Ero sivun ”Kasvit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstin jäsentelyä ja virheiden korjausta, kaikilla siemenkasveilla ei ole kukkia saati hedelmiä, läheskään kaikilla kasveilla ole aitoa vartta ja sukupolvenvuorottelua esiintyy myös kaikilla siemenkasveilla eikä ainoastaan itiökasveilla.
Lisää asiavirheiden korjausta, heinäkasveja on ollut jo ainakin liitukaudella kauan ennen eoseenia, yli 5000 vuotta vanhaksi elävä vanhin puu on okakäpymänty (P. longaeva) eikä vihnemänty (P. aristata), mille löytyi jopa suomenkielinen lähde.
Rivi 116:
Elinkaarensa perusteella kasvit jaetaan yksivuotisiin, kaksivuotisiin ja monivuotisiin kasveihin. Yksivuotiset (monet heinä- ja viljelykasvit) kasvavat keväällä, lisääntyvät kesällä ja kuolevat talven tuloon mennessä. Kaksivuotiset (monet kaalit ja malvakasvit) kasvavat ensimmäisenä vuonna ja kukkivat sekä lisääntyvät vasta seuraavana. Monivuotiset kasvit saattavat olla lisääntymiskykyisiä vasta monien vuosien kuluttua itämisestään (esimerkiksi puut), jonka jälkeen ne tuottavat siemeniä tai itiöitä vuosittain kuolemaansa asti, mikäli olosuhteet niin sallivat. Lauhkean ja sitä kylmempien vyöhykkeiden kasvit menettävät usein lehtensä tai koko maanpäällisen osansa talveksi, poikkeuksena havupuut, jotka pitävät lehtensä ympäri vuoden. Ne ovat siten ikivihreitä. Lämpimällä vyöhykkeellä jotkut kasvit menettävät lehtensä kuivan kauden ajaksi.
 
Yksittäisten kasviyksilöiden elinikä vaihtelee yhdestä kasvukaudesta satoihin vuosiin. Kaikkein pisimpään elävät eräät havupuut, jotka karuilla seuduilla (kuten vuoristoissa ja levinneisyysalueensa pohjoisrajalla) ovat erittäin hidaskasvuisia. Amerikkalaiset [[vihnemäntyOkakäpymänty|vihnemännytokakäpymännyt]] (''Pinus aristatalongaeva'') ovat eläneet jopa noin 50005&nbsp;000-vuotiaiksi,.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name="Guinness" https:/>/natgeo.fi/luonto/miten-vanha-on-vanhin-puu mutta| myösNimeke [[mammuttipetäjä]]t= (''SequoiadendronMiten giganteum'')vanha voivaton eläävanhin suunnilleenpuu? yhtä| kauanJulkaisu = National Geographic Suomi | Ajankohta = 4.12.2013 | Viitattu = 20.2.2019}}</ref>
 
<gallery>
File:Cucumber leaf.jpg|kurkun [[verso]]
Rivi 380 ⟶ 381:
[[Liitukausi|Liitukaudella]] (145–65 miljoonaa vuotta sitten) koitti koppisiemenisten (''Magnoliophytina'') vallankumous. Ne kehittyivät yhteisevoluutiossa niitä pölyttävien hyönteisten kanssa korkeammalle kuin muut kasvit, ja ne valtasivatkin nopeasti alaa. Kauden puolivälissä jo noin 90 prosenttia maakasveista oli kukkakasveja.
 
[[EoseeniKenotsooinen maailmankausi|Kenotsooisella maailmankaudella]] (56,5–35,4alkaen 65 miljoonaa vuotta sitten) toiyleistyivät mukanaan[[heinäkasvit]] heinäkasvit(Poaceae), jotka puolestaan vaikuttivat [[kasvinsyöjä]]nisäkkäiden evoluutioon [[oligoseeni]]llä (35,4–23,2 miljoonaa vuotta sitten). Maapallon keskilämpötilan laskiessa [[mioseeni]]lla (23,2–5,2 miljoonaa vuotta sitten) heinäarot alkoivat syrjäyttää metsiä, ja [[plioseeni]]n (5,2–1,6 miljoonaa vuotta sitten) alkuun mennessä esiintyi jo aavikoita.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit