Versio 15. joulukuuta 2018 kello 21.49 muokkaa Nucatum amygdalarum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 963 muokkausta →‎Systemaattinen luokittelu: linkkien päivitys ← Vanhempi muutos		Versio 20. helmikuuta 2019 kello 23.18 muokkaa kumoa Nucatum amygdalarum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 963 muokkausta Tekstin jäsentelyä ja virheiden korjausta, kaikilla siemenkasveilla ei ole kukkia saati hedelmiä, läheskään kaikilla kasveilla ole aitoa vartta ja sukupolvenvuorottelua esiintyy myös kaikilla siemenkasveilla eikä ainoastaan itiökasveilla. Uudempi muutos →
Rivi 36: == Rakenne == === Kasvin osat === Putkilokasveilla on [[varsi]], joka toimii kasvin tukena, rakenteen perustana ja johtojänteiden ensisijaisena paikkana. Jotkut lajit kasvattavat pinnan alla kulkevan [[maavarsi\|maavarren]], jota pitkin kasvi voi levitä kasvullisesti. Paksuimmillaan varsi on vanhoilla puilla, joilla sen ympärysmitta saattaa harvoin kasvaa jopa muutamaan kymmeneen metriin. [[Juuri]] on kasvin maanalainen osa, joka ankkuroi kasvin paikalleen ja imee maaperästä ravinteita sekä vettä kasvin käyttöön. [[päällyskasvi\|Epifyyteillä]] juuret ovat usein paljaat ja niiden avulla päällyskasvi kiinnittyy isäntäkasviinsa. Viherlevillä ja eräillä sammalilla on erikoistuneiden varren, juurten ja lehtien sijaan erikoistumaton [[sekovarsi]]. [[Varsi]] toimii kasvin tukena, rakenteen perustana ja johtojänteiden ensisijaisena paikkana. Jotkut lajit kasvattavat pinnan alla kulkevan [[maavarsi\|maavarren]], jota pitkin kasvi voi levitä kasvullisesti. Paksuimmillaan varsi on vanhoilla puilla, joilla sen ympärysmitta saattaa harvoin kasvaa jopa muutamaan kymmeneen metriin. [[Lehti (kasvitiede)\|Lehti]] on useimmilla kasveilla pääasiallinen yhteyttävä elin. Sen muoto ja ulkonäkö vaihtelee erittäin paljon kasviryhmästä riippuen. Tyypillinen korkean kehitystason kasvin lehti on pitkulainen, teräväkärkinen ja melko pehmeä. [[Havupuut\|Havupuiden]] [[neulanen\|~~neulaset~~neulasiksi]] kutsutut lehdet ovat usein hyvin kapeita, jäykkiä ja teräviä; [[kaktuskasvit\|kaktusten]] lehdet taas ovat ~~kehittyneet~~surkastuneet piikeiksi. Lihansyöjäkasveilla lehdet ovat erikoistuneet esimerkiksi suppiloiksi. [[Kukka]] on siemenkasvin lisääntymiselin. Se sisältää [[emi]]ön ja [[hede\|hetiön]], jotka voivat sijaita samassa kukassa, erikseen saman kasvin kukissa tai kokonaan eri kasveissa. Koristeelliset ja värikkäät terälehdet houkuttelevat hyönteisiä ja muita pölyttäjiä vierailemaan kukissa pölytyksen aikaansaamiseksi. Tuulipölytteiset kukat ovat yleensä pieniä ja vaatimattoman näköisiä. [[Hedelmä]] on siemenkasveilla hedelmöityksen jälkeen paisuneesta emiöstä muodostunut elin, joka sisältää kasvin siemenet. [[Juuri]] on kasvin maanalainen osa, joka ankkuroi kasvin paikalleen ja imee maaperästä ravinteita sekä vettä kasvin käyttöön. [[päällyskasvi\|Epifyyteillä]] juuret ovat usein paljaat ja niiden avulla päällyskasvi kiinnittyy isäntäkasviinsa. [[Sekovarsi]]lehdistä on ~~ominainen~~erikoistununut ~~leville,~~esimerkiksi ~~jäkälille sekä eräille sammalille. Siitä ei ole erotettavissa yllä mainittuja eri tehtäviin erikoistuneita kasvinosia~~suppiloiksi. [[Kukka]] on koppisiemenisen kasvin lisääntymiselin. Se sisältää [[emi]]ön ja [[hede\|hetiön]], jotka voivat sijaita samassa kukassa, erikseen saman kasvin kukissa tai kokonaan eri kasveissa. Koristeelliset ja värikkäät terälehdet houkuttelevat hyönteisiä ja muita pölyttäjiä vierailemaan kukissa pölytyksen aikaansaamiseksi. Tuulipölytteiset kukat ovat yleensä pieniä