähentää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Strategian avulla pyritään edistämään yritysten mahdollisuutta terveeseen kilpailuun ja helpottamaan julkisten velvoitteiden hoitoa. Strategiassa harmaan talouden torjunnan painopistettä on pyritty siirtämään jälkikäteisestä valvonnasta ennalta estämiseen. Vuosille 2016-2020 asetettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toimenpideohjelma on jatkoa edelliselle vuonna 2015 päättyneelle toimenpideohjelmalle.<ref name=torjuntaohjelma>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/Harmaan+talouden+torjuntaohjelma+vuosille+2016-2020/5babe37d-5044-4b8f-8f10-818640590d60|nimeke=Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma vuosille 2016–2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=7.6.2016|julkaisija=Sisäministeriö|viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
=== Harmaa talous & talousrikollisuus -tilannekuvasivusto ===
Sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöistä, niiden laajuudesta ja torjunnasta. Lisäksi sivusto antaa yrityksille ja kansalaisille tietoa siitä, miten toimia oikein ja suojautua harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttamilta haitoilta. Ajankohtaisia ilmiöitä kuvataan yhdistelemällä useamman eri viranomaisen havaintoja. Tarkoituksena on osoittaa, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta kuuluu kaikille: viranomaisille, yrityksille ja kansalaisille. Sivusto toimii myös viranomaisten ja poliittisten päättäjien päätöksenteon tukena. Tietoa löytyy uusista ilmiöistä, kuten alustataloudesta ja virtuaalivaluutoista, mutta myös perinteisimmistä harmaan talouden muodoista, kuten pimeästä työstä ja korruptiosta.
 
toimenpideohjelmaVerkkosivuston toteutushanke on osa vuosille 2016–2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Sisäministeriö|viitattu=}} vahvistettua kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toimenpideohjelmaa.</ref name=torjuntaohjelma/> Sisällöstä vastaa toimituskunta, joka koostuu keskeisistä harmaan talouden torjuntaan osallistuvista viranomaisista ja ministeriöistä. Sivuston ylläpitoon osallistuvat sisäministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Verohallinto, Poliisi, Tulli, Valtakunnanvoudinvirasto, Konkurssiasiamiehentoimisto, Aluehallintovirasto, Eläketurvakeskus, Työllisyysrahasto, Tapaturmavakuutuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Valvira, Ruokavirasto, ELY, Traficom, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Stea.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/media/lehdist%C3%B6tiedotteet/2018/kokonaiskuva-harmaasta-taloudesta-ja-talousrikollisuudesta-l%C3%B6ytyy-nyt-yhdelt%C3%A4-verkkosivulta/|nimeke=Kokonaiskuva harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta löytyy nyt yhdeltä verkkosivulta| Ajankohta= 22.5.2018 |julkaisija =Verohallinto |viitattu=11-.9-.2018}}</ref>
Verkkosivuston toteutushanke on osa vuosille 2016–2020 vahvistettua kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toimenpideohjelmaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/Harmaan+talouden+torjuntaohjelma+vuosille+2016-2020/5babe37d-5044-4b8f-8f10-818640590d60|nimeke=Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan
toimenpideohjelma vuosille 2016–2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Sisäministeriö|viitattu=}}</ref> Sisällöstä vastaa toimituskunta, joka koostuu keskeisistä harmaan talouden torjuntaan osallistuvista viranomaisista ja ministeriöistä. Sivuston ylläpitoon osallistuvat sisäministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Verohallinto, Poliisi, Tulli, Valtakunnanvoudinvirasto, Konkurssiasiamiehentoimisto, Aluehallintovirasto, Eläketurvakeskus, Työllisyysrahasto, Tapaturmavakuutuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Valvira, Ruokavirasto, ELY, Traficom, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Stea.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/media/lehdist%C3%B6tiedotteet/2018/kokonaiskuva-harmaasta-taloudesta-ja-talousrikollisuudesta-l%C3%B6ytyy-nyt-yhdelt%C3%A4-verkkosivulta/|nimeke=Kokonaiskuva harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta löytyy nyt yhdeltä verkkosivulta|julkaisija=Verohallinto|viitattu=11-9-2018}}</ref>
 
