Versio 27. syyskuuta 2018 kello 18.10 muokkaa Ejs-80 (keskustelu \| muokkaukset) byrokraatit, osoitepaljastimen käyttäjät, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, häivyttäjät (suppressors), ylläpitäjät 96 224 muokkausta Kumottu muokkaus 17602315, jonka teki 2001:14BB:180:3C66:EC69:D035:AC89:24AA (keskustelu) Merkkaukset: rv Kumoaminen ← Vanhempi muutos		Versio 23. helmikuuta 2019 kello 12.39 muokkaa kumoa Anssibalk (keskustelu \| muokkaukset) 4 muokkausta Lisätty kuvaus vesikiertotakasta, lähteenä Lämmöllä lehti 2014 Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 17: Yleensä takka lämmitetään [[Polttopuu\|polttopuilla]], jotka [[palaminen\|palavat]] ja luovuttavat lämpö[[energia]]ansa suuaukon kautta [[huone]]eseen, hormiin ja takan rakenteeseen. Takan materiaali luovuttaa siihen sitoutuneen lämmön takaisin pidemmän ajan kuluessa. Takan lämmönvarauskykyyn vaikuttavat paitsi sen materiaali, myös lämpöä sitova massa. Takan käyttöä lämmityslaitteena rajoittavat yleensä kuitenkin varsin pieni lämmönvarauskyky, kipinöinnin vaara ja savuttaminen. Takan luovuttama lämpö on pääosin [[säteily]]lämpöä suuaukosta eteenpäin ja ylös hormiin. Lämmönvarauskykyä voidaan hieman parantaa takkasydämellä, jonka tarkoitus on lisätä lämpimän ilman kiertoa huoneessa ja pienentää takan palamisilman kulutusta. Merkittävämpi parannus lämmönvarauskykyyn saadaan vesikiertoisella takkasydämellä, joka pystyy pumpun avulla siirtämään puiden tuottamasta lämmöstä noin 50 % energiavaraajaan, josta lämpö saadaan jaettua tasaisesti koko taloon ja käyttöveteen<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=Marja Berisa\|Otsikko=Rintamamiestalo uusiksi katosta lattiaan\|Julkaisu=Lämmöllä lehti\|Ajankohta=2014\|Julkaisija=Öljyalan keskusliitto\|www-teksti=https://www.ekolammox.fi/asiakastarinat/rintamamiestalo-uusiksi-katosta-lattiaan/}}</ref>. Takan lämpötaloutta on yritetty parantaa myös johtamalla palamisilma suoraan ulkoa [[tulipesä]]än, jolloin takka ei ota valmiiksi lämmitettyä huoneilmaa palamisilmaksi huoneesta. Uusissa takoissa savu kiertää usein takan sisällä pidemmän reitin ja lämmittää takan rakennetta enemmän. Nykyään takkaan liitetään lämmitystehon takia usein myös [[leivinuuni]]. Jos avotakan aukko on hyvin suuri, se voi kuitenkin viedä lämmintä huoneilmaa ulos niin paljon, ettei takka lämmitä huonetta ollenkaan. Rivi 31: == Kirjallisuutta == * Mårtensson, H. 2006. Tulisijakirja: kamiinat, takat, kaakeliuunit. (suomenkielinen teksti: Markku Heikkilä). Alfamer, Helsinki. 94 s. ISBN 952-472-044-2 * Anon. 2001. Muuratut tulisijat. Talonrakentajan käsikirja 7. Julkaisija: Rakentajan Tietokirja Oy. ISBN 952-9796-13-7 * Leinonen, P., Sundell, K. 1997. Takka: takkamestarin takkamalleja. Julkaisija: Multikustannus Oy. 94 s. ISBN 9789529687923

Ero sivun ”Takka” versioiden välillä