ja vaatimattoman näköisiä. [[Hedelmä]] on koppisiemenisillä kasveilla hedelmöityksen jälkeen paisuneesta emiöstä muodostunut elin, joka sisältää kasvin siemenet. <gallery> Rivi 72 ⟶ 75: == Lisääntyminen == Kasvit voivat lisääntyä suvullisesti [[siemen]]ien avulla tai suvuttomasti itiöiden avulla tai kasvullisesti. ~~Itiökasveille~~Kasveille on ~~tyypillistä~~ominaista [[sukupolvenvuorottelu]], jossa vuorottelee suvullinen ja suvuton lisääntyminen. Kasvien [[Suvullinen lisääntyminen\|suvullisen lisääntymisen]] kierrossa kasvin [[sporofyytti]]sukupolvi, joka muodostaa siemenkasveilla varsinaisen näkyvän kasvin, kuten puun tai ruohon, lisääntyy suvuttomasti tuottamalla itiöitä, joista kehittyy [[Gametofyytti\|gametofyyttejä]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:sporofyytti \| Nimeke = Kasvitiede: sporofyytti \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref> Gametofyyttisukupolvi, joka koostuu siemenkasveilla käytännössä koiraspuolisista siitepölyhiukkasista ja naaraspuolisista siemenaiheen alkiorakoista, puolestaan tuottaa koiraspuolisia [[siittiö]]itä ja naaraspuolisia [[munasolu]]ja. Varsinainen suvullinen lisääntyminen tapahtuu aina gametofyyttien kesken.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:gametofyytti \| Nimeke = Kasvitiede: gametofyytti \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref> Koiras- ja naarasgametofyytit saattavat kehittyä samassa sporofyytin kukassa tai kukinnossa ([[kaksineuvoisuus]]) tai erillisissä hede- ja emikukissa tai -kukinnoissa ([[yksineuvoisuus]]).<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:yksineuvoinen \| Nimeke = Kasvitiede: yksineuvoinen \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref><ref name=kaksineuvoinen>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:yksineuvoinen \| Nimeke = Kasvitiede: yksineuvoinen \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:kaksineuvoinen \| Nimeke = Kasvitiede: kaksineuvoinen \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref> Prosessi alkaa [[pölytys\|pölytyksellä]], jossa itiöseinän suojaamista koirasgametofyyteistä koostuva [[siitepöly]] kulkeutuu joko saman kasvin (itsepölytys) tai toisen kasvin (ristipölytys) [[hede\|heteen]] ponnesta [[emi]]n luotille.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:pölytys \| Nimeke = Kasvitiede: pölytys \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:siitepölyhiukkanen \| Nimeke = Kasvitiede: siitepölyhiukkanen \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref> Usein yksittäinen kaksineuvoinen kukka saattaa pölyttää itse itsensä.<ref name=kaksineuvoinen/> Eläinpölytteiset kasvit houkuttelevat kukkien värin ja tuoksun sekä meden tai siitepölyn avulla eläimiä luokseen, jotka sitten levittävät siitepölyn muiden kukkien emiin. Useimmat eläinpölytteiset kasvit ovat hyönteispölytteisiä, mutta pölyttäjinä voivat toimia muutkin eläimet, kuten linnut tai lepakot.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:eläinpölytys \| Nimeke = Kasvitiede: eläinpölytys \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:hyönteispölytys \| Nimeke = Kasvitiede: hyönteispölytys \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref> Tuulipölytteiset kasvit, joita ovat monet puut ja heinät, tuottavat suuria määriä siitepölyä tuulen levitettäväksi.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:tuulipölytys \| Nimeke = Kasvitiede: tuulipölytys \| Julkaisu = Tieteen termipankki \| Julkaisija = Helsingin yliopisto \| Viitattu = 25.8.2017 }}</ref>

Ero sivun ”Kasvit” versioiden välillä