=== Harmaan talouden selvitysyksikkö ===
[[Verohallinto]]on perustettiin vuonna 2011 Harmaan talouden selvitysyksikkö (HTSY). Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain mukaan. Laissa yksikön tehtäväksi on määritelty 1) edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta, sekä 2) laatia viranomaiselle velvoitteidenhoitoselvityksiä organisaatioista ja organisaatiohenkilöistä 6 §:ssä säädettyihin käyttötarkoituksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101207 | Nimeke = Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä 21.12.2010/1207 | Ajankohta = 21.12.2010 | Julkaisu = Finlex | Julkaisija = Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy | Viitattu = 11.9.2018 }}</ref>
 
Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä takaa yksikölle laajat tiedonsaantioikeudet. Selvityksissä voidaan esimerkiksi kerätä ja yhdistellä salassa pidettäviä viranomaistietoja ja luokitella asiakkaita tai asiakasjoukkoja. Lisäksi selvitysyksikkö laatii julkisia ilmiöselvityksiä, joissa kuvataan harmaan talouden ilmiöitä ja harmaan talouden torjuntaa sekä näiden vaikutuksia yleisellä tasolla. Yksikkö on palveluorganisaatio, joka tiedonsaantioikeuksiensa puitteissa tuottaa palveluja muille viranomaisille toimenpiteiden tueksi. Näin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatoimenpiteet saadaan kohdennettua riskiperusteisesti tietyille kohdejoukoille, eikä oikein toimivia yrityksiä tai kansalaisia tarvitse häiritä turhaan. Vuonna 2018 Harmaan talouden selvitysyksikkö vastasi yli 320&nbsp;000 selvityspyyntöön<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/#VHS|nimeke=Velvoitteidenhoitoselvityspyynnöt vuosina 2016–2018|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Verohallinto|viitattuname=}}<vhpanostaa/ref>.
 
=== Verotarkastuksilla torjutaan harmaata taloutta ===
 
=== Tilaajavastuulaki ===
Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa tilaajaa hankkimaan ennen vuokratyö- tai alihankintasopimuksen solmimista selvitykset sopimuskumppanin lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta. Tilaajan tulee hankkia laissa luetellut selvitykset ja todistukset, tutustua niiden sisältöön ja säilyttää ne vähintään kaksi vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on päättynyt.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tyosuojelu.fi/harmaa-talous/tilaajavastuu|nimeke=Tilaajavastuu|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=4.7.2018 |julkaisija=Työsuojeluhallinto |viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
Tilaajavastuulain noudattamisen helpottamiseksi on kehitetty verkkopalvelu ”Tilaajavastuu.fi”. Suomen Tilaajavastuu Oy:n LK-palvelun kautta haettiin vuonna 2017 noin kahdeksan miljoonaa tilaajavastuuraporttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/torjuntaohjelma/s%C3%A4%C3%A4ntelytaakka/ |nimeke= Harmaan talouden torjunnasta aiheutuvassa sääntelytaakassa huomattavia eroja|tekijä=|julkaisu= |ajankohta=21.5.2018 |julkaisija=Verohallinto|viitattu=24.2.2018}}</ref>
 
=== Veronumero ===
 
=== Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista ===
Vuonna 2014 rakennusalalla tuli voimaan tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista. Lainsäädäntömuutoksen tavoitteena oli harmaan talouden vähentäminen rakennusalalla. Yrityksille säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden on havaittu lisänneen erityisesti ulkomaalaisille työntekijöille ilmoitettuja palkkoja. Vuonna 2015 rakentamisen toimialan lainsäädäntömuutoksista johtuva palkkasumman kasvu on ollut arviolta 286–313 miljoonaa euroa. Palkanmaksuun liittyvien verotulojen arvioidaan kasvaneen noin 93–102 miljoonaa euroa. Rakentamisen laajennetun tiedonantovelvollisuuden osuus palkkaan kohdistuvien verotulojen kasvusta on ollut noin 14–15 miljoonaa euroa, lisäksi urakkatiedot ovat kasvattaneet arvonlisäveron tuottoa varovaisen arvion mukaan noin 20 miljoonaa euroa. Siten rakentamisen laajennettu tiedonantovelvollisuus on kasvattanut verotuottoa arviolta vähintään 34–35 miljoonaa euroa vuodessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite name=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamisen-tiedonantovelvollisuus.pdf|nimeke=Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista – lainsäädännön vaikuttavuus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Verohallinto|viitattu=}}</ref>
 
=== Käännetty arvonlisäverovelvollisuus ===
Käännetyssä [[arvonlisävero]]järjestelmässä arvonlisäveron (alv) tilittää valtiolle myyjän sijaan ostaja. Pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksetaan vain kerran, ja sen maksaa ensimmäinen ostaja. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.<sup>[[Harmaa talous#cite%20note-28|[28]]]</sup> Suomessa järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2011 lähtien rakennusalalla ja vuodesta 2015 romualalla.
 
