Avaa päävalikko

Muutokset

194 merkkiä poistettu, 6 kuukautta sitten
viitteiden tietojen täydennystä; laitoin viittauspäiväksi tämän päivän
Ilmiön laajuutta on arvioitu esimerkiksi 16. kesäkuuta 2010 ilmestyneessä [[Tarkastusvaliokunta|eduskunnan tarkastusvaliokunnan]] tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi vuonna 2008 ollut verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä mitattuna 10–14 miljardia euroa, mikä vastasi 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4–6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.<ref name=hirvonen/>
 
Journal of Money Laundering Control julkaisi 2015 tutkimuksen, jossa harmaan talouden määrän Suomessa arvioitiin olevan 12,9 prosenttia [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] (BKT).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Schneider, Friedrich & Raczkowski, Konrad & Mróz, Bogdan|Otsikko=Shadow economy and tax evasion in the EU|Selite=|Julkaisu=Journal of Money Laundering Control|Ajankohta=Tammikuu 2015|Vuosi=2015|Julkaisija=Emerald Group Publishing Limited | Kieli = {{en}}}}</ref> Euroopan komission arvion mukaan harmaan talouden määrä Suomessa olisi vuonna 2011 ollut 13,7 prosenttia BKT:sta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.atkearney.com/documents/10192/1743816/The+Shadow+Economy+in+Europe+2013.pdf|nimeke=The Shadow Economy in Europe, 2013|tekijä=|julkaisu= Schneider, Friedrich |ajankohta=2013|julkaisija=AT Kearney |viitattu=24.2.2018| Kieli ={{en}}}}</ref> Komission julkaiseman raportin mukaan vuonna 2013 EU jäsenmaissa keskimäärin 11,6 prosenttia yksityisen sektorin työpanoksesta jäi ilmoittamatta, Suomessa 9,3 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/8c3086e9-04a7-11e8-b8f5-01aa75ed71a1/language-en|nimeke=An evaluation of the scale of undeclared work in the European Union and its structural determinants: estimates using the Labour Input Method|tekijä=Williams, Colin C. et al.|julkaisu=|ajankohta=26.1.2018 |julkaisija=EU|viitattu=20.2.2019}}</ref> Harmaan talouden selvitysyksikön analyytikot eivät ole kuitenkaan pitäneet Euroopan komission arviota Suomessa ilmoittamatta jääneestä työpanoksesta realistisena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/menetelm%C3%A4arvio/|nimeke=Menetelmäarvio|tekijä=|julkaisu=|ajankohta= 21.5.2018|julkaisija=Verohallinto, harmaan talouden selvitysyksikkö|viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Euroopan (EU-27, Norja, Sveitsi, Kroatia ja Turkki) alueella harmaan talouden suhteellinen osuus on laskenut vuosina 2003–2013 noin 22,4 prosentista 18,5 prosenttiin maiden BKT:sta ( vuonna 2013 yhteensä 2&nbsp;150 miljardia euroa). Keskiarvoa huomattavasti korkeammat arvot harmaan talouden BKT-osuudesta olivat [[Bulgaria]]ssa (31&nbsp;%), [[Romania]]ssa, [[Kroatia]]ssa, [[Liettua]]ssa ja [[Viro]]ssa (28&nbsp;%) sekä [[Turkki|Turkissa]] (27&nbsp;%) ja [[Latvia]]ssa (26&nbsp;%). Tämän tutkimuksen arvio harmaan talouden osuudeksi Suomessa oli yhteensä 13,0 prosenttia vuonna 2013 (25,8 miljardia euroa). [[Eurostat]]in mukaan vuonna 2013 toimialakohtaisesti korkea harmaan talouden osuus on EU-alueella rakennustoiminnassa (31 %), tukku- ja vähittäiskaupassa (20 %), hotelli- ja ravintolatoiminnassa (19 %), tuotannollisessa toiminnassa (15 %) ja maataloudessa (15 %).<ref name="Shadow2013">{{verkkoviite|osoite= https://www.atkearney.com/financial-institutions/featured-article/-/asset_publisher/j8IucAqMqEhB/content/the-shadow-economy-in-europe-2013/10192| nimike=The Shadow Economy in Europe, 2013| tekijä= Visa Europe ja Friedrich Schneider (Univ. of Linz, Austria) | ajankohta= 7/2013| julkaisija= AT Kearney, atkearney.com | viitattu = 15.11.2016| kieli= {{en}}}}</ref>
 
Harmaan talouden mittaaminen on vaikeaa, joten siitä ei ole tehty yhtä paljon tutkimuksia kuin [[verovaje]]esta. Verovaje muodostuu myös muusta kuin harmaan talouden aiheuttamista veromenetyksistä, mutta se voi jossain määrin korreloida harmaan talouden määrän kanssa. Verovaje on teoreettisen verosaatavan ja todellisten saatujen maksujen välinen erotus. Vuonna 2015 Varsovan yliopisto julkaisi artikkelin, jossa Suomen kokonaisverovajeen arvioitiin vuonna 2014 olleen 5,2 prosenttia BKT:sta. Euroopan maiden keskiarvon arvioitiin olleen 10,7 prosenttia BKT:sta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://cejsh.icm.edu.pl/cejsh/element/bwmeta1.element.desklight-108405b3-cdb6-41cb-953f-ceab29c9bb40|nimeke=Measuring the tax gap in the European economy|tekijä=Raczkowski, Konrad|julkaisu=Journal of Economics & Management|ajankohta=2015|julkaisija=The Central European Journal Of Social Sciences And Humanities (CEJSH)|viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
Yksittäisistä harmaan talouden ilmiöistä on tehty tutkimuksia, joissa on arvioitu verovajeen ja harmaan talouden kehitystä. Euroopan komission tutkimuksessa selvitettiin 28 EU-maan arvonlisäverovajeen kehitystä vuosina 2012–2016. Suomen arvonlisäverovaje on kasvusuunnassa. Vuonna 2012 arvonlisäverovaje on ollut 5 prosenttia, vuosina 2013 ja 2014 vaje oli 6 prosenttia, vuonna 2015 vaje nousi 7 prosenttiin ja vuonna 2016 jo 8 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/study_and_reports_on_the_vat_gap_2017.pdf|nimeke=Study and Reports on the VAT Gap in the EU-28 Member States:
2017 Final Report|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2017|julkaisija=IHS, Institute for Advanced Studies |viitattu=24.2.2019}}</ref> EU:n sisäkauppapetoksista on laadittu vuonna 2018 selvitys, jossa yhteisöostajien aiheuttaman verovajeen arvioitiin olevan noin 12–15 miljoonaa euroa vuodessa. Kun arvioon lisättiin yhteisöostajiin kytkeytyvät muut vilpilliset toimijat, verovajeen arvioitiin voivan nousta jopa 35 miljoonaan euroon vuodessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/sis%C3%A4kauppapetokset.pdf|nimeke=Sisäkauppapetokset; Selvitys 1/2018|tekijä=Harmaan taloudenRistola, selvitysyksikkö|julkaisu=Kirsi & Mäki, Jarkko Mäki|ajankohta=16.1.2018|julkaisija=Verohallinto| Tiedostomuoto = PDF |viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
Verohallinnon toimeksiannosta tehtiin vuonna 2017 suomalaisille yrityksille ja yhteisöille kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä ja asenteita verojen maksuista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/harmaan-talouden-mittaaminen/|nimeke=Harmaan talouden mittaaminen|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=22.2.2019|julkaisija=Verohallinto|viitattu=24.2.2019}}</ref>. Osittain vastaavanlaiset tutkimukset on tehty myös vuosina 2015 ja 2013. Verrattuna aiempina vuosina saatuihin vastauksiin yhä harvempi vastaaja on kertonut tietävänsä tai tuntevansa yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluja pimeästi ilman kuitteja. Rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta on laadittu selvitys, jonka mukaan rakennusalalla tehdyt lakimuutokset ovat lisänneet verotuottoja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamisen-tiedonantovelvollisuus.pdf|nimeke=Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista – lainsäädännön vaikuttavuus; Selvitus 7/2017 |tekijä=|julkaisu=| ajankohta=14.3.2017 |julkaisija=Verohallinto |viitattu=24.2.2019 }}</ref>.
 
== Harmaan talouden vaikutukset ==
Verohallinnolla on merkittävä osuus harmaan talouden torjunnassa. Yhteistyöllä eri viranomaisten kanssa harmaan talouden torjuntaa pyritään tekemään kokonaisvaltaisesti. Verotarkastus on verovalvonnan eniten resursseja vievä toimenpidemuoto. Harmaan talouden torjuntatyötä tehdään myös keveämmillä keinoilla, kuten rekistereistä poistoilla ja normaalin verovalvonnan keinoin. Suomessa liiketoiminta keskittyy eteläiseen osaan maata, ja siten myös veroriskit keskittyvät Etelä-Suomeen. Harmaata taloutta esiintyy kuitenkin koko maassa.
 
