Ero sivun ”Irlantilainen säkkipilli” versioiden välillä

'''Uilleann pipes''' eli suomeksi '''irlantilainen säkkipilli''' (engl. ’union pipes’, ’Irish pipes’) tai '''Uilleann-pilli''' on palkeilla ja säkillä soitettava, [[Irlantilainen kansanmusiikki|irlantilaisen kansanmusiikin]] perinteinen puhallinsoitin eli aerofoni. Säkkipillin tapauksessa äänen synnyttää kahden ohuen, kapean, tyveä kohti kapenevan bamburuokolehdykän värähtely. Tyvestään lyhyeen, ohueen metalliputkeen punottuna ja yhteen liitettynä sekä melodiapillin päässä olevaan korkilla tiivistettyyn reikään metalliputken pää työnnettynä ne muodostavat tiiviin ilmatien, koska säkkipillin ruokopilli on sisällä liitoskappaleessa, jonne melodiapillin pää on työnnettynä. Tällainen ruokopilli valmistetaan aina erityisesti kyseistä säkkipillivalmistajan tekemää soitinta varten, mutta niitä on myös myynnissä yleismalleja, jotka sopivat eri pilleihin riippuen liitoksen koosta. Jotkut soitinrakentajat tekevät niitä tilauksestakin (se on hieman oboen tai fagotin ruokopilliä eli ns. rööriä vastaava). Liitoskappaleesta lähtee ohut metalliputki, joka on suoraan liitetty tiiviillä liitoksella säkkiin, jotta sitä kautta ilma pääsee sopivalla paineella synnyttämään äänen värähtelyn ruokopillissä.

 

 

Uillean pipesin melodiapillistä (engl.’chanter’) on ammattilaisten käytössä myöskin yleistynyt läpillä varustettu kromaattinen pilli, jolloin d-vireisessä melodiapillissä on esim. c-, f- ja gis-läpät. Harjoituspilleissä on kuitenkin käytössä yleisesti läpätön melodiapilli, jolloin sillä voi soittaa vain d-duuri asteikon sävelillä. Uilleanin melodiapilliä valmistetaan myös muihin kuin d-viritykseen, mutta d-chanter on kaikkein yleisin ja myös tinapillissä yleistynyt viritys, mistä johtuen useimmiten melodiat kulkevat irlantilaisen kansanmusiikin sävellyksissä D-duurissa tai h-mollissa (rinnakkainen molli). Uilleann pipesin soittaminen tapahtuu paineistettuna, mistä syystä melodiapillin toinen pää on avoin. Näin se toimii yhtenä läppänä, kun kaikki muut reiät ovat suljettuina, eli katkos päätä reittä tai polvea vasten painaen ja ylös siitä irti nostaen saavat aikaan matalimman äänen ('normaalivirityksessä' d:n) syttymisen ja tauon äänten välille taas pilliä reittä vasten painamalla. Kun myös tämä pillin pään ’läppä’ tällä tavoin sulkeutuu, melodiapillin ääni vaimenee kokonaan, kun kaikki muutkin seitsemän (tinapillin sormituksen mukaisen kuuden sormireikien lisäksi myös peukaloreikä käytössä) perusäänten sormireikää on peitettynä. Kun soittaja avaa vähintään yhden näistä kahdeksasta reiästä, melodiapillistä kuuluu halutun sävelkorkeuden ääni, jonka ylempi oktaavi saadaan aikaan ylipuhaltamalla eli paineistamalla - vähän samoin kuin puhalletaan oktaavissa tinapillillä tai huilulla - mikä säkkipillissä synnytetään painamalla vain kyynärvarrella lujemmin säkkiä. (Clarke, H.J. 1998, s.6) D-vireisen melodiapillin fissästä ylöspäin olevien asteikon sävelten soittamiseen on kaksi vaihtoehtoa suljettu (loose) tai avoin (open) sormitus (fingering) riippuen melodiapillistä, kumpi näistä on soittajalle tai melodiapillille sopivin ja kuulostaa viritykseltään puhtaalta. (Spillane, D. Walsh, T. 1996, s.5) Niin kutsutussa puolikkaassa setissä (engl.’half set’) on mukana kolme säestävää drone-pilliä, jotka soittavat melodiapillin alinta ääntä, oktaavia ylempää, samalta korkeudelta ja oktaavia alempaa jatkuvasti, kunnes niiden venttiili suljetaan peukalolla sen koukusta vetämällä tai ranteella painamalla. Niin kutsutussa täydessä setissä on vielä lisäksi kolme regulaattoripilliä yksinkertaiseen sointujen säestykseen - samalla tavoin paineistettuna kaikki kolme pilliä kuin melodiapilli pää reittä vasten suljettuna - eli regulattoreissa pää on suljettu pysyvästi ja vain läppiä käyttäen, niin että kolmeakin läppää yht’aikaa kaikista eri regulaattoreista ranteella painettaessa saadaan kolmisointu syttymään ja kuulumaan niin kauan kuin soittaja pitää läppiä auki.