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan rakentamispalvelun käännetty arvonlisäverovelvollisuus lisäsi verotuottoa lakimuutoksen jälkeen vuoden aikajaksolla noin 75 miljoonaa euroa sellaisessa tilanteessa, jossa aliurakoitsija on aiemmin ilmoittanut, mutta ei ole maksanut arvonlisäveroa. Sen sijaan käännetty arvonlisäverovelvollisuus ei lisännyt verotuottoa sellaisissa tapauksissa, joissa aliurakoitsija ei ole aiemmin ilmoittanut eikä maksanut arvonlisäveroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamispalvelujen-k%C3%A4%C3%A4nnetty-arvonlis%C3%A4verovelvollisuus---lain-vaikuttavuus_loppuraportti.pdf|nimeke=Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus – lain vaikuttavuus – loppuraportti |tekijä=|julkaisu= Ristola, Kirsi & Tiira, Eeva |ajankohta=31.10.2012 |julkaisija=Verohallinto| viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
== Harmaa talous majoitus- ja ravintola-alalla ==
Majoitus- ja ravitsemisalalla harmaa talous ilmenee muun muassa myyntinä kirjanpidon ohi, kuittikaupan avulla maksettuina pimeinä palkkoina, pimeinä tuloina yrittäjälle sekä sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönteinä. Harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yrittäjien yritystoimintaa. Harmaata taloutta harjoittavat yritykset painavat palvelujen hintatasoa alas, mikä vääristää kilpailua ja pakottaa koko toimialan lähemmäksi epäterveitä toimintatapoja. Suomen harmaasta taloudesta vuodelta 2008 on majoitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden määrän arvioitu olevan noin 10 prosenttia eli noin 670 miljoonaa euroa, verovahingon noin 260 miljoonaa euroa ja lakisääteisten vakuutusmaksujen laiminlyöntien noin 60 miljoonaa euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf|nimeke=Suomen kansainvälistyvä harmaa talous|tekijä=|julkaisu= Hirvonen, Markku & Lith, Pekka & Walden, Risto |ajankohta=2010|julkaisija=Eduskunta|viitattu=24.2.2019 }}</ref>
 
Verohallinto tarkasti ravintola-alaa tehostetusti vuonna 2015 alkaneessa projektissa. Veron välttämistä tai puutteita kirjanpidossa havaittiin noin 66 prosentissa tarkastetuista yrityksistä. Näistä noin kolmasosaa epäiltiin törkeästä kirjanpitorikoksesta tai veropetoksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/media/lehdist%C3%B6tiedotteet/2016/ravintolaalan_tehovalvonta_tuloksekast/|nimeke=Ravintola-alan tehovalvonta tuloksekasta|tekijä=|julkaisu=|ajankohta= 29.3.2016 |julkaisija=Verohallinto|viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
Helsingin Sanomat testasi vuonna 2011 helsinkiläisten pitseriaravintoloiden asiakaspalvelua. Pienissä ruokaravintoloissa näkyi paljon viitteitä veronkierrosta. Noin joka kolmannessa testatuista viidestätoista ravintolasta kuittia pyydettäessä sen saamisessa tuli ongelmia: kassakoneen luukku saattoi olla ostotapahtuman ajan auki, kuitin saaminen vaati pitkää näppäilyä tai ostotapahtuman loppuunsaattaminen kuitin saamiseksi vaati kassakoneen virran katkaisemista. Kassakonetta oli voitu mahdollisesti jopa manipuloida, joten kuitin saaminen ei taannutkaan paikan nuhteettomuutta. Ruuan arvonlisävero on Suomessa 13 prosenttia, mutta ravintoloiden antamissa kuiteissa esiintyi jopa neljää eri arvonlisäverokantaa: 12, 13, 18 ja 22 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001718308.html | Nimeke = HS: Harmaan talouden huomaa kassalla | Ajankohta = 17.7.2011 | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 24.2.2019 }}</ref>
 
