Wikipedia

Ero sivun ”Kasvit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisää asiavirheiden korjausta, heinäkasveja on ollut jo ainakin liitukaudella kauan ennen eoseenia, yli 5000 vuotta vanhaksi elävä vanhin puu on okakäpymänty (P. longaeva) eikä vihnemänty (P. aristata), mille löytyi jopa suomenkielinen lähde.
→‎Kehitys: Korjausta, Progymnospermae ei ollut "siemensaniaisten luokka" kun niillä ei ollut siemeniä, ''Cordaites'' kehittyi vasta devonin jälkeen, ''Dicroidium'' ei ollut nelimetrinen pensas vaan käytännössä lehtityyppi, joita on ollut monenkokoisilla kasveilla, jne.
Rivi 373:
[[Tiedosto:Matteuccia struthiopteris.jpg|thumb|250px|[[Saniaiset]] ilmestyivät putkilokasvien runsastumisen myötä 408–362 miljoonaa vuotta sitten.]]
 
[[devonikausi|Devonikaudella]] 408–362 miljoonaa vuotta sitten tapahtui uusien evolutiivisten kehitysaskelten myötä voimakas putkilokasvien runsastuminen ja niiden moninaisuuden lisääntyminen. Lieot ja kortteet ilmestyivät näihin aikoihin, samoin [[saniaiset]], [[sinettipuut]], [[käpypalmut]] sekä ''Calamites''- ja ''Cordaites-puut''. Itiökasveista kehittyi niiden sekä siemenkasvien välimuoto, nykyisin sukupuuttoon hävinnyt siemensaniaisten luokka ''Progymnospermae''. Kauden lopulla kehittyivät ensimmäiset liekomaiset puut ja paljassiemeniset siemenkasvit. Vanhimmat siementen fossiilit ovat noin 365 miljoonaa vuotta vanhoja, ja niiden esimuotoja tavattiin ainakin 20 miljoonaa vuotta aiemmin.
 
[[Kivihiilikausi|Kivihiilikaudella]] 362–290 miljoonaa vuotta sitten ilmasto oli lämmin, lämpötilanvaihtelut pieniä ja maaperä soista. Olosuhteet olivat ihanteelliset korte- ja saniaispuille, joiden [[itiö]]t tarvitsivat kosteita olosuhteita itääkseen. Ne muodostivat ensimmäiset metsät. Myös monet muut devonikaudella kehittyneet kasviryhmät kukoistivat. Suuri osa niistä kuoli kuitenkin sukupuuttoon paleotsooisen maailmankauden loppuun tultaessa olosuhteiden muututtua epäsuotuisammiksi.
 
[[Permikausi|Permikaudella]] 290–245 miljoonaa vuotta sitten ilmasto oli viileä ja kuiva. Mannerjäätiköt valtasivat alaa eteläisellä pallonpuoliskolla. Ensimmäiset havupuut ilmaantuivat. Tyypillisimpiä lajeja tälle aikakaudelle olivat [[Gondwana]]mantereelle levinneet ''Glossopteris''-siemensaniaiset, jotka kuitenkin hävisivät kauden lopulla. NiidenTriaskaudella lokeronmonentyyppiset täytti pensasmainen, noin nelimetrinen siemensaniainen ''Dicroidium'' sukulaisineen. Ne olivat [[triaskausi|triaskauden]] (245–208 miljoonaa vuotta sitten) tyypillisimpiä trooppisten seutujen kasveja. Triaskaudellasiemensaniaiset myössekä paljassiemeniset havupuut, käpypalmut ja neidonhiuspuut yleistyivät ja muodostivat valtaosan metsistä koko [[Pangaea]]n suurmantereella. Niiden – erityisesti käpypalmujen – valtakausi jatkui vielä jurakaudella 208–145 miljoonaa vuotta sitten.
 
[[Liitukausi|Liitukaudella]] (145–65 miljoonaa vuotta sitten) koitti koppisiemenisten (''Magnoliophytina'') vallankumous. Ne kehittyivät yhteisevoluutiossa niitä pölyttävien hyönteisten kanssa korkeammallenopeammin kuin muut kasvit, ja ne valtasivatkin nopeasti alaa. Kauden puolivälissä jo noin 90 prosenttia maakasveista oli kukkakasveja.
 
[[Kenotsooinen maailmankausi|Kenotsooisella maailmankaudella]] (alkaen 65 miljoonaa vuotta sitten) yleistyivät [[heinäkasvit]] (Poaceae), jotka vaikuttivat [[kasvinsyöjä]]nisäkkäiden evoluutioon. Maapallon keskilämpötilan laskiessa [[mioseeni]]lla (23,2–5,2 miljoonaa vuotta sitten) heinäarot alkoivat syrjäyttää metsiä, ja [[plioseeni]]n (5,2–1,6 miljoonaa vuotta sitten) alkuun mennessä esiintyi jo aavikoita.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit”