Wikipedia

Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Muutettu kieliasua sujuvammaksi, poistettu kohdat jotka eivät koske harmaata taloutta, vaan talousrikollisuutta
Suora linkki AM-osioon; pystykuva upright; lyhenteitä ja yksiköitä auki kirjoitettu
Rivi 1:
{{työstetään}}
{{Talousjärjestelmät}}[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-2005-0821-504, Hamburg, beschlagnahmte Waren.jpg|thumb|250px|Poliisit tutkivat mustan pörssin kauppiaan varastoa Saksassa vuonna 1947.]]▼
{{Talousjärjestelmät}}
Harmaan talouden käsitteelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Fiskaalisessa merkityksessä '''harmaa talous''' tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai [[vero]]ja, esimerkiksi [[ennakonpidätys]]tä tai [[sosiaaliturva]]- ja [[eläke]]maksuja. Kansantaloudellisessa merkityksessä harmaa talous tarkoittaa taloudellisesti tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää pois bruttokansantuotelaskelmista. Fiktiivinen taloudellinen toiminta veroetujen saamiseksi, kuten esimerkiksi arvonlisäveron palautusten hakeminen tekaistujen laskujen perusteella ei sisälly periaatteessa harmaan talouden määritelmään. Kyseessä on kuitenkin verorikos.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Hirvonen, Markku; Lith, Pekka; Walden, Risto|Otsikko=Suomen kansainvälistyvä harmaa talous|Julkaisu=Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010|Ajankohta=Kesäkuu 2010|Vuosi=2010|Julkaisija=Eduskunta}}</ref> [[Euroopan unioni]] laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uudenmaan veroviraston projektiyksikkö | Nimeke = Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportti | Ajankohta = 30.6.1999 | Sivu = 3 | Selite = Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/99 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Isbn = 951-804-069-9 | www = https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/7971_fi.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 14.12.2014}}</ref>▼
▲{{Talousjärjestelmät}}[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-2005-0821-504, Hamburg, beschlagnahmte Waren.jpg|thumb|250pxupright|Poliisit tutkivat mustan pörssin kauppiaan varastoa Saksassa vuonna 1947.]]
▲HarmaanKäsitteelle talouden'''harmaa käsitteelle eitalous''' ole yksiselitteistä määritelmää. [[Fiscus|Fiskaalisessa]] merkityksessä '''harmaa talous''' tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai [[vero]]ja, esimerkiksi [[ennakonpidätys]]tä tai [[sosiaaliturva]]- ja [[eläke]]maksuja. [[Kansantalous|Kansantaloudellisessa]] merkityksessä harmaa talous tarkoittaa taloudellisesti tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää pois bruttokansantuotelaskelmista. Fiktiivinen taloudellinen toiminta veroetujen saamiseksi, kuten esimerkiksi arvonlisäveron palautusten hakeminen tekaistujen laskujen perusteella ei sisälly periaatteessa harmaan talouden määritelmään., Kyseessävaan onkyseessä kuitenkinon verorikos.<ref name=":0"hirvonen>{{Lehtiviite|Tekijä=Hirvonen, Markku; & Lith, Pekka; & Walden, Risto |Otsikko=Suomen kansainvälistyvä harmaa talous|Julkaisu=Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010|Ajankohta=Kesäkuu 2010|Vuosi=2010|Julkaisija=Suomen Eduskunta}}</ref> [[Euroopan unioni]] laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uudenmaan veroviraston projektiyksikkö | Nimeke = Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportti | Ajankohta = 30.6.1999 | Sivu = 3 | Selite = Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/99 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Isbn = 951-804-069-9 | www = https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/7971_fi.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 14.12.2014}}</ref>
 
Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Harmaan_talouden_torjunta/Harmaan_talouden_esiintyminen_ja_yleisyy%2814463%29 | Nimeke = Harmaan talouden esiintyminen ja yleisyys | Julkaisu = Vero.fi | Julkaisija = Verohallinto | Viitattu = 14.12.2014}}</ref> Sen tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat muun muassa pimeiden palkkojen maksaminen, [[kuittikauppa]], pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa. Harmaan talouden yleisyyden arviointia vaikeuttaa, että se on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.
 