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan, jos asiakas ei saa kuittia, voi kyse olla harmaata taloutta harjoittavasta yrityksestä. Vaatimalla kuittia asiakas pystyy varmistamaan, että ostos menee yrityksen kassaan. Mikäli ravintola myy jatkuvasti tuotteitaan huomattavan edullisesti, on mahdollista, että se ei hoida kaikkia velvoitteitaan. Hinnasta ei jää riittävästi yritystoiminnasta aiheutuvien kulujen kuten verojen, lainakorkojen, lyhennysten, raaka-aineiden, palkkojen ja työnantajamaksujen maksamiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://mara.fi/toimialan-vastuullisuus/harmaa-talous-ravintola-alalla|nimeke=Harmaa talous ravintola-alalla|tekijä=|julkaisu=|ajankohta= 8.2.2017 |julkaisija=Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry|viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
=== Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta ===
Vuonna 2013 asetettiin laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa. Lain tavoitteena on torjua harmaata taloutta vähentämällä elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta jättää käteismaksuna saatuja tuloja merkitsemättä kirjanpitoon ja edistämällä ostajan mahdollisuutta havaita tällaista myyntiä. Elinkeinonharjoittajan on tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130658|nimeke=Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteikaupassa |julkaisu=Finlex|ajankohta=30.8.2013 |julkaisija=oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy |viitattu=24.2.2019 }}</ref>
 
=== Fiskaaliset kassajärjestelmät ===
Fiskaalisten on-line kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen valmistui selvitys vuonna 2018. Kassajärjestelmien käyttöönotto koskisi noin 170&nbsp;000 yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä. Vuotuiset verotuotot kasvaisivat fiskaalisten kassajärjestelmien myötä arviolta 120–140 miljoonaa euroa. Fiskaaliset kassajärjestelmät ovat jossain muodossa käytössä ainakin 22 eri [[Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö|OECD]]- ja IOTA-maassa, joista 15 on EU-maita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf|nimeke=Fiskaaliset kassajärjestelmät – osa V – yhteenveto; Selvitys 15/2018 |tekijä=Harmaan taloudenKärkkäinen, selvitysyksikkö|julkaisu=Olavi|ajankohta=12.6.2018 |julkaisija=Verohallinto|viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
== Harmaa talous muualla maailmassa ==
 
== Talousrikollisuus ==
Tyypillisiä harmaaseen talouteen liittyviä [[Talousrikollisuus|talousrikoksia]] ovat verorikokset, sosiaalivakuutusmaksupetokset sekä tulliselvitysrikokset. Usein harmaaseen talouteen yhdistyvät myös kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, rahanpesurikokset sekä rekisterimerkintärikokset. Suomessa talousrikosten esitutkintaa suorittavat poliisi ja tulli. Harmaan talouden torjuntatyötä tekevät myös useat muut viranomaiset. Poliisin tietoon tulleista rikoksista yleisimpiä ovat verorikokset, joiden osuus edellä mainituista talousrikoksista oli 48 prosenttia vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= https://intermin.fi/poliisiasiat/talousrikollisuus-ja-harmaa-talous | Nimeke = Talousrikollisuus ja harmaa talous | Ajankohta = | Julkaisija = Sisäministeriö| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref>
 
Poliisin tietoon tulleet talousrikosasiat ovat kasvaneet vuosien 2013 -2017 aikana. Suuri osa poliisin tietoon tulleista talousrikoksista on muiden valvontaviranomaisten, kuten Verohallinnon ilmoittamia. Siten muiden viranomaisten valvonnan tehostuminen vaikuttaa poliisille tulevien talousrikosasioiden määrään. Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt vuosina 2014-2017 samalla tasolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/rikostorjunta/ | Nimeke = Tiivis viranomaisyhteistyö ja yksittäiset laajat juttukokonaisuudet näkyvät poliisin talousrikostilastoissa | Ajankohta = 17.9.2018 | Julkaisija = verohallinto| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref> Viranomaisten tietoon tulevien talousrikosten määrä kertoo pitkälti viranomaistyön tehokkuudesta, mutta samalla se antaa jonkinlaisen viitteen harmaan talouden määrän kehityksestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta/4c2e9795-9d6f-4fe4-9be7-b96dedd48635/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta.pdf|nimeke=VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISEKSI HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIAKSI 2016‐2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Sisäministeriö |viitattu=}}</ref> Verohallinnon tekemistä rikosilmoitusta on tullut 251 tuomiota vuonna 2017 ja 184 tuomiota vuonna 2018.<ref name=vhpanostaa/>
44 622

muokkausta