'''Kultainen maali''' oli tapa ratkaista [[jalkapallo]]-ottelu 90 minuutin varsinaisen peliajan jälkeen seuranneella jatkoajalla. Sei ei enää ole käytössä [[FIFA|kansainvälisen jalkapalloliiton]] (FIFA) alaisissa peleissä. Kultainen maali tarkoitti sitä, että ensimmäinen jatkoajalla tehty maali ratkaisi ottelun välittömästi maalin tehneen joukkueen eduksi. Jääkiekossa vastaavasta ratkaisutavasta on käytetty nimitystä ''äkkikuolema''.
Kultaista maalia käytettiin aikuistenvuodesta huipputurnauksessa1993 alkaen, arvokisoissa ensimmäistä kertaa vuoden 1996 Englannin EM-kisoissa, joissa mestaruus ratkesi kultaisella maalilla [[Saksan jalkapallomaajoukkue|Saksan]] hyväksi. Säännön tarkoituksena oli vähentää kritisoitujen [[rangaistuspotkukilpailu|rangaistuspotkukilpailujen]] määrää. Kultainen maali sai kuitenkin pian kritiikkiä siitä, että se kannusti puolustusvoittoiseen pelitapaan jatkoajalla. Vuonna 2002 Uefa lanseerilanseerasi vaihtoehtoisen ''hopeisen maalin'', joka tarkoitti sitä, että mikäli toinen joukkue oli jatkoajan ensimmäisen 15-minuuttisen puoliajan jälkeen johdossa, ei toista puoliaikaa pelattu, vaan johdossa ollut joukkue oli voittaja. Jatkoaikaa käyttäneet turnaukset ja kilpailut saivat itse valita kultaisen- tai hopeisen maalin väliltä. Merkittävin hopeisella maalilla ratkaistu peli oli vuoden 2004 [[UEFA-Cup]]in loppuottelu. Vuoden 2004 Portugalin EM-kilpailuiden jälkeen FIFA poisti sekä kultaisen että hopeisen maalin jalkapallon säännöstöstä.