Eri harmaan talouden torjuntatyötä tekevien viranomaisten toimittamalle yhteiselle [http://www.harmaa-talous-rikollisuus.fi Harmaa”Harmaa talous & talousrikollisuustalousrikollisuus” -sivustolle] on koottu tietoa eri ilmiöistä, jotka liittyvät harmaan talouden harjoittamiseen, kuten pimeän työvoiman käyttö, identiteettipetokset, korruptio ja ammattimainen yritysten hyväksikäyttö. Harmaan talouden muodot muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi kansainvälistyminen, virtuaalivaluutat, ulkomainen työvoima ja rahasiirrot ulkomaille ovat nähtävissä harmaan talouden harjoittamisessa.
 
== Harmaan talouden määrä ==
Ilmiön laajuutta on arvioitu esimerkiksi 16.6. kesäkuuta 2010 ilmestyneessä [[Tarkastusvaliokunta|eduskunnan tarkastusvaliokunnan]] tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi vuonna 2008 ollut verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä mitattuna 10–14 miljardia euroa, mikä vastasi 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4–6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.<ref name=":0" hirvonen/>
 
Journal of Money Laundering Control julkaisi 2015 tutkimuksen, jossa harmaan talouden määrän Suomessa arvioitiin olevan 12,9 %prosenttia [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] (BKT:sta). <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Schneider, Friedrich; & Raczkowski, Konrad; & Mróz, Bogdan|Otsikko=Shadow economy and tax evasion in the EU|Selite=|Julkaisu=Journal of Money Laundering Control|Ajankohta=JanuaryTammikuu 2015|Vuosi=2015|Julkaisija=Emerald Group Publishing Limited | Kieli = {{en}}}}</ref> Euroopan komission arvion mukaan harmaan talouden määrä Suomessa olisi vuonna 2011 ollut 13,7 %prosenttia BKT:sta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.atkearney.com/documents/10192/1743816/The+Shadow+Economy+in+Europe+2013.pdf|nimeke=The Shadow Economy in Europe, 2013|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=| Kieli ={{en}}}}</ref> Komission julkaiseman raportin mukaan vuonna 2013 EU jäsenmaissa keskimäärin 11,6 %prosenttia yksityisen sektorin työpanoksesta jäi ilmoittamatta ja, Suomessa 9,3 %prosenttia. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/8c3086e9-04a7-11e8-b8f5-01aa75ed71a1/language-en|nimeke=An evaluation of the scale of undeclared work in the European Union and its structural determinants: estimates using the Labour Input Method|tekijä=Williams, Colin C. Williams,et Predrag Bejakovic, Davor Mikulic, Josip Franic, Abbi Kedir and Ioana Aal. Horodnic|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=EU|viitattu=20.2.2019}}</ref> Harmaan talouden selvitysyksikön analyytikot eivät ole kuitenkaan pitäneet Euroopan komission arviota Suomessa ilmoittamatta jääneestä työpanoksesta realistisena. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/menetelm%C3%A4arvio/|nimeke=Menetelmäarvio|tekijä=Harmaan talouden selvitysyksikkö, Verohallinto|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Verohallinto, harmaan talouden selvitysyksikkö|viitattu=}}</ref>
 
Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Euroopan (EU-27, Norja, Sveitsi, Kroatia ja Turkki) alueella harmaan talouden suhteellinen osuus on laskenut vuosina 2003–2013 noin 22,4 prosentista 18,5 prosenttiin maiden [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]]BKT:sta ( vuonna 2013 yhteensä 2&nbsp;150 miljardia euroa). Keskiarvoa huomattavasti korkeammat arvot harmaan talouden BKT-osuudesta olivat [[Bulgaria]]ssa (31&nbsp;%), [[Romania]]ssa, [[Kroatia]]ssa, [[Liettua]]ssa ja [[Viro]]ssa (28&nbsp;%) sekä [[Turkki|Turkissa]] (27&nbsp;%) ja [[Latvia]]ssa (26&nbsp;%). Tämän tutkimuksen arvio harmaan talouden osuudeksi Suomessa oli yhteensä 13,0 %prosenttia vuonna 2013 (25,8 miljardia euroa). Eurostatin[[Eurostat]]in mukaan vuonna 2013 toimialakohtaisesti korkea harmaan talouden osuus on EU-alueella rakennustoiminnassa (31 %), tukku- ja vähittäiskaupassa (20 %), hotelli- ja ravintolatoiminnassa (19 %), tuotannollisessa toiminnassa (15 %) ja maataloudessa (15 %). <ref name="Shadow2013">{{verkkoviite|osoite= https://www.atkearney.com/financial-institutions/featured-article/-/asset_publisher/j8IucAqMqEhB/content/the-shadow-economy-in-europe-2013/10192| nimike=The Shadow Economy in Europe, 2013| tekijä= Visa Europe ja Friedrich Schneider (Univ. of Linz, Austria) | ajankohta= 7/2013| julkaisija= AT Kearney, atkearney.com | viitattu = 15.11.2016| kieli= {{en}}}}</ref>
 
Harmaan talouden mittaaminen on vaikeaa, joten siitä ei ole tehty yhtä paljon tutkimuksia kuin verovajeesta[[verovaje]]esta. Verovaje muodostuu myös muusta kuin harmaan talouden aiheuttamista veromenetyksistä, mutta se voi jossain määrin korreloida harmaan talouden määrän kanssa. Verovaje on teoreettisen verosaatavan ja todellisten saatujen maksujen välinen erotus. Vuonna 2015 Varsovan yliopisto julkaisi artikkelin, jossa Suomen kokonaisverovajeen arvioitiin vuonna 2014 olleen 5,2 %prosenttia BKT:sta. Euroopan maiden keskiarvon arvioitiin olleen 10,7 %prosenttia BKT:sta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://cejsh.icm.edu.pl/cejsh/element/bwmeta1.element.desklight-108405b3-cdb6-41cb-953f-ceab29c9bb40|nimeke=Measuring the tax gap in the European economy|tekijä=Raczkowski, Konrad|julkaisu=Journal of Economics & Management|ajankohta=2015|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
Yksittäisistä harmaan talouden ilmiöistä on tehty tutkimuksia, joissa on arvioitu verovajeen ja harmaan talouden kehitystä. Euroopan komission tutkimuksessa selvitettiin 28 EU-maan arvonlisäverovajeen kehitystä vuosina 2012–2016. Suomen arvonlisäverovaje on kasvusuunnassa. Vuonna 2012 arvonlisäverovaje on ollut 5 prosenttia, vuosina 2013 ja 2014 vaje oli 6 prosenttia, vuonna 2015 vaje nousi 7 prosenttiin ja vuonna 2016 jo 8 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/study_and_reports_on_the_vat_gap_2017.pdf|nimeke=Study and Reports on the VAT Gap in the EU-28 Member States:
2017 Final Report|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2017|julkaisija=|viitattu=}}</ref> EU:n sisäkauppapetoksista on laadittu vuonna 2018 selvitys, jossa yhteisöostajien aiheuttaman verovajeen arvioitiin olevan noin 12–15 miljoonaa euroa vuodessa. Kun arvioon lisättiin yhteisöostajiin kytkeytyvät muut vilpilliset toimijat, verovajeen arvioitiin voivan nousta jopa 35 miljoonaan euroon vuodessa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/sis%C3%A4kauppapetokset.pdf|nimeke=Sisäkauppapetokset|tekijä=Harmaan talouden selvitysyksikkö|julkaisu=|ajankohta=16.1.2018|julkaisija=Verohallinto|viitattu=}}</ref>
 