Vuonna 2017 noin 15 prosenttia kaikista suoritetuista verotarkastuksista kohdistettiin harmaan talouden toimijoihin. Kaikista suoritetuista verotarkastuksista meni vuonna 2017 noin 13 prosenttia rikosilmoitusharkintaan. Verohallinto on vuosina 2016 ja 2017 tehnyt keskimääräistä huomattavasti enemmän rikosilmoituksia. Rikosilmoitusten määrään vaikuttavat kuitenkin yksittäiset ilmiöt.<ref name=vhpanostaa>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/|nimeke=Verohallinto panostaa harmaan talouden torjuntaan|tekijä=|julkaisu=|ajankohta= 23.1.2019 |julkaisija=Verohallinto|viitattu= 24.2.2019}}</ref>
 
== Harmaa talous rakennusalalla ==
Rakennusalalla tyypillisiä harmaan talouden esiintymismuotoja ovat esimerkiksi kuittikauppa, arvonlisäveropetokset ja tilaajavastuulain laiminlyönti. Korkea aliurakointiaste lisää riskiä harmaan talouden harjoittamiseen. Harmaa talous on rakennusalalla viime vuosina kansainvälistynyt, ja sen vakavuusaste on kasvanut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/ | Nimeke = Verohallinto panostaa harmaan talouden torjuntaan | Ajankohta = 23.1.2019| Julkaisija = Verohallinto| Viitattu = 24.2.2019 }}<vhpanostaa/ref>
 
=== Tilaajavastuulaki ===
Tyypillisiä harmaaseen talouteen liittyviä [[Talousrikollisuus|talousrikoksia]] ovat verorikokset, sosiaalivakuutusmaksupetokset sekä tulliselvitysrikokset. Usein harmaaseen talouteen yhdistyvät myös kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, rahanpesurikokset sekä rekisterimerkintärikokset. Suomessa talousrikosten esitutkintaa suorittavat poliisi ja tulli. Harmaan talouden torjuntatyötä tekevät myös useat muut viranomaiset. Poliisin tietoon tulleista rikoksista yleisimpiä ovat verorikokset, joiden osuus edellä mainituista talousrikoksista oli 48 prosenttia vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://intermin.fi/poliisiasiat/talousrikollisuus-ja-harmaa-talous | Nimeke = Talousrikollisuus ja harmaa talous | Ajankohta = | Julkaisija = Sisäministeriö| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref>
 
Poliisin tietoon tulleet talousrikosasiat ovat kasvaneet vuosien 2013 -2017 aikana. Suuri osa poliisin tietoon tulleista talousrikoksista on muiden valvontaviranomaisten, kuten Verohallinnon ilmoittamia. Siten muiden viranomaisten valvonnan tehostuminen vaikuttaa poliisille tulevien talousrikosasioiden määrään. Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt vuosina 2014-2017 samalla tasolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/rikostorjunta/ | Nimeke = Tiivis viranomaisyhteistyö ja yksittäiset laajat juttukokonaisuudet näkyvät poliisin talousrikostilastoissa | Ajankohta = 17.9.2018 | Julkaisija = verohallinto| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref> Viranomaisten tietoon tulevien talousrikosten määrä kertoo pitkälti viranomaistyön tehokkuudesta, mutta samalla se antaa jonkinlaisen viitteen harmaan talouden määrän kehityksestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta/4c2e9795-9d6f-4fe4-9be7-b96dedd48635/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta.pdf|nimeke=VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISEKSI HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIAKSI 2016‐2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Sisäministeriö |viitattu=}}</ref> Verohallinnon tekemistä rikosilmoitusta on tullut 251 tuomiota vuonna 2017 ja 184 tuomiota vuonna 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/#VHS | Nimeke = Verohallinto panostaa harmaan talouden torjuntaan | Ajankohta = 23.1.2019 | Julkaisija = Verohallinto | Viitattu = 24.2.2019 }}<vhpanostaa/ref>
 
Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa Suomessa. Rikollisryhmien yritystoimintaan liittyy esimerkiksi tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.