Avaa päävalikko

Muutokset

4 merkkiä lisätty, 4 kuukautta sitten
p
f.
'''Ydinvoimala''' on [[lauhdevoimalaitos]], jossa tuotetaan [[sähkö]]ä [[ydinvoima]]a hyödyntäen. Ydinvoimalla voidaan tuottaa myös lämpöä, mutta se ei sovellu [[Vastapainevoimalaitos|vastapainevoimaksi]] matalan lämpötilaeron vuoksi. Ydinvoimalan toimintaperiaate perustuu [[Fissio|atomiydinten halkeamissessa]] syntyvään lämpöön. Tämän lämmön avulla tuotetaan korkeapaineista vesihöyryä joka pyörittää höyryturbiinia. Hoyryturbiini taas pyörittää sähkögeneraattoria.
 
== Historia ==
Ensimmäinen [[sähköverkko]]on sähköä tuottava ydinvoimalaitos, [[Obninskin ydinvoimalaitos]], aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 1954 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]]. Ydinvoimalaitos yhdistettiin [[sähköverkko]]on noin kolme viikkoa myöhemmin tuottaen [[sähkö]]ä tarpeeksi noin 2&nbsp;000 kotitaloudelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iaea.org/newscenter/news/2004/obninsk.html| Nimeke = From Obninsk Beyond: Nuclear Power Conference Looks to Future | Julkaisija = IAEA | Viitattu = 21.4.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Sen sijaan maailman ensimmäinen täyden mittakaavan ydinvoimalaitos, [[Sellafield]], avattiin 17. lokakuuta 1956 [[Iso-Britannia|Isossa-Britanniassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/october/17/newsid_3147000/3147145.stm | Nimeke = 1956: Queen switches on nuclear power | Julkaisija = BBC | Viitattu = 21.4.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Ydinvoimalan rakenne ==
Ydinvoimalaitoksen pääosat ovat:
 
Ydinvoimalle on muista energiantuotantotavoista poiketen mahdollista ''automaattinen kuormanseuranta''. Kun sähkönkulutus verkossa kasvaa, lisää se voimalaitoksella [[generaattori]]n kuormaa. Tällöin höyry luovuttaa enemmän energiaa [[turbiini]]ssa ja se palaa enemmän jäähtyneenä prosessiin. Kevytvesireaktorissa tämä johtaa lämpötilan laskuun ja lämpölaajenemisen vastakkaisilmiöön eli tiheyden kasvuun hidastinaineessa. Tiheämpi hidastinaine hidastaa enemmän neutroneita ja lisää fissioiden määrää: reaktorin teho nousee itsestään suuremman kuorman seurauksena. Tästä syystä ydinvoimalaitokset pyrkivät luonnostaan tasaamaan tuotannon ja kulutuksen muutoksia sähköverkossa.<ref>Lamarsh, J.: ''Introduction to Nuclear Engineering'', Reading, MA, USA, 1983, ISBN 0-201-82498-1.</ref>
 
== Suurimmat ydinvoimalat ==
{{Pääartikkeli|[[Luettelo ydinvoimaloista]]}}
 
|}
 
== Ydinvoimalat Suomessa==
{{Pääartikkeli|[[Ydinvoima Suomessa]]}}
Suomessa on toiminnassa kaikkiaan neljä ydinreaktoria. Niistä kaksi sijaitsee [[Olkiluoto|Olkiluodossa]] ja toiset kaksi [[Loviisa]]ssa. [[Olkiluodon ydinvoimalaitos|Olkiluodon voimalaitokset]] rakensi ruotsalainen Asea-Atom. [[Loviisan ydinvoimalaitos|Loviisan VVER.voimalaitokset]] rakennettiin puolestaan Suomen ja Neuvostoliiton väliseen clearing-kauppaan liittyen, ja Neuvostoliitossa käytettyihin vesijäähdytteisiin vastaaviin ydinvoimalaitoksiin pohjautuen.
OL 3 eli Olkiluodon kolmas ydinreaktori on [[Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennusprojekti|rakenteilla]], ja se on rakentamisaikataulustaan myöhästynyt. Pääasiallinen rakentaja on ranskalainen [[Areva]], entinen Cogema. Voimalaitoksen käyttöönotto piti alun perin tapahtua vuonna 2009. [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] [[Hanhikivi|Hanhikivelle]] on suunniteltu 1&nbsp;200 megawatin [[Pyhäjoen ydinvoimalaitos|ydinvoimalaitosta]], jonka rakentajaksi on kaavailtu venäläistä [[Rosatom]]-nimistä yritystä.
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}