Verohallinnon toimeksiannosta tehtiin vuonna 2017 suomalaisille yrityksille ja yhteisöille kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä ja asenteita verojen maksuista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/harmaan-talouden-mittaaminen/|nimeke=Harmaan talouden mittaaminen|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>. Osittain vastaavanlaiset tutkimukset on tehty myös vuosina 2015 ja 2013. Verrattuna aiempina vuosina saatuihin vastauksiin yhä harvempi vastaaja on kertonut tietävänsä tai tuntevansa yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluja pimeästi ilman kuitteja. Rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta on laadittu selvitys, jonka mukaan rakennusalalla tehdyt lakimuutokset ovat lisänneet verotuottoja <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamisen-tiedonantovelvollisuus.pdf|nimeke=Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista – lainsäädännön vaikuttavuus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
 
== Harmaan talouden vaikutukset ==
Rivi 103 ⟶ 105:
</ref><ref>Seksialan Liitto Salli: [http://www.salli.org/kanta/2002/04.html Rikollista vai laillista toimintaa]</ref> Käytännössä suurin osa prostituutiosta kuuluukin harmaan talouden piiriin, sillä esimerkiksi [[kansanedustaja]] ja tutkija [[Anna Kontula]]n selvityksen mukaan vain osa ammattimaisimmista prostituoiduista ilmoittaa tulonsa veroviranomaisille<ref name="Kontula" />, ja suurin osa jättää sekä ansiotuloverot ja arvonlisäverot että lakisääteiset eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Myös [[Tilastokeskus]] on todennut seksipalvelujen kulutuksen kasvun olevan harmaan talouden piirissä, ja [[eduskunta|eduskunnassa]] asiasta on esitetty kirjallinen kysymys, johon vastatessaan hallitus myönsi ongelman laajuuden.<ref>[http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-09-10_004.html?s=6 Tilastokeskus: Seksuaalinen elämyskulutus on harmaan talouden peitossa]</ref><ref>Sulo Aittoniemi: [https://archive.is/20120526090807/217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+1179/1998&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP Kirjallinen kysymys eduskunnassa], 1998</ref> Jos tulot on saatu pimeänä, prostitutioidut voisivat tällöin myös saada yhteiskunnalta työmarkkina- tai toimeentulotukea ja muita sosiaalietuisuuksia. Harmaata taloutta torjutaan Suomessa juuri talousrikostutkinnan avulla, ja siten myös prostituution harjoittamiseen liittyvät vero- ja kirjanpitorikokset kuuluvat sen piiriin.<ref>[http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=130221 Hallituksen vastaus välikysymykseen harmaan talouden torjunnasta (2002)]</ref>
 
== Katso myös ==
*[[Verohelvetti]]
*[[Veronkierto]]
*[[Laiton siirtolaisuus]]
*[[Piratismi]]
*[[Yrityksen saattohoito]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Saviano, Roberto | Nimeke = Gomorra: mafian valtakunta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Isbn = 978-951-0-33186-6}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/ Harmaata taloutta torjuvien suomalaisten viranomaisten yhteinen ''Harmaa talous & talousrikollisuus'' -sivusto]
*[http://www.kaanteinenarvonlisavero.fi/ Käänteinen arvonlisävero] Viitattu 1.4.2011.
* [http://www.kaanteinenarvonlisavero.fi/ Käänteinen arvonlisävero] Viitattu 1.4.2011.
* [http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Selvityksia_ja_tilastoja_harmaasta_talou(14461) Julkaisuja harmaan talouden tilastoista] Viitattu 2.5.2012.
* [http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2014/numero-5/verolaput-olkaa-hyva Verolaput, olkaa hyvä] Voima 5/2014
 
[[Luokka:Talousrikollisuus]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Harmaa